Mies asuu vanhemmillaan ja on jo 29. On työelämässä, mutta ei siltikään asu omillaan.

Jos kaikki ovat järjestelyyn tyytyväisiä ei ole mitään syytä hankkia omaa asuntoa vain siksi että on "pakko"

Jossain päin maailmaa tuollainen asumisjärjestely olisi enemmän kuin tavallista.

Hieman nyt varoituskellot soivat ap:n kohdalla. Vaikutat kapeakatseiselta, sivistymättömältä ja "on vain yksi oikea tapaa elää" -tyypiltä.

Sinähän voit jättää hänet, jos asia noin paljon vaivaa. Vai oletko ajatellut muuttaa yhteen miesystäväsi kanssa? Ehkä se on syy. Mies ei ole valmis/halukas vakiintumaan.

Voisin tapaillakin. Miksi pitäisi asua väkisin yksin kun voi olla perheen kesken? Asun itsekin vanhempien kanssa ja minusta on kiva että pidetään yhtä.

Vierailija kirjoitti:

Jossain päin maailmaa tuollainen asumisjärjestely olisi enemmän kuin tavallista.

Hieman nyt varoituskellot soivat ap:n kohdalla. Vaikutat kapeakatseiselta, sivistymättömältä ja "on vain yksi oikea tapaa elää" -tyypiltä.

Se on tavallista jossain päin, mutta ei täällä. Täällä työssäkäyvät aikuiset pystyvät kustantamaan katon päänsä päälle yleensä. Olisi kiva mennä miehen luoksi kylään joskus ilman, että vanhemmat ovat siinä. Olisi esim. kiva yökyläillä puolin ja toisin, mutta en todellakaan mene, kun vanhemmat istuvat olohuoneessa ja kuulevat kaiken mitä siellä huoneessa tehdään.

Ap

Ap

Ei normaali aikuinen asu vanhempiensa kanssa muuta kuin erityissyistä. Onko esim. mielenterveysongelmia?

Todennäköisesti ottaa hyödyn irti vanhemmistaan ja niin tulee loisimaan myös tulevaisuudessa. Toinen vaihtoehto on hyvin hallitseva äiti, joka ei salli muuttamista. Tuosta saa kunnon mammanpojan.

Jos hänellä ei ole mitään muuta syytä kuin, että ei ole tullut tarvetta muuttaa pois, en lähtisi tuollaisen tyypin mukaan. Olisin huolissani omista lapsistani, jos vielä 29-vuotiaana asuisivat kotona. Eri asia, jos on väliaikaisesti palannut takaisin kotiin, mutta jos ei ole muuttanut koskaan pois niin huh huh! Jos ei halua asua yksin, voihan aina asua kimppakämpässä. Mutta ihan oikeasti, ei kuulosta aikuistuneelta kaverilta. 

Ja "muualla maailmassa" kommentoijille, suurin syy siihen, että kolmikymppiset asuvat vanhempiensa kanssa, on raha ja asuntopula. Suomessa asuva työssäkäyvä (29-vuotias on jo todennäköisesti ollut useamman vuoden töissä ainakin jossakin välissä) kykenee muuttamaan omien vanhempiensa luota pois, jos haluaa.

Mielestäni voi olla ihan fiksua jos esim säästää omaan asuntoon ja jos on hyvät välit vanhempiin ja riittävästi yksityisyyttä. En kuitenkaan muuttaisi yhteen kenenkään kanssa joka muuttaa suoraan kotoa. Ihan hyvä että on harjoitellut asumaan yksin ja tajuaa esim että ruoka ei tuu itsestään pöytään ja osaa ja tajuaa siivota asuntoa.

En tapailisi. Ansaitsen aikuisen miehen, en mamman passaamaa autistia.

Tekisikö miehet lapsia ja alkaisivat seurustelemaan naisen kanssa joka asuu 30 vuotiaana vanhempiensa kanssa, eikä taatusti ole ikinä laittanut ruokaa eikä siivonnut? 

Papan kanssa kiva asua kun pappa antaa lahjojakin. 

Olisko hyvää vaimoainesta, häh?

Taloudellisestihan tuo on järkevä ratkaisu, sitä ei varmaan voi kukaan kieltää. Mutta uskon että on aikamoinen turn off. Jos ei heijastu muuhun käytökseen (veltto mammanpoika) niin en kuitenkaan ehkä heti lähtisi tuomitsemaan liikaa tai katkaisisi tapailuja. Minulla on tilanne, että asun vielä 29-vuotiaana vuokralla, kun en ole saanut säästettyä vielä tarpeeksi omaa asuntoa varten. Jos ero tulisi avopuolison kanssa, niin voisin suunnitella asuvani myös vanhempien luona (iso talo) että saisin omaa asuntoa varten rahat vikkelämmin kasaan. Säästäisin kuitenkin pk-seudun vuokrassa sen vähintään 800 euroa. 

Yksi kaveri teki noin. Talossa oli paritaloratkaisu. Siitä hän sitten muutti suoraan omakotitaloon, on uusi auto ja poreammeet. Itse kärvistelen vuokralla ja tilillä pari tonnia, vaikka muutin pois kotoa 17-vuotiaana (eikä syynä ollut rikkinäiset perhesuhteet, vaan opiskelu). Tuon jälkeen olen vain yhden kesän tainut oleskella vanhempien kodissa.

Vierailija kirjoitti:

On varmaan niin tottunut äitinsä passaamiseen, että hänen mielestään joutuisit ottamaan saman roolin, jos mukavasta kodistaan muuttaisi sinun kanssasi asumaan. Uskoisin, että kun on saanut kaiken valmiina, ei viittis tehdä kotitöitä ja kaikenkukkuraksi vähättelisi sinua ja tekemisiäsi.

No mutta mitäs väärää siinä on, jos aikuinen mies asuu vanhempiensa luona ja passaa äitiään? Jos äitinsä on vaikkapa sairas.

Kun muutatte yhteen ni voithan säki muuttaa sen vanhempien luokse. Sit ois mummola lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Missä se sitten harrastaa seksiä?

Aika harva sinkkumies saa seksiä muutenkaan. Itse sain viimeksi vuonna 2015 ja mulla on melkein maksettu omistuskaksio kantakaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Jossain päin maailmaa tuollainen asumisjärjestely olisi enemmän kuin tavallista.

Hieman nyt varoituskellot soivat ap:n kohdalla. Vaikutat kapeakatseiselta, sivistymättömältä ja "on vain yksi oikea tapaa elää" -tyypiltä.

...sanoo ihminen joka tyrkyttää muun maailman tapoja "parempina".

Suomessa lukiossa opiskelevat voivat muuttaa asumaan omaan asuntoon kun on niin paljon tukia. Ihan vaikka vanhemmat asuvat samassa kaupungissa tukia tulee.

Monessa muussa maassa ei ole vastaavaa tukijärjestelmää. Opiskelut maksetaan omasta pussista eikä valtiolta saa ilmaista rahaa. Monet lapset asuvat vielä aikuisina synnyinkodissaan, maksavat opintolainoja ja säästävät omaan asuntoon.

Lisäksi on kulttuureita, joissa esim. Vanhin poika jää kotitaloon asumaan ja elättämään vanhempansa.. Monasti taloon rakennetaan uusi kerros pojan perheelle ja vanhemmat jäävät siihen alkuperäiseen kotiin.

Ei ole vain yhtä oikeata tapaa elää. Suomessa halutaan lapset itsenäistyvät mahdollisimman nuorina. Se ei sovi kaikille. Ilmankos Suomessa on paljon psyykkisistä ongelmista kärsiviä ihmisiä.

Miehellä kestäisi pari vuotta oppia tekemään asiat itsenäisesti, siivous, kokkaus jne.

Kuka nainen jaksaisi muutaman vuoden olla sellaisen kanssa joka vasta opettelee elämään, siis eri asia jos molemmat olisi jotain 18-vuotiaita

Itse olen mies, mutta en todellakaan vakavaa suhdetta voisi harkita kotonaan asuvaan 29-vuotiaaseen naiseen. Jotain on pielessä jos ei ole itsenäistynyt tuohon ikään mennessä. En myöskään jaksa ihmisiä jotka laskevat kaiken vaan rahassa, siis jos joku nuukuuttaan vanhempiensa nurkissa pesii siivestämässä.