Mikä on vanhin huonekalusi?
Vanhin oikea huonekalu on olohuoneen pöytä, joka on ostettu vuonna 1988. Vanhin on äitini enollani teettämä kapiokirstu vuodelta 1984. En tiedä, lasketaanko sitä huonekaluksi. Säilytän siellä pöytäliinoja ja tuplalakanoita.
Kommentit (39)
Isoäidiltäni perityt seinäkello ja lipasto.
Veikkaisin että ovat 40 luvulta.
Ilmeisesti paikallisen puusepänverstaan 20- luvulla tekemät kalusteet, muutama tuoli, levitettävä vuode(käytetään tuvan sohvana), piironki ja peilipiironki.
En ole tarkkaa ikää ja alkuperää selvittänyt, mutta ovat olleet tässä talossa "aina" ja talo on tehtu 20-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vanhin on varmaan seinällä yhä raksuttava JUNGHANS-seinäkello. Sen takaseinässä on vanhin, ilmeisesti korjausmerkintä, vuodelta 1924. Kello on ollut koko ajan jokapäiväisessä käytössä. Viimeksi se on huollettu 20 v. sitten. Vuoden 1957 jälkeen lyöntipuoli ei ole ollut vedettynä kuin satunaisesti kerrostaloasumisesta johtuen. Liinavaate- kirjakaappi, kirjoituspöytä ja keinutuoli lienevät 1930 luvulta ja muut mööpelit ovatkin sitten tämän vuosituhannen ensimäiseltä kymmenluvulta.
Minulla on tuollainen raksutin itsellänikin ja pidän myös lyönnin päällä - ja ihan kerrostalossa asun.
Oma kello on tosin jostain 50-60-lukujen taitteesta. Junghans myöskin.
Muuramen lipasto 70-luvulta, sain mukaani kun muutin omilleni, se on kerran kunnostettu.
Lipasto, jonka äitini on ostanut ensimmäisellä palkallaan Ruotsissa 50-luvulla.
Isovanhempien häälahjaksi 1920-luvulla saama seinäkello, jos se nyt lasketaan huonekaluksi. Varsinaisia huonekaluja ovat samaisten isovanhempien 1930-luvulla hankkima kevyt seurusteluryhmä, neljä ruokapöydän tuolia ja kukkajalka. Ruokapöytää ei enää ollut, mutta teetin vanhan mallin mukaan uuden, sen jälkeen kun olin perinyt nuo kalusteet.
Artekin pöytä ja tuolit -60 tai -70 luvulta. Mulla ei ole uutta kuin sänky ja pajat+petivaatteet. Muu on perheen vanhaa, näin on menty 50 vuotta.
Vanhimman huonakalun kärräsin viime kuussa kirpparille. Oli joku 100 vuotta vanha laveri. Kaatiskamaa, maksoin kyllä laskun. Nykyään vanhin tavarani taitaa olla juustohöylä jostain 80-luvulta.
Lipasto, joka on mun äidin lapsuudenkodista. On entisöity ihan kotikonstein. Nyt teinipojan huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Lipasto, joka on mun äidin lapsuudenkodista. On entisöity ihan kotikonstein. Nyt teinipojan huoneessa.[/quote
Ja äitini nyt 75 v ^^
Kaikki huonekalut 50 -60 skandinaavista designia, kirpputorihinnoilla hankittuna viisi vuotta ennen kuin ne tulivat muotiin. Halpa kalustus on nyt hyvä sijoitus.
Isoisäni isän 1900-luvun alussa tekemä pienehkö neliskanttinen jakkara. Edelleen lujaa tekoa. Käytän sitä "yöpöytänä".
Miehen mummon jäämistöstä iso puinen lipastonrohjo. Ihan kamala eikä sovi muuhun kalustukseen mutta ei sitä saa hävittääkään.
1800-luvun alussa tehty keinutuoli. Kulkenut suvussa. Siro ja kaunis, keinuliike pitkä ja pehmeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lipasto, joka on mun äidin lapsuudenkodista. On entisöity ihan kotikonstein. Nyt teinipojan huoneessa.[/quote
Ja äitini nyt 75 v ^^Entä isä?
Vierailija kirjoitti:
Lipasto, joka on mun äidin lapsuudenkodista. On entisöity ihan kotikonstein. Nyt teinipojan huoneessa.
Maalattu kalkkimaalilla valkoiseksi ja liimattu täyteen mustia HOME-tarroja...?
Ei kyllä huonekalu mutta arkinen käyttöesine kuitenkin, isoisoiso isäni 1900- luvun alussa tekemä suuri pärekori, toimii meillä puhtaiden, kuivien pyykkien korina.
Ja -70 luvulta piano ja lipasto, sekä pirtin penkki -40 luvulta
Vaimo vm1966 muistuttaa vanhaa kiikkutuolia Narisee koko ajan Ei auta säännöllinen rasvaus
Edesmenneen ukkini tekemä lasten keinutuoli, 50-luvulta.