Lue keskustelun säännöt.
Ero tuli miehelle "ihan puskista"
06.01.2021 |
Olin vasta vuoden etukäteen puhunut siitä. Ja kertonut mitkä on ne ongelmakohdat, mm. että vastuun on vaan jakauduttava tasaisemmin tai mä en jaksa enää. Ehdottanut pariterapiaa josta se ehdottomasti kieltäytyi lähtemästä jne. Ja silti se pääs yllättämään täysin, yhtään ei osannut aavistaa kun meillähän meni niin hyvin. Ainoa ongelma meillä kuulemma oli että mä nalkutin liikaa, mutta jos mä vaan oisin lopettanut nalkutuksen ni ei ois ollut mitään ongelmia.
Kommentit (1475)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen geenit on sellaisessa järjestyksessä, että jos mies ottaa lapsen roolin suhteessa, eli alkaa pitää naista äitinä ja itseään avuttomana, vastuuttomana lapsena, niin naisen aito seksuaalinen kiinnostus mieheen loppuu aika väistämättä.
Ei kukaan normaali nainen halua lapsen vastuutasolla olevan tyypin kanssa oikeasti naida. Eli mies, jos haluat naiselta muutakin kuin kodinhoitoa, jos haluat että nainen käy sinuun kuumana, niin ota imuri käteen, suunnittele ne lasten juhlat ja näytä, että olet aikuinen mies muutenkin kuin fyysisesti.
Näin se on, mutta imurointi ja kodinhoito ei todellakaan alakertaa kostuta.
Miehen pitää edelleen olla mies. Tämä oppi vaan on jäänyt monelta nuoremmalta mieheltä väliin.
Naiset eivät tiedä mitä miehiltä haluavat. He sanovat haluavansa naisen, joka hoitaa lapsia ja kotia, mutta käytännössä näin ei ole.
Ei kyllä. Heteronaiset haluavat miehen, joka hoitaa lapsia ja kotia tasaveroisena aikuisena. Sellaisen löysin itsekin, ja perhe-elämä kukoistaa. Älkää tytöt tyytykö vähempään.
Ja siitä muuten tunnistaa, että ei keskustele aikuisen kypsän miehen kanssa, kun hänen jokainen viestinsä sisältää sanan 'miesviha'. Viittaan siis tämän ketjun miespuolisiin kommentoijiin, jotka eivät kai osaa argumentoida mitään muuta. 😄
Mutta mistä tunnistaa ei kypsän aikuisen naisen?
Hymiöistä, niistä hymiöistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä ja minä. Entäs jos palvelis puolisoaan ja korostais ne hyvät puolet ?
Puolisoa kotitalouskoneena hyväksikäyttävä minäminämies projisoi itsekkyytensä siihen häntä palvelevaan puolisoon. Kuinka alas ihmisenä voi vajota puolisonsa hyväksikäytössä?
Siitähän mies maksaa.
Mitäs muuta nainen tarjoaa vastineeksi saamalleen taloudelliselle hyödylle?
Rakkautta ja kunnioitusta? Tätä palstaa kun lukee niin tietää tuon valheeksi.
Mies maksaa mistä? Tuntemani miehet säästävät asumalla naisen kanssa, onko siis negatiivinen maksaminen eli säästäminen sinulle myösmaksamista?
Eivät säästä. Naisen vuoksi kulut ovat suuremmat kuin yksin, ja nainen vain hyötyy asiasta.
Avaisitko tätä? Oletko kenties sufar daddy, vai miten on mahdollista Suomen oloissa? Toki, jos lasket yhteiset lapset naisen aiheuttamaksi kuluksi kieltäen oman osuutesi omiin lapsiisi, niin sitten ehkä. Mutta eihän sinua kukaan paljaalla pakottanut panemaan...
Mies tekee enemmän töitä (kokonaistyöaika). Tämän lisäksi mies maksaa "yhteisistä menoista" enemmän koska ne jaetaan tulojen mukaan. 51% parisuhteista on sellaisia joissa mies tienaa merkittävästi naista enemmän. Tämä siis jo ennen lapsia, Ero kasvaa tietysti kun lapset tulevat mukaan kuvioihin.
Mies siis käyttää rahansa ja aikansa naisen hyväksi, ja saa takaisin toisen tekemät lapset.
Nyt on kyllä tosi harhaista settiä, mitkä toisen tekemät lapset? Tarkoitatko sitä, että nainen kärsii yhteisistä lapsista raskauden ja synnytyksen vaivat (eli tekee lapset) sekä tulonmenetykset yksin ja se on miehelle jostain syystä hirveä taakka?
Lapsen ovat todella harvoin sen miehen, jonka kanssa nainen on avioliitossa.
Onko termi käenpoikaset tuttu?
Niin sinunkin lapsia hoitaa ja maksaa joku toinen mies, senkin käki.
Ei sillä mitään lapsia ole, kuka tuollaiselle aivottomalle jankkaajalle muka antaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen geenit on sellaisessa järjestyksessä, että jos mies ottaa lapsen roolin suhteessa, eli alkaa pitää naista äitinä ja itseään avuttomana, vastuuttomana lapsena, niin naisen aito seksuaalinen kiinnostus mieheen loppuu aika väistämättä.
Ei kukaan normaali nainen halua lapsen vastuutasolla olevan tyypin kanssa oikeasti naida. Eli mies, jos haluat naiselta muutakin kuin kodinhoitoa, jos haluat että nainen käy sinuun kuumana, niin ota imuri käteen, suunnittele ne lasten juhlat ja näytä, että olet aikuinen mies muutenkin kuin fyysisesti.
Näin se on, mutta imurointi ja kodinhoito ei todellakaan alakertaa kostuta.
Miehen pitää edelleen olla mies. Tämä oppi vaan on jäänyt monelta nuoremmalta mieheltä väliin.
Naiset eivät tiedä mitä miehiltä haluavat. He sanovat haluavansa naisen, joka hoitaa lapsia ja kotia, mutta käytännössä näin ei ole.
Ei kyllä. Heteronaiset haluavat miehen, joka hoitaa lapsia ja kotia tasaveroisena aikuisena. Sellaisen löysin itsekin, ja perhe-elämä kukoistaa. Älkää tytöt tyytykö vähempään.
Ja siitä muuten tunnistaa, että ei keskustele aikuisen kypsän miehen kanssa, kun hänen jokainen viestinsä sisältää sanan 'miesviha'. Viittaan siis tämän ketjun miespuolisiin kommentoijiin, jotka eivät kai osaa argumentoida mitään muuta. 😄
Mutta mistä tunnistaa ei kypsän aikuisen naisen?
Hymiöistä, niistä hymiöistä...
En usko, että tuo yksi vinonaurukiekuja on nainen. Näyttää enemmän uliksen kasvatilta.
Yhden eksän kanssa aikoinaan vähän suutahdin, kun hän valitti, että valitin koko ajan. Lopetin sitten aloitteellisen puhumisen ja koskemisen kokonaan. Vastasin kyllä, jos hän puhui jne. ja ajattelin, että missä kohtaa hän huomaa, että käyttäydyn passiivisagressiiviseksi; ei ilmeisesti huomannut.
Syksyllä lähdin opiskelupaikkakunnalle ja oikein fyysisesti tunsin oloni kevenevän. Ja ajattelin, että eksä varmaankin koki samoin. Soitin hänelle, että taitaa olla paras panna pillit pussiin. Ensin hän oli samoilla linjoilla.
No jonkin ajan päästä soitteli, ajatteli, että olen tullut järkiini, että varmaan jatketaan kun "meillähän meni niin hyvin, kun en enää valittanut". Se sinetöi eropäätöksen lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä ja minä. Entäs jos palvelis puolisoaan ja korostais ne hyvät puolet ?
Puolisoa kotitalouskoneena hyväksikäyttävä minäminämies projisoi itsekkyytensä siihen häntä palvelevaan puolisoon. Kuinka alas ihmisenä voi vajota puolisonsa hyväksikäytössä?
Siitähän mies maksaa.
Mitäs muuta nainen tarjoaa vastineeksi saamalleen taloudelliselle hyödylle?
Rakkautta ja kunnioitusta? Tätä palstaa kun lukee niin tietää tuon valheeksi.
Mies maksaa mistä? Tuntemani miehet säästävät asumalla naisen kanssa, onko siis negatiivinen maksaminen eli säästäminen sinulle myösmaksamista?
Eivät säästä. Naisen vuoksi kulut ovat suuremmat kuin yksin, ja nainen vain hyötyy asiasta.
Avaisitko tätä? Oletko kenties sufar daddy, vai miten on mahdollista Suomen oloissa? Toki, jos lasket yhteiset lapset naisen aiheuttamaksi kuluksi kieltäen oman osuutesi omiin lapsiisi, niin sitten ehkä. Mutta eihän sinua kukaan paljaalla pakottanut panemaan...
Mies tekee enemmän töitä (kokonaistyöaika). Tämän lisäksi mies maksaa "yhteisistä menoista" enemmän koska ne jaetaan tulojen mukaan. 51% parisuhteista on sellaisia joissa mies tienaa merkittävästi naista enemmän. Tämä siis jo ennen lapsia, Ero kasvaa tietysti kun lapset tulevat mukaan kuvioihin.
Mies siis käyttää rahansa ja aikansa naisen hyväksi, ja saa takaisin toisen tekemät lapset.
Nyt on kyllä tosi harhaista settiä, mitkä toisen tekemät lapset? Tarkoitatko sitä, että nainen kärsii yhteisistä lapsista raskauden ja synnytyksen vaivat (eli tekee lapset) sekä tulonmenetykset yksin ja se on miehelle jostain syystä hirveä taakka?
Lapsen ovat todella harvoin sen miehen, jonka kanssa nainen on avioliitossa.
Onko termi käenpoikaset tuttu?
Niin sinunkin lapsia hoitaa ja maksaa joku toinen mies, senkin käki.
Ei sillä mitään lapsia ole, kuka tuollaiselle aivottomalle jankkaajalle muka antaisi?
Tämä palsta on pullollaan juuri kuvailemiasi naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhden eksän kanssa aikoinaan vähän suutahdin, kun hän valitti, että valitin koko ajan. Lopetin sitten aloitteellisen puhumisen ja koskemisen kokonaan. Vastasin kyllä, jos hän puhui jne. ja ajattelin, että missä kohtaa hän huomaa, että käyttäydyn passiivisagressiiviseksi; ei ilmeisesti huomannut.
Syksyllä lähdin opiskelupaikkakunnalle ja oikein fyysisesti tunsin oloni kevenevän. Ja ajattelin, että eksä varmaankin koki samoin. Soitin hänelle, että taitaa olla paras panna pillit pussiin. Ensin hän oli samoilla linjoilla.
No jonkin ajan päästä soitteli, ajatteli, että olen tullut järkiini, että varmaan jatketaan kun "meillähän meni niin hyvin, kun en enää valittanut". Se sinetöi eropäätöksen lopullisesti.
Mutta tarina ei kerro sitä, että valititko sinä?
Jos mies tekee noin, niin se on sitä lapsellista mököttämistä. Sulla se taisi olla jotain paljon aikuisempaa ja jalompaa toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Puolisolle tuli kanssa ero yllätyksenä. Ongelmasta kyllä keskusteltiin, mutta puolisolle se ei ollut kai ongelma lainkaan. Mielestäni kohtelin puolisoani ihan tasa-arvoisesti ja huolehdin osastani kotihommista.
Silti kaislikossa ei suhissut. Aikani tilannetta katselin ja kärvistelin asian kanssa. Eron kävin päässäni läpi etukäteen ja toimitin paperit keittiönpöydän kulmalle.
Sitten alkoi puolisolla palaa paniikkivalo. Ei tajunnut, että asia olisi niin tärkeä parisuhteessa. Ei tajunnut vaikka olin asiasta ties kuinka monesti puhunut ja sanonut. Vieraissa en kuitenkaan käynyt, vaikka syytä kyllä olisi ollut. Ehdotti jotain pariterapiaa. Sanoin, että mene vaan keskenäsi, mulla ei asian kanssa ole mitään ongelmaa.
Pidin pääni ja omaisuus jakoon. Nyt elän mahtavan naisen kanssa. Ex ei kai vieläkään ole asiaa ymmärtänyt, koska tuorein mieskin lähti kävelemään. Jätti kai ne terapiat käymättä.
En vaan tajua, miksi kukaan roikkuu vuosia paskassa suhteessaan. Lisäksi se imurointi ja siivoaminen ei ole mikään oikotie onnelliseen parisuhteeseen. Nykyään on ensin seksiä ja sen jälkeen voi hyvillä mielin siivoilla ja vaihdella ne lakanat.
Kummallinen logiikka.
Kun nainen jättää sen loisivan, pulskan ja laiskan mieslapsen, niin asia on OK.
Kun mies jättää naisen, ei se enää olekaan niin OK?
Kummallista, mutta ymmärrän yskän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä voisin sanoa, että jos edes vihjaa erolla niin nainen vaihtoon samantien. Jos ei löydy muita aseita kun uhkailu niin haistakoot paskan. Ei sellaseen naiseen voi luottaa joka on lähdössä ovesta kun tulee vastoinkäymisiä.
Tässä ketjussa mainitut eron syyt puolison hyväksikäyttö, törkeä käytös, välinpitämättömyys ja ilkeys ovat kaikki erittäin hyviä syitä erota, eivät ”vastoinkäymisiä”. Erolla uhkailu on toki typerää, pitää kertoa selkeästi mitä sietää ja mitä ei ja toteuttaa päätöksensä.
Ok, no sitten aivan turha keskustella yhtään mitään koska syyt ovat nuo. Miehet ovat hirveitä joista pitää erota, asia selvä. Oliko muuta?
Ruotsalaisella Avslut-bändillä on kiva biisi nimeltä Martyrium. Ootko kuullut?
Taitaa aloittajalla mennä sittenkin huonosti: asuu lasten kanssa vuokralähiön kerrostalossa. Mies jäi omakotitaloon, uusikin jo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisolle tuli kanssa ero yllätyksenä. Ongelmasta kyllä keskusteltiin, mutta puolisolle se ei ollut kai ongelma lainkaan. Mielestäni kohtelin puolisoani ihan tasa-arvoisesti ja huolehdin osastani kotihommista.
Silti kaislikossa ei suhissut. Aikani tilannetta katselin ja kärvistelin asian kanssa. Eron kävin päässäni läpi etukäteen ja toimitin paperit keittiönpöydän kulmalle.
Sitten alkoi puolisolla palaa paniikkivalo. Ei tajunnut, että asia olisi niin tärkeä parisuhteessa. Ei tajunnut vaikka olin asiasta ties kuinka monesti puhunut ja sanonut. Vieraissa en kuitenkaan käynyt, vaikka syytä kyllä olisi ollut. Ehdotti jotain pariterapiaa. Sanoin, että mene vaan keskenäsi, mulla ei asian kanssa ole mitään ongelmaa.
Pidin pääni ja omaisuus jakoon. Nyt elän mahtavan naisen kanssa. Ex ei kai vieläkään ole asiaa ymmärtänyt, koska tuorein mieskin lähti kävelemään. Jätti kai ne terapiat käymättä.
En vaan tajua, miksi kukaan roikkuu vuosia paskassa suhteessaan. Lisäksi se imurointi ja siivoaminen ei ole mikään oikotie onnelliseen parisuhteeseen. Nykyään on ensin seksiä ja sen jälkeen voi hyvillä mielin siivoilla ja vaihdella ne lakanat.
Mullehan on ihan sama kumpi tuli ensin, muna vai kana, kunhan molemmat löytyy.
Parisuhteen ollessa siinä pisteessä että toinen ei tee, ja toinen ei anna, ja molempien käyttäessä tätä perusteena sille miksi ei voi itse ensin muuttua, on kaivauduttu jo aika syvälle niihin omiin poteroihin.
Itse mietin asiaa niin, että mitä on tapahtunut, jotta toisen sanaan ei voi luottaa? Jos toinen sanoo että kun annat/teet, niin sen jälkeen alkaa tapahtua sen toivotunkin asian suhteen, niin miksi siihen ei luoteta? Onko sama lupaus tehty jo liian monta kertaa, vai onko jotain muuta saman tyyppistä?
Lisäksi mietin sitä, että jos toinen kaatuu sänkyyn iltaisin väsyneenä, on aika epäreilua että sitten pitäisi vielä seksiä jaksaa. Silloin järkevä ihminen miettisi ensin miten sitä toisen kuormitusta voisi vähentää jotta siihen seksiin jäisi energiaa. Vai olisiko kiva panna naista joka nukahtaa kesken kaiken? Todellinen väsymys on painavampi syy siihen ettei halua tehdä asiaa X, kuin se, että ketuttaa kun ei saa, ja siksi ei voi auttaa helpottamaan sitä väsymystä.
Mutta jokainen tekee kuten itse parhaaksi katsoo. Aika usein naisille riittää se, että he kokevat miehen välittävän. Jos sitä kokemusta ei tule, parisuhde kuolee aika nopeasti. Miehillä se välittämisen kokemus liittyy useimmiten seksiin. Tässä kuitenkin tulee hyvin esille se ero mikä on antamisessa ja saamisessa: jos haluaa saada, pitää jollakulla olla syy antaa. On kyse sitten ihan mistä tahansa. Jos haluaa ruokaa, tulee ruuantuottajan saada jotain antaakseen tuottamansa ruuan eteenpäin. Jos haluaa auton, tulee autokauppiaan saada jotain jotta autokauppias antaa sen auton sinulle käyttöön. Seksi on vaihtokauppaa myös parisuhteessa, mutta vastineeksi tarvitsee antaa välittämistä. Tämä välittäminen taas on sitten yksilöllistä, mitä se pitää sisällään. Jollekulle se voi olla materiaa, toiselle se on osallistumista arkeen, tai jotain muuta. Se riippuu ihan siitä millaisen puolison on valinnut.
Vierailija kirjoitti:
17 tuhatta naista on sitä mieltä että ero tuli puskista ja se ei kerro mitään naisista?
Osaat näköjään liioitella lukuja muussakin asiassa kuin käenpoikasissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nosto tälle aiemmalle kommentille:
Luin ihan koko ketjun läpi. Olen pari kertaa asunut miehen kanssa yhdessä ja tätähän se aina oli. Suoraan sanominen ja keskustelu ei koskaan auttanut.
Niitä ikäviä yllätyseroja ei tulisi niin paljon jos miehet ottaisi tästä opikseen ja alkaisivat käskemättä osallistua yhteiseen arkeen 50/50-panoksella. Sen ei pitäisi olla terveelle (kaikki raajat tallella, ei aivovammaa tai rappeuttavaa sairautta) aikuiselle vaikeaa. Sluibailu kertoo vakavista asenneongelmista.Sitten täällä ulimiehet vielä vikisevät jostain miesvihasta. Mitätöinnillä ja vääristelyllä on monet kasvot. Voi ja kannattaa elää sinkkuna jos ei koskaan kykene ajattelemaan muita kuin itseään.
Miksi minua, miehenä, kiinnostaisi jonku toisen miehen ero?
Tai sen elämässään epäonnistuneen naisen valinnat joka on ihan itse omat päätöksensä tehnyt?
Mutta täällä te katkerot miesvihaajat kerrotte kuinka kaikki miehet....
Pojille pitäisi opettaa jo ekalta luokalta mitä naiset heistä ajattelevat. Materiaalin voisi koostaa tältä palstalta. Voisi korvata peniksillisillä uskonnontunnit. 2-4h joka viikko.
Vastaavat infopaketit voisi koostaa uliksen sisällöistä, jotta kaikki tasapuolisesti näkisivät, mitä peniksilliset naisista, parisuhteesta ja tästä maailmasta ihan yleisestikin ajattelevat. Ei tulisi sitten kenellekään mikään puskista ja yllätyksenä.
Sopii toki.
Herttaista että vertailet teinipoikia aikuisiin naisiin sisällöntuottamisen tasossa, mutta on pakko myöntää: et ole väärässä.
Ihan aikuiset miehet siellä niitä peniksenkuviaan postailevat ja huorulilangoissa vinkkejään jakelevat. Mene sinne, siellä on sinulle tasoistasi, samanmielistä seuraa.
Olet selvästi viihtynyt siellä minua enemmän. Toki, samaa tasoa tämän palstan kanssa jos tuo on tilanne.
Sinä taas viihdyt täällä minua enemmän. Kerro, mikä ajaa sinua tänne suu vaahdossa röhkimään ja porsimisista vinkumaan? Lapsuudenkokemuksetko sinullakin ohjaa ajattelua? Äitisi oli emakko, joka sinut porsi?
Sinun ja kaltaisiesi miesviha tietysti.
Harmittaako kun teistä vitsaillaan samalla tavalla kuin te vitsailette miehistä? Jätä se sika on vuosien ajan ollut niin hauska, mutta ai että kun teistä käytetään samaa analogiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
17 tuhatta naista on sitä mieltä että ero tuli puskista ja se ei kerro mitään naisista?
Osaat näköjään liioitella lukuja muussakin asiassa kuin käenpoikasissa.
Kultaseni, keskustelussa on useita henkilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nosto tälle aiemmalle kommentille:
Luin ihan koko ketjun läpi. Olen pari kertaa asunut miehen kanssa yhdessä ja tätähän se aina oli. Suoraan sanominen ja keskustelu ei koskaan auttanut.
Niitä ikäviä yllätyseroja ei tulisi niin paljon jos miehet ottaisi tästä opikseen ja alkaisivat käskemättä osallistua yhteiseen arkeen 50/50-panoksella. Sen ei pitäisi olla terveelle (kaikki raajat tallella, ei aivovammaa tai rappeuttavaa sairautta) aikuiselle vaikeaa. Sluibailu kertoo vakavista asenneongelmista.Sitten täällä ulimiehet vielä vikisevät jostain miesvihasta. Mitätöinnillä ja vääristelyllä on monet kasvot. Voi ja kannattaa elää sinkkuna jos ei koskaan kykene ajattelemaan muita kuin itseään.
Miksi minua, miehenä, kiinnostaisi jonku toisen miehen ero?
Tai sen elämässään epäonnistuneen naisen valinnat joka on ihan itse omat päätöksensä tehnyt?
Mutta täällä te katkerot miesvihaajat kerrotte kuinka kaikki miehet....
Pojille pitäisi opettaa jo ekalta luokalta mitä naiset heistä ajattelevat. Materiaalin voisi koostaa tältä palstalta. Voisi korvata peniksillisillä uskonnontunnit. 2-4h joka viikko.
Vastaavat infopaketit voisi koostaa uliksen sisällöistä, jotta kaikki tasapuolisesti näkisivät, mitä peniksilliset naisista, parisuhteesta ja tästä maailmasta ihan yleisestikin ajattelevat. Ei tulisi sitten kenellekään mikään puskista ja yllätyksenä.
Sopii toki.
Herttaista että vertailet teinipoikia aikuisiin naisiin sisällöntuottamisen tasossa, mutta on pakko myöntää: et ole väärässä.
Ihan aikuiset miehet siellä niitä peniksenkuviaan postailevat ja huorulilangoissa vinkkejään jakelevat. Mene sinne, siellä on sinulle tasoistasi, samanmielistä seuraa.
Olet selvästi viihtynyt siellä minua enemmän. Toki, samaa tasoa tämän palstan kanssa jos tuo on tilanne.
Sinä taas viihdyt täällä minua enemmän. Kerro, mikä ajaa sinua tänne suu vaahdossa röhkimään ja porsimisista vinkumaan? Lapsuudenkokemuksetko sinullakin ohjaa ajattelua? Äitisi oli emakko, joka sinut porsi?
Kehoitatte naisia jättämään sen sian. Nainen joka on sian kanssa lienee itsekin sika.
Porsiva emakko.
Taaskin: Itse käytät noita sanoja, ei kukaan muu. Sulla on oikeesti palikat aika pahasti vinksallaan päänupissasi. Vinkki: Netti ei ole oikea paikka hoitaa mielenterveyttään. Hakeudu jonnekin hoitoon.
Jätä se sika on ihan klassikko palstalla. Älä väitä ettet tietäisi asiaa.
Ikivanha vitsi, jonka kaikki ovat jo unohtaneet sinua lukuun ottamatta. Taidat olla sikatilallisen poika?
Voi kultaseni, joka päivä tuon näkee.
Siitä on tehty tutkimuskin, toiselta foorumilta.
Kuten sanottu, ikivanha vitsi. Mutta kerroit juuri, mistä päiväsi koostuvat - jos näet tuota päivittäin, sinun täytyy kyllä olla erittäin aktiivinen nettipalstoilla kyylääjä ja räyhääjä. Itse olen nähnyt sitä lähinnä täällä ja pääasiassa sinun toistelemanasi.
No nyt tehdään teidän porsimisesta seuraava ikivanha vitsi :) Miltäs tuntuu, emakko? Eikä ole enää hauskaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut vielä ihan koko ketjua, mutta tässä kohtaa jo pakko kommentoida, että ymmärrän niin hyvin kaikkia ketjun naisia (ja ehkä jotain harvoja miehiä), joilla on vapaamatkustajapuoliso, joka ei vain tajua tilannetta. Olen itse kasvanut sellaisessa perheessä, jossa molemmat vanhemmat kävivät täysipäiväisesti töissä, ja sen lisäksi äiti hoiti kaiken kodinhoidon ja lasten asiat. Töiden jälkeen isä rentoutui sohvalla, äiti taas pyykkäsi, kokkasi, pesi tiskejä, imuroi, kävi kaupassa jne .
Meillä oli ihan karmiva ilmapiiri kotona. Muistan koko lapsuuteni ajan äitini lopen uupuneena ja vihaisena. Isää taas ei vaan jotenkin mikään hetkauttanut - ei värähtänyt sohvalta mihinkään. Jostain syystä (varmaan lapset ja yhteinen asuntolaina) vanhempani kuitenkin pysyivät yhdessä, kunnes nuorin meistä oli 15v. Sitten erosivat ja ero tuli isälle täytenä järkytyksenä. Masentui eikä osannut yhtään pitää kodistaan huolta, se oli kuin sikolätti. (Äiti taas pärjännyt täysin ja nauttii yksin asumisesta silmin nähden).
Joskus myöhemmin vähän riitaisessa tilanteessa sanoin isälle tästä, että eiköhän siihen eroon vaikuttanut vaikuttanut aikalailla se, että äiti vaan uupui ja sai tarpeekseen siitä raatamisesta ja epäreilusta työnjaosta. Tästä isäni aivan täysin pöyristyi ja suuttui, kuulemma tasan tarkkaan on reilua ollut ja hommat jakautuneet tasaisesti! Tälle perusteluna, että isä hoiti miesten työt kuten auton renkaiden vaihdon ja lumenluonnin. Jep, asioita jotka pitää tehdä SILLOIN TÄLLÖIN, ei joka päivä usean tunnin ajan, kuten äitin hoitamat hommat. Mutta isä ei siis lainkaan käsittänyt tätä työnjakoasiaa, hänen mielestään ero johtui jostain äidin päähänpistosta tai vaihdevuosista 🙄
Pitkä tekstini jatkuu vielä vähän... Kun sitten itse aikuistuin, niin minulle jäi tuosta epätasa-arvoisesta perheen mallista ja siitä järkyttävästä vihaisesta ilmapiiristä suorastaan jonkinlainen trauma. Kun aloin itse seurustella vakavammin, niin ehdoton kriteeri nro 1 minulle on ollut miehen kyky ja halu jakaa arjen hommat tasapuolisesti. Olen ihan korostuneen tarkkana tästä, en siedä vapaamatkustelua yhtään. Kaikki kiinnostus kumppaniehdokkaaseen lopahtaa sillä hetkellä jos esim. laiskuutta kotitöihin tulee esille, tai asenne että ne ovat "naisten hommia". Vaikka olisi muuten kuinka täydellisen oloinen mies, niin sillä hetkellä tunteeni häntä kohtaan vaihtuvat lähestulkoon vastenmielisyydeksi.
Vajaa kolmekymppisenä löysin nykyisen puolisoni. Hänellä oli tavatessamme edellisestä suhteesta jo kaksi lasta ja pääsin heti näkemään, että hän pyörittää kotia ahkerasti ja vastuuntuntoisesti. Hän on hyvin toimelias ja meillä tulee ihan tilanteita, että havaitsen esim. jonkun sotkun ja ajattelen, että täytyy siivota se ihan kohta. Kun tulen toisesta huoneesta takaisin, niin mies onkin jo siivonnut sen. Olemme jakaneet kotityöt tehtävittäin suunnilleen tasan, ja tämä toteutuu, kumpikaan ei jätä "omia hommiaan" roikkumaan tai toisen tehtäväksi. Omasta taustastani johtuen tämä on minulle ihan kullanarvoista ja saa minut arvostamaan miestäni. Meidän parisuhteemme ei ole muuten täydellinen ja ongelmiakin on, mutta tämä työnjaon tasapuolisuus on minulle niin äärettömän tärkeä asia, että koska se toimii näin hyvin, olen valmis sietämään ja tekemään töitä muunlaisten ongelmien ratkomiseksi hyvin pitkällekin.
ja edelleen, tilastojen mukaan miehet tekevät enemmän töitä kuin naiset.
Sinun komentti on täysin turha vastaus tuohon asialliseen kirjoitukseen.
Siitä miesvihavuodatuksesta oli asiallisuus kaukana:
ymmärrän niin hyvin kaikkia ketjun naisia (ja ehkä jotain harvoja miehiä), joilla on vapaamatkustajapuoliso
Olen tuo jonka tekstiä alun perin lainasit. Kyllä, voin myöntää ja tunnistan itsessäni tietynlaisen miesvihan. Se on lähtöisin siitä lapsuudenperheeni dynamiikasta ja vanhempieni suhteesta saamastani mallista. Lapsuudenperheessäni kasvaminen opetti minulle, että mies elää helppoa elämää, rentoutuu ja tulee valmiiseen pöytään, kun taas nainen raataa, kunnes on lopenuupunut hermoraunio. Tämä ei ole mikään keksimäni kuvitelma, vaan tämä oli TOTTA lapsuudenperheessäni. Sillä lapsuuden kasvuympäristöllä on ihmiseen valtava vaikutus, silloin ihminen omaksuu peruskäsityksensä siitä, miten asiat maailmassa ovat.
Joten kyllä, tunnistan itsessäni lähtökohtaisesti sellaisen oletuksen, että miesten kanssa on vaara, että joutuu kotiorjan rooliin, ja tämän suhteen täytyy olla valppaana ja pitää omat puolensa, ettei näin käy. Ja kun kuulen/näen vapaamatkustajamiehiä, niin se aiheuttaa minussa vihan tunnetta.
Mutta tiedän myös, että kaikki miehet eivät ole tällaisia ja että myös nainen voi olla vapaamatkustaja perhe-elämässä (tosin harvoin olen näin päin nähnyt). Hyviä ja vastuunsa ottavia miehiä on, esimerkiksi omakin puolisoni. En vihaa häntä, vaan arvostan, kunnioitan ja rakastan. Ja vastuun otto on ihan olennaisena siinä taustalla, että näin tunnen häntä kohtaan.
Et arvosta, kunnioita tai rakasta miestäsi. Se kaikki on ehdollista.
Ahaa, eli nyt sinä jo määrittelet mitä joku satunnainen ihminen jossain tuntee. Kannattaa alkaa meedioksi noilla kyvyillä.
Rakastan (jos mies tiskaa)
noinhan te itse asian kerrotte.
Ei se vaikuta aidolta rakkaudelta.
Rakastamme, jos mieskin rakastaa. Jos rakastaa, ei kohtele kuin kotiorjaa. Jos kohtelee kuin kotiorjaa, ei takuulla rakasta.
Eli ehdollista. Ja miehen on oltava virheetön, tai rakkaus päättyy välittömästi ja alkaa koulutus.
Jos sä haluat ehdotonta rakkautta niin ota koira. Ihmiseltä et sitä saa, paitsi ehkä äidiltäsi.
En ole vaatinut mitään, keskustelen aiheesta ja kerroin kuinka se homma menee.
Aika kauan meni että myönsitte asian.
No mulla meni tässä pari tuntia että ehdin lukea ketjun tähän pisteeseen saakka, sori siitä. Piti ajaa nurmikko. Olisin voinut sulta säästää sen pari tuntia, jos olisin tajunnut että pitää tulla latelemaan itsestäänselvyyksiä.
Lapsellista edes kuvitella että romanttinen rakkaus olisi koskaan täysin ehdotonta. Saat tehdä mitä vaan, lyödä, potkia, pettää, vaikka leikata raajat irti ja sitten tappaa, ja silti vaan rakastetaan. Ei se nyt herrajjumala niin mene, missään ihmissuhteessa ikinä.
En teititellyt sinua. Teitä miesvihaajia on palstalla tuhansia, ja hei, ensimmäiset vastalauseet tuolle viestille tulivat minuuteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nosto tälle aiemmalle kommentille:
Luin ihan koko ketjun läpi. Olen pari kertaa asunut miehen kanssa yhdessä ja tätähän se aina oli. Suoraan sanominen ja keskustelu ei koskaan auttanut.
Niitä ikäviä yllätyseroja ei tulisi niin paljon jos miehet ottaisi tästä opikseen ja alkaisivat käskemättä osallistua yhteiseen arkeen 50/50-panoksella. Sen ei pitäisi olla terveelle (kaikki raajat tallella, ei aivovammaa tai rappeuttavaa sairautta) aikuiselle vaikeaa. Sluibailu kertoo vakavista asenneongelmista.Sitten täällä ulimiehet vielä vikisevät jostain miesvihasta. Mitätöinnillä ja vääristelyllä on monet kasvot. Voi ja kannattaa elää sinkkuna jos ei koskaan kykene ajattelemaan muita kuin itseään.
Miksi minua, miehenä, kiinnostaisi jonku toisen miehen ero?
Tai sen elämässään epäonnistuneen naisen valinnat joka on ihan itse omat päätöksensä tehnyt?
Mutta täällä te katkerot miesvihaajat kerrotte kuinka kaikki miehet....
Pojille pitäisi opettaa jo ekalta luokalta mitä naiset heistä ajattelevat. Materiaalin voisi koostaa tältä palstalta. Voisi korvata peniksillisillä uskonnontunnit. 2-4h joka viikko.
Siitä vain. Perusta konsulttifirma ja lähde kiertämään Suomen kouluja. Se, että syyllistät naista siitä, että mies MUUTTUU laiskaksi vasta lasten synnyttyä, kertoo sinusta paljon.
Se että väitätte että kaikki miehet muuttuvat laiskoiksi paskoiksi lasten synnyttyä kertoo teistä paljon.
Oikeasti, älkää sekaantuko miehiin. Tehän tienaatte niin hyvin että pärjäätte ilmankin, ja valtio kustantaa keinosiemennyksen jos sun on aivan pakko päästä porsimaan.
Hyvin monet miehet muuttuvat, ja jotkut pysyvästikin. Oma mieheni luisui tuohon *äiti hoitaa* -moodiin, mutta ymmärsi kuulemaansa, kun riittävän selkeästi, havainnollisesti ja painokkaasti kertoi, mitä tapahtuu jos tilanne ei muutu. Nyt on palautunut aikuisvauvaharhastaan takaisin aikuiseksi ihmiseksi, ja parisuhde toimii jälleen.
Mutta sehän tässä nykyään on näköjään ollut suurena huolen aiheena, että naiset pärjäävät ilmankin eivätkä sekaannu laiskoihin mieslapsiin. Porsiakaan eivät enää halua, ja tästä on syntynyt lähes kansallinen hätätila.
Ei se ole huolenaihe tai hätätila.
Vihaatte miehiä sellaisina kuin ne ovat, jättäkää ne rauhaan ja eläkää keskenänne.
Ei ole vaikeaa.
Sinulle näyttää olevan erittäin vaikeaa hyväksyä, että juuri noin naiset ovat sinun kohdallasi toimineet: jättäneet rauhaan.
Entä jos nyt lopultakin lähtisit sinne omille poluillesi ja jättäisit naiset rauhaan. Eläisit ihan keskenäsi. Olisi kaikilla kivempaa.
Olen naimisissa. Kommentoin vain teidän miesvihaanne ja tarjoan ratkaisuja ongelmiisi.
Vaimollasi on siis puolisona erittäin aggressiivinen palstamamma. Aamusta iltaan istut palstalla raivoamassa, ja vaimosi joutuu tekemään yksin kaikki kotityöt. Ihanaa. Kerro hänelle terveiset, että voi tulla hakemaan vertaistukea täältä. :)
Vain sinä ja kaltaisesi ovat täällä aamusta iltaan, raivoamassa. Älä projisoi käytöstäsi meihin muihin.
*kaikki miehet* toistuu vain ja ainoastaan sinun kommenteissasi. Ei kukaan muu puhu kaikista miehistä. Lue nyt uudelleen tämäkin säie niin ehkä ymmärrät. (Ei ole tavuviivoja, mutta koeta silti selvitä.)
- ohis
tähän tuossa jo vastasinkin, viesti tai pari ylempänä...
Hän kertoo omista havainnoistaan yli 50 vuoden ajalta. Kirjoittaa *suurin osa*. *Kaikki* tulee edelleenkin sinun näppikseltäsi.
Niin no, suurin osa naisista pettää, siitä osoituksena käenpoikasten valtava määrä.
Tiedätkö paljonko niitä on?
Joo. Tämä palstalla aktiivisesti kiekuva tilastonikkari niitä prosenttilukuja täällä jatkuvasti kasvattaa. Viimeisin villi veikkaus taisi olla jotain 371,5686434679%. 🤭
Se oli ihan sun oma veikkaus 🤭
Mutta olet oikeassa, tuossahan käytetään samaa tekniikkaa mitä te miesvihaajat teette. Esitetään väite toisesta sukupuolesta eikä koskaan perustella sitä mitenkään.
Tarpeeksi kauan kun sitä samaa jankkaa niin tottahan sen on oltava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nosto tälle aiemmalle kommentille:
Luin ihan koko ketjun läpi. Olen pari kertaa asunut miehen kanssa yhdessä ja tätähän se aina oli. Suoraan sanominen ja keskustelu ei koskaan auttanut.
Niitä ikäviä yllätyseroja ei tulisi niin paljon jos miehet ottaisi tästä opikseen ja alkaisivat käskemättä osallistua yhteiseen arkeen 50/50-panoksella. Sen ei pitäisi olla terveelle (kaikki raajat tallella, ei aivovammaa tai rappeuttavaa sairautta) aikuiselle vaikeaa. Sluibailu kertoo vakavista asenneongelmista.Sitten täällä ulimiehet vielä vikisevät jostain miesvihasta. Mitätöinnillä ja vääristelyllä on monet kasvot. Voi ja kannattaa elää sinkkuna jos ei koskaan kykene ajattelemaan muita kuin itseään.
Miksi minua, miehenä, kiinnostaisi jonku toisen miehen ero?
Tai sen elämässään epäonnistuneen naisen valinnat joka on ihan itse omat päätöksensä tehnyt?
Mutta täällä te katkerot miesvihaajat kerrotte kuinka kaikki miehet....
Pojille pitäisi opettaa jo ekalta luokalta mitä naiset heistä ajattelevat. Materiaalin voisi koostaa tältä palstalta. Voisi korvata peniksillisillä uskonnontunnit. 2-4h joka viikko.
Siitä vain. Perusta konsulttifirma ja lähde kiertämään Suomen kouluja. Se, että syyllistät naista siitä, että mies MUUTTUU laiskaksi vasta lasten synnyttyä, kertoo sinusta paljon.
Se että väitätte että kaikki miehet muuttuvat laiskoiksi paskoiksi lasten synnyttyä kertoo teistä paljon.
Oikeasti, älkää sekaantuko miehiin. Tehän tienaatte niin hyvin että pärjäätte ilmankin, ja valtio kustantaa keinosiemennyksen jos sun on aivan pakko päästä porsimaan.
Hyvin monet miehet muuttuvat, ja jotkut pysyvästikin. Oma mieheni luisui tuohon *äiti hoitaa* -moodiin, mutta ymmärsi kuulemaansa, kun riittävän selkeästi, havainnollisesti ja painokkaasti kertoi, mitä tapahtuu jos tilanne ei muutu. Nyt on palautunut aikuisvauvaharhastaan takaisin aikuiseksi ihmiseksi, ja parisuhde toimii jälleen.
Mutta sehän tässä nykyään on näköjään ollut suurena huolen aiheena, että naiset pärjäävät ilmankin eivätkä sekaannu laiskoihin mieslapsiin. Porsiakaan eivät enää halua, ja tästä on syntynyt lähes kansallinen hätätila.
Ei se ole huolenaihe tai hätätila.
Vihaatte miehiä sellaisina kuin ne ovat, jättäkää ne rauhaan ja eläkää keskenänne.
Ei ole vaikeaa.
Sinulle näyttää olevan erittäin vaikeaa hyväksyä, että juuri noin naiset ovat sinun kohdallasi toimineet: jättäneet rauhaan.
Entä jos nyt lopultakin lähtisit sinne omille poluillesi ja jättäisit naiset rauhaan. Eläisit ihan keskenäsi. Olisi kaikilla kivempaa.
Olen naimisissa. Kommentoin vain teidän miesvihaanne ja tarjoan ratkaisuja ongelmiisi.
Vaimollasi on siis puolisona erittäin aggressiivinen palstamamma. Aamusta iltaan istut palstalla raivoamassa, ja vaimosi joutuu tekemään yksin kaikki kotityöt. Ihanaa. Kerro hänelle terveiset, että voi tulla hakemaan vertaistukea täältä. :)
Vain sinä ja kaltaisesi ovat täällä aamusta iltaan, raivoamassa. Älä projisoi käytöstäsi meihin muihin.
*kaikki miehet* toistuu vain ja ainoastaan sinun kommenteissasi. Ei kukaan muu puhu kaikista miehistä. Lue nyt uudelleen tämäkin säie niin ehkä ymmärrät. (Ei ole tavuviivoja, mutta koeta silti selvitä.)
- ohis
tähän tuossa jo vastasinkin, viesti tai pari ylempänä...
Hän kertoo omista havainnoistaan yli 50 vuoden ajalta. Kirjoittaa *suurin osa*. *Kaikki* tulee edelleenkin sinun näppikseltäsi.
Niin no, suurin osa naisista pettää, siitä osoituksena käenpoikasten valtava määrä.
Tiedätkö paljonko niitä on?
Joo. Tämä palstalla aktiivisesti kiekuva tilastonikkari niitä prosenttilukuja täällä jatkuvasti kasvattaa. Viimeisin villi veikkaus taisi olla jotain 371,5686434679%. 🤭
Se oli ihan sun oma veikkaus 🤭
Mutta olet oikeassa, tuossahan käytetään samaa tekniikkaa mitä te miesvihaajat teette. Esitetään väite toisesta sukupuolesta eikä koskaan perustella sitä mitenkään.
Tarpeeksi kauan kun sitä samaa jankkaa niin tottahan sen on oltava.
Sinä olet ainoa, joka esittää väitteitä koko sukupuolesta. Tässä ketjussa naiset ovat kertoneet kokemuksia omasta miehestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nosto tälle aiemmalle kommentille:
Luin ihan koko ketjun läpi. Olen pari kertaa asunut miehen kanssa yhdessä ja tätähän se aina oli. Suoraan sanominen ja keskustelu ei koskaan auttanut.
Niitä ikäviä yllätyseroja ei tulisi niin paljon jos miehet ottaisi tästä opikseen ja alkaisivat käskemättä osallistua yhteiseen arkeen 50/50-panoksella. Sen ei pitäisi olla terveelle (kaikki raajat tallella, ei aivovammaa tai rappeuttavaa sairautta) aikuiselle vaikeaa. Sluibailu kertoo vakavista asenneongelmista.Sitten täällä ulimiehet vielä vikisevät jostain miesvihasta. Mitätöinnillä ja vääristelyllä on monet kasvot. Voi ja kannattaa elää sinkkuna jos ei koskaan kykene ajattelemaan muita kuin itseään.
Miksi minua, miehenä, kiinnostaisi jonku toisen miehen ero?
Tai sen elämässään epäonnistuneen naisen valinnat joka on ihan itse omat päätöksensä tehnyt?
Mutta täällä te katkerot miesvihaajat kerrotte kuinka kaikki miehet....
Pojille pitäisi opettaa jo ekalta luokalta mitä naiset heistä ajattelevat. Materiaalin voisi koostaa tältä palstalta. Voisi korvata peniksillisillä uskonnontunnit. 2-4h joka viikko.
Siitä vain. Perusta konsulttifirma ja lähde kiertämään Suomen kouluja. Se, että syyllistät naista siitä, että mies MUUTTUU laiskaksi vasta lasten synnyttyä, kertoo sinusta paljon.
Se että väitätte että kaikki miehet muuttuvat laiskoiksi paskoiksi lasten synnyttyä kertoo teistä paljon.
Oikeasti, älkää sekaantuko miehiin. Tehän tienaatte niin hyvin että pärjäätte ilmankin, ja valtio kustantaa keinosiemennyksen jos sun on aivan pakko päästä porsimaan.
Hyvin monet miehet muuttuvat, ja jotkut pysyvästikin. Oma mieheni luisui tuohon *äiti hoitaa* -moodiin, mutta ymmärsi kuulemaansa, kun riittävän selkeästi, havainnollisesti ja painokkaasti kertoi, mitä tapahtuu jos tilanne ei muutu. Nyt on palautunut aikuisvauvaharhastaan takaisin aikuiseksi ihmiseksi, ja parisuhde toimii jälleen.
Mutta sehän tässä nykyään on näköjään ollut suurena huolen aiheena, että naiset pärjäävät ilmankin eivätkä sekaannu laiskoihin mieslapsiin. Porsiakaan eivät enää halua, ja tästä on syntynyt lähes kansallinen hätätila.
Ei se ole huolenaihe tai hätätila.
Vihaatte miehiä sellaisina kuin ne ovat, jättäkää ne rauhaan ja eläkää keskenänne.
Ei ole vaikeaa.
Sinulle näyttää olevan erittäin vaikeaa hyväksyä, että juuri noin naiset ovat sinun kohdallasi toimineet: jättäneet rauhaan.
Entä jos nyt lopultakin lähtisit sinne omille poluillesi ja jättäisit naiset rauhaan. Eläisit ihan keskenäsi. Olisi kaikilla kivempaa.
Olen naimisissa. Kommentoin vain teidän miesvihaanne ja tarjoan ratkaisuja ongelmiisi.
Vaimollasi on siis puolisona erittäin aggressiivinen palstamamma. Aamusta iltaan istut palstalla raivoamassa, ja vaimosi joutuu tekemään yksin kaikki kotityöt. Ihanaa. Kerro hänelle terveiset, että voi tulla hakemaan vertaistukea täältä. :)
Vain sinä ja kaltaisesi ovat täällä aamusta iltaan, raivoamassa. Älä projisoi käytöstäsi meihin muihin.
*kaikki miehet* toistuu vain ja ainoastaan sinun kommenteissasi. Ei kukaan muu puhu kaikista miehistä. Lue nyt uudelleen tämäkin säie niin ehkä ymmärrät. (Ei ole tavuviivoja, mutta koeta silti selvitä.)
- ohis
tähän tuossa jo vastasinkin, viesti tai pari ylempänä...
Hän kertoo omista havainnoistaan yli 50 vuoden ajalta. Kirjoittaa *suurin osa*. *Kaikki* tulee edelleenkin sinun näppikseltäsi.
Niin no, suurin osa naisista pettää, siitä osoituksena käenpoikasten valtava määrä.
Tiedätkö paljonko niitä on?
Niin no, sinäkin siis kerrot omista havainnoistasi, eikö niin? Sinun sosiaalisessa kuplassasi siis on noin. Oletko kenties pikku käkönen itsekin? Epäilemättä, aktiivisesta kukunnasta päätellen.
Eivät naiset kerro täällä "omista havainnoistaan" .
Miesvihakiimassanne haukutte miehiä ja keksitte vähän faktoja.
Osaa sitä muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolle tuli kanssa ero yllätyksenä. Ongelmasta kyllä keskusteltiin, mutta puolisolle se ei ollut kai ongelma lainkaan. Mielestäni kohtelin puolisoani ihan tasa-arvoisesti ja huolehdin osastani kotihommista.
Silti kaislikossa ei suhissut. Aikani tilannetta katselin ja kärvistelin asian kanssa. Eron kävin päässäni läpi etukäteen ja toimitin paperit keittiönpöydän kulmalle.
Sitten alkoi puolisolla palaa paniikkivalo. Ei tajunnut, että asia olisi niin tärkeä parisuhteessa. Ei tajunnut vaikka olin asiasta ties kuinka monesti puhunut ja sanonut. Vieraissa en kuitenkaan käynyt, vaikka syytä kyllä olisi ollut. Ehdotti jotain pariterapiaa. Sanoin, että mene vaan keskenäsi, mulla ei asian kanssa ole mitään ongelmaa.
Pidin pääni ja omaisuus jakoon. Nyt elän mahtavan naisen kanssa. Ex ei kai vieläkään ole asiaa ymmärtänyt, koska tuorein mieskin lähti kävelemään. Jätti kai ne terapiat käymättä.
En vaan tajua, miksi kukaan roikkuu vuosia paskassa suhteessaan. Lisäksi se imurointi ja siivoaminen ei ole mikään oikotie onnelliseen parisuhteeseen. Nykyään on ensin seksiä ja sen jälkeen voi hyvillä mielin siivoilla ja vaihdella ne lakanat.
Kummallinen logiikka.
Kun nainen jättää sen loisivan, pulskan ja laiskan mieslapsen, niin asia on OK.
Kun mies jättää naisen, ei se enää olekaan niin OK?
Kummallista, mutta ymmärrän yskän.
En yläpeukuttanut tuota kommentoimaasi viestiä, koska itsellä on kipeä kohta asian suhteen. Jätin miehen, joka ei pystynyt/jaksanut/halunnut seksirintamalla sitä, mitä minä olisin kaivannut. Tunsin itseni todella, todella pahaksi ihmiseksi, koska muuten meillä meni ihan ok, ja olihan tuo aika kamala asia sanoa toiselle syyksi jättää. Varmaan olisin miettinyt asiaa vielä kolmannenkin kerran, jos muuten olisi mennyt aivan loistavasti, mutta pelkkä ok ei painanut vaakakupissa riittävästi.
Puolisolle tuli kanssa ero yllätyksenä. Ongelmasta kyllä keskusteltiin, mutta puolisolle se ei ollut kai ongelma lainkaan. Mielestäni kohtelin puolisoani ihan tasa-arvoisesti ja huolehdin osastani kotihommista.
Silti kaislikossa ei suhissut. Aikani tilannetta katselin ja kärvistelin asian kanssa. Eron kävin päässäni läpi etukäteen ja toimitin paperit keittiönpöydän kulmalle.
Sitten alkoi puolisolla palaa paniikkivalo. Ei tajunnut, että asia olisi niin tärkeä parisuhteessa. Ei tajunnut vaikka olin asiasta ties kuinka monesti puhunut ja sanonut. Vieraissa en kuitenkaan käynyt, vaikka syytä kyllä olisi ollut. Ehdotti jotain pariterapiaa. Sanoin, että mene vaan keskenäsi, mulla ei asian kanssa ole mitään ongelmaa.
Pidin pääni ja omaisuus jakoon. Nyt elän mahtavan naisen kanssa. Ex ei kai vieläkään ole asiaa ymmärtänyt, koska tuorein mieskin lähti kävelemään. Jätti kai ne terapiat käymättä.
En vaan tajua, miksi kukaan roikkuu vuosia paskassa suhteessaan. Lisäksi se imurointi ja siivoaminen ei ole mikään oikotie onnelliseen parisuhteeseen. Nykyään on ensin seksiä ja sen jälkeen voi hyvillä mielin siivoilla ja vaihdella ne lakanat.