Lue keskustelun säännöt.
Sisäilmaa-sarja, loistava:)
05.01.2021 |
Entisenä toimihenkilönä ja nykyisenä työttömänä osui ja upposi. Mahdollistamismalli:D
Kommentit (245)
Oli hyvä,niin tunnistin itseni...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa tehdään todella vähän hyvää draamaa. Olisi ihanaa, jos tällaisia olisi enemmän.
Nukahdin kesken kaiken.
Valtavasti puhetta, mutta ei juurikaan toimintaa. Tyylistä tuli jotenkin mieleen Viimeinen tango Halifaxissa, missä myös puhutaan todella paljon.
Ohjelma oli minulla taustalla kun olin muuten vain läppärillä (pelaamassa, hah!). Ei oikein toiminut tällä tavoin, kun äänimaailma on tosi erikoinen. Jos olisi ollut enimmäkseen replikointia, niin ehkä olisi toiminutkin paremmin.
Olin hyvin iloinen että työttömyysteemasta oli tehty sarja. Kiitos tekijöille siitä.
Jotenkin vain se ääniraita meni yli kestokykyni, en jaksa katsoa sitä nyt kuvallisena enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näyttelijät ihan mahtavia. Parasta mitä hetkeen aikaan tullut. Ja Knihtilä sopi niin hyvin rooliinsa. Tällaista enemmän. :)
Alku oli lupaava, mutta miksi pitää pilata jollain yliluonnollisella elementillä? Hahmot ovat liian karikatyyrisiä, ainakin Milkan ja Hannu Pekan hahmot, se vie uskottavuutta. Ihan TE-toimiston arki ja etenkin ne asiakkaiden kohtalot olisivat olleet tosi kiva lisä. Ylen Sykkeessähän tärkeässä mutta pienissä rooleissa olivat potilaat. Miksei Lymi tuonut Sisäilmaan työkkärin asiakkaiden kohtaloita edes vähän? On vaikea tuntea sympatiaa hahmoja kohtaan kun heidän työnkuvansa todellisuus ei välity. 500 asiakasta joo, on paljon, mutta millaisia asiakkaita?
Myös Sveholmin rasistinen (?) TE-pomo on yliampuva. Miksi hän on niin kireä? Tai Silvo, mikä hahmo hän on? Tässä on paljon potentiaalia, mutta tarina jää ontoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. Ms Romantic oli upea. Tämä ei niinkään tehnyt vaikutusta.
Mietin koko jakson ajan, kuinka Knihtilän esittämä tyyppi on ikinä voinut nousta toimiston johtoon.
Muistaakseni työkkäreihin ei enää vuosiin ole saanut mennä jonottamaan, että sikälis tekijöiltä outo ratkaisu täyttää odotustila asiakkailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtavan hauska sarja, harvoin nauran millekään ääneen mutta tämä onnistui sen tekemään. Minäkin tunnistin itseni, tässä toivun juuri burnoutista.
Sisäiset ohjeet intrasta. Vttu että vtutti niitä aikoinaan kytätä. Miksei niitä voinut lähettää sähköpostilla? Ainoa, jolla oli tuolloin aikaa lukea säännöllisesti intraa, oli työpaikan pahin lusmu. Hän sitten vinkkasi aina meille muille, jos oli niin vakavaa asiaa, että oli syytä muidenkin lukea.
Eikä ollut edes mikään virasto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkäsin tosi paljon siitä, että julkisen sektorin eetos ja virkamiesten kipuilu kireälle vedettyjen olosuhteiden vs hyvän tekemisen tavoitteen kanssa tuotiin esiin. Idealismi on kuitenkin aika monella työntekijällä taustavaikuttajana kun omaa alaa valitsee ja asiasta puhutaan töissä paljon vaikka ollaan väsyneitä ja yritetään vielä vähän venyä. Reijon palopuhe Annelille ekassa jaksossa tiivisti sen hyvin. Ja mielipiteet ostopalveluista olivat myös osuvia!
Ne burnoutit ja työntekijöiden jatkuva kuormitus ovat myös totta ja olen iloinen että se kuvattiin. Usein puhutaan että kuormitus on yt-neuvotteluja ja työn jatkumisen epävarmuutta, mitä julkisella ei taas ole. Työskentelen itse lastensuojelussa kymmenettä vuotta, ja kolmessa edellisessä työpaikassani työntekijä on joutunut burnoutin takia sairaalahoitoon eikä enää ole pystynyt palaamaan työhönsä. Asiakkailta tulee haukkuja, asiakasmäärät ovat sellaisia ettei niitä matemaattisesti laskettuna pysty hoitamaan viikkotyöaikansa puitteissa (paitsi seitsemän minuutin munakellolla kuten sarjassa) ja jokainen lainmuutos lisää vastuita joita ei pysty toteuttamaan.
Sillä idealismilla me jaksetaan. Ja sillä, että välillä lopputulos on hyvä.
Katsoin vartin ja totesin ettei siinä ollut mitään hauskaa tai mielenkiintoista. Kuitenkin tehnyt 40v toimistotyötä (14v valtiolla) ja kärsinyt yhden burn outin mutta en osannut samaistua ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alku oli lupaava, mutta miksi pitää pilata jollain yliluonnollisella elementillä? Hahmot ovat liian karikatyyrisiä, ainakin Milkan ja Hannu Pekan hahmot, se vie uskottavuutta. Ihan TE-toimiston arki ja etenkin ne asiakkaiden kohtalot olisivat olleet tosi kiva lisä. Ylen Sykkeessähän tärkeässä mutta pienissä rooleissa olivat potilaat. Miksei Lymi tuonut Sisäilmaan työkkärin asiakkaiden kohtaloita edes vähän? On vaikea tuntea sympatiaa hahmoja kohtaan kun heidän työnkuvansa todellisuus ei välity. 500 asiakasta joo, on paljon, mutta millaisia asiakkaita?
Myös Sveholmin rasistinen (?) TE-pomo on yliampuva. Miksi hän on niin kireä? Tai Silvo, mikä hahmo hän on? Tässä on paljon potentiaalia, mutta tarina jää ontoksi.
Niiden onttous kuuluu rooliin.
Musta noi veemäiset, ulkopuolisen oloiset esimiehet ökyilyineen (taksi, kallis jakkupuku ym) on ihan parasta. Ovat ihan pihalla työstään. Ja kannustus on tyyliin "Jaksaa, jaksaa" tai "ET SÄ VOI LÄHTEÄ", mitä osaisi hokea pikkulapsikin.
Vierailija kirjoitti:
Mietin koko jakson ajan, kuinka Knihtilän esittämä tyyppi on ikinä voinut nousta toimiston johtoon.
Muistaakseni työkkäreihin ei enää vuosiin ole saanut mennä jonottamaan, että sikälis tekijöiltä outo ratkaisu täyttää odotustila asiakkailla.
Miksei saisi mennä (jos koronatilannetta ei lasketa)? Itse jonotin juuri viime vuoden alussa.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäsin tosi paljon siitä, että julkisen sektorin eetos ja virkamiesten kipuilu kireälle vedettyjen olosuhteiden vs hyvän tekemisen tavoitteen kanssa tuotiin esiin. Idealismi on kuitenkin aika monella työntekijällä taustavaikuttajana kun omaa alaa valitsee ja asiasta puhutaan töissä paljon vaikka ollaan väsyneitä ja yritetään vielä vähän venyä. Reijon palopuhe Annelille ekassa jaksossa tiivisti sen hyvin. Ja mielipiteet ostopalveluista olivat myös osuvia!
Ne burnoutit ja työntekijöiden jatkuva kuormitus ovat myös totta ja olen iloinen että se kuvattiin. Usein puhutaan että kuormitus on yt-neuvotteluja ja työn jatkumisen epävarmuutta, mitä julkisella ei taas ole. Työskentelen itse lastensuojelussa kymmenettä vuotta, ja kolmessa edellisessä työpaikassani työntekijä on joutunut burnoutin takia sairaalahoitoon eikä enää ole pystynyt palaamaan työhönsä. Asiakkailta tulee haukkuja, asiakasmäärät ovat sellaisia ettei niitä matemaattisesti laskettuna pysty hoitamaan viikkotyöaikansa puitteissa (paitsi seitsemän minuutin munakellolla kuten sarjassa) ja jokainen lainmuutos lisää vastuita joita ei pysty toteuttamaan.
Sillä idealismilla me jaksetaan. Ja sillä, että välillä lopputulos on hyvä.
Burnout-kuvaus oli todella hyvä. Kun mahdottomia vaatimuksia kasattiin aina vaan lisää. Siitähän se burnout tulee: älyvapaista, kohtuuttomista tuottavuus- & tulos-vaatimuksista.
Mulla on onneks kiva työpaikka, missä me nauretaan näitä kellokallejen asettamia älyttömyyksiä, ylintä esimiestä lukuunottamatta. Hän sitten onkin vähän väliä sairaslomalla. Eli mikähän se hänenkin tuottavuus sitten kokonaisuudessaan on?
Vierailija kirjoitti:
Mietin koko jakson ajan, kuinka Knihtilän esittämä tyyppi on ikinä voinut nousta toimiston johtoon.
Muistaakseni työkkäreihin ei enää vuosiin ole saanut mennä jonottamaan, että sikälis tekijöiltä outo ratkaisu täyttää odotustila asiakkailla.
Koska sillä on pikkupomon paska duuni, mitä ei kukaan uraorientoitunut halua siltä viedä. Kun se joutuu oikeesti tekemään paljon töitä. Tiskaa työajan jälkeen muiden tiskitkin. Uhrautuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin koko jakson ajan, kuinka Knihtilän esittämä tyyppi on ikinä voinut nousta toimiston johtoon.
Muistaakseni työkkäreihin ei enää vuosiin ole saanut mennä jonottamaan, että sikälis tekijöiltä outo ratkaisu täyttää odotustila asiakkailla.
Koska sillä on pikkupomon paska duuni, mitä ei kukaan uraorientoitunut halua siltä viedä. Kun se joutuu oikeesti tekemään paljon töitä. Tiskaa työajan jälkeen muiden tiskitkin. Uhrautuja.
Ottaa vastaan haukut ylemmiltä ja alemmilta.
Aihe oli hyvä ja osittain myös sen käsittely. En pitänyt siitä, että näyttelijät ylinäyttelivät varsinkin Knihtilä. Ei kukaan normaalisti tuollaisia ilmeitä naamallaan pidä, se tyynykohtauskin oli aivan typerä.
Haluaisin, että esitettäisiin suomalaista ihmistä niinku se on, ei mitään naaman vääntelyä ja kohkaamista, ei olla sellaisia. Hyvä näyttelijä saa roolin lentoon hyvinkin pienillä eleillä.
En tiedä jatkosta, mutta odotan, että juoni lähtee lentoon ja keksivät uuden tavan työllistää ja jotenkin potkivat systeemiä persuuksiin.
Pidän Björkmannista, loistava näyttelijä.
Mutta tosiaan ylinäytteleminen pilasi minusta tämän.
Supermahdollistamismalli. 😄 Tykkään kanssa paljon. Elina Knihtilä on loistava! Käy niin sääliksi sen roolihahmoa.