Miten hyvinvointivaltiossa voi olla paljon pahoinvoivia?

Elämme yhteiskunnassa, joka ei arvosta yksilöllisyyttä.

Sanotaan että masennus on seurausta siitä, kun ihminen on ollut liian vahva liian pitkään.

Tämä mielestäni kuvaa hyvin nyky yhteiskuntaa. Meillä pitää pärjätä ja menestyä ja kaikki se täytyy tehdä yksin. Ei saa olla heikko, ei näyttää tunteita eikä pyytää apua keneltäkään. Tämä näkyy monessa asiassa.

Yhteisöllisissä yhteiskunnissa on enemmän köyhyyttä, ylikansoitusta ja monia muita ongelmia, mutta heillä ei kuitenkaan ole sitä yksin pärjäämisen kulttuuria mikä meillä on. Ehkä siksi masennusta esiintyy nimenomaan hyvinvointivaltioissa eniten.

Vierailija kirjoitti:

Joku syytti laiskuutta. Se nyt vaan ei mitenkään toimi, että kaikki rupeaisivat yrittäjiksi tai kouluttautuisivat tohtoreiksi. Tarvitaan myös suorittavan työn tekijöitä, kuten korona-aika on osoittanut. Mutta mä ymmärrän hyvin että toisilla ei ole halukkuutta tehdä niitä, koska ne ovat fyysisesti raskaita mutta pienipalkkaisia. Ja niitäkin teetetään yhä enemmän vuokratyönä tai työllistämistyönä jolloin ne eivät hyödytä juurikaan taloudellisesti eivätkä motivoi koska mahdollisuus että näistä seuraisi vakituinen työ on olematon.

Kapitalismi tarvitsee köyhiä ja työttömiä koska työttömyyden pelossa ihmiset lähtevät tähän päättömään kilpailuun mukaan ja suostuvat venymään äärimmilleen. Näin ollen sekä työssäkäyvät että työttömät voivat huonosti.

Ihminen ei ole rahantekokone. On muitakin arvoja kuten terveys vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet. Suomessa kaikki mitataan taloudellisena hyötynä. Kuvaavaa on, kun kerroin kerran uudelle tuttavalle viettäneeni pari välivuotta matkustellen maailmalla, ja tämä kysyi, mitä hyötyä siitä oli.

Hieno puhe. Rakentuu täysin sille että jos nyt joku maksais sun vuokran yms kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Mikään valtio/yhteiskunta voi tuskin koskaan olla täydellinen. Itse kylläkin hämmästelen sitä, miten meillä Suomessa on paljon mielen ongelmista kärsiviä, kun ei kuitenkaan ole ollut aikoihin sotia tai valtavia kriisejä tai katastrofeja. Ehkä hyvinvointi tuottaa pahoinvointia.

Sodat kyllä vaikuttaa monta sukupolvea eteenpäin.

Kun naiset ja vihreet demareiden johdolla hallituksessa ovat ajaneet vapaan Suomen alas ja holhoavat nyt kaikkea feminismin metoo ja maahan mu ton kaltaisin rikollisin menetelmin, on tuloksena pahoivointiyhteiskunta.

Ahdistava, velkainen, af rik ka laisen sävyinen katukuva kerjäläisineen ja nar kkeineen.

Se on lopputulos.

Joka valtiossa on mielenterveysongelmaisia. Joka valtiossa on sairaita. 

Mutta yritetään vääntää rautalangasta:

Ap tarvitsee lääkäriä. Hän tietää, että lääkäripalveluja on saatavilla. Ap tietää, mikä on se taho, johon kannatta turvautua. Ap ei turvaudu kalliiseen naapurin poppamieheen. 

Ap:lla on pääsy internettiin. Ap on käyttänyt nettiä. Nettikatkoja tulee harvoin. Jokaisella on Suomessa mahdollisuus käyttää nettiä. Ap lukee netistä, mikä on päivystyksen puhelinnumero.

Ap pystyy lukemaan nettiä, koska on saanut ilmaisen peruskoulun, ja mahdollisesti paljon yhteiskunnan tukemaa toisen asteen koulutusta ja ylempää koulutusta.

Ap on voinut kulkea turvallisia, kunnollisia teitä pitkin kouluun. Liikenteessä noudatetaan liikennesääntöjä.

Ap:n ei ole tarvinnut pelätä sitä, koulumatkalla ap ryöstettäisiin, kidnapattaisiin yms. Vanhemmat ovat voineet päästää ap:n kulkemaan ihan yksin. Oli ap sitten tyttö tai poika. 

Jos turvallista koulumatkaa ei ole ollut, niin ap on saanut ilmaisen koulukyydin.

Koulussa ap on voinut keskittyä opiskeluun, koska koulussa saa ilmaisen kouluruoan. Jokainen sukupolvi tunnistaa Kinderin yllätysperunan, mutta ap:n vanhemmat ovat voineet olla lähes tulkoon varmoja siitä, että koulussa tarjottu maito on maitoa, riisi on riisiä, peruna on perunaa. Maito ei ole täynnä pesuainetta, riisi ei ole muovia ja perunaakaan ei ole väärennetty.

Ap:n terveyttä ja kasvua on seurattu ilmaisen neuvolan ja kouluterveydenhuollon toimesta. On mahdollista ollut saada apua koulupsykologilta, perheneuvolasta, koulukuraattorilta. Erityistä tukea tarvitsevat saavat tukiopetusta, kouluavustaja, resurssiopettajaa yms. Kouluinstituutio ei ole täydellinen, mutta tutkimusten mukaan parhaimpia maailmassa. On myös täysin itsestään selvää, että ap käy koulua, kun on siinä iässä. Ap ei jää kotiin hoitamaan pienempiä lapsia, ei sairaita isovanhempia, ei joudu hakemaan vettä kaivolta.

Ap on elämänsä aikana saanut juoda lähes ilmaista, terveellistä vettä. Sitä ei haeta kaivolta, siihen ei tarvita kotona kalliita suodattimia. Ne harvat kerrat, kun Suomessa on vedentoimituksessa epäonnistuttu, ovat koko kansakunnan muistissa.

Ap siis osaa lukea, tietää, että on lähes ilmainen terveydenhuolto, jossa ammatti-ihmiset toimivat. Ap:lla on myös puhelin, vaikka ap olisi täysin varaton, työtön yms. Suomessa tarjotaan mahdollisuus asumiseen, veteen, sähköön, lämpöön, ravintoon, terveydenhuoltoon, lääkkeisiin, puhelimeen, vaatteisiin yms, vaikka ei olisi itsellä yhtään tuloja eikä varallisuutta. Siksi ap:kin voi soittaa, koska tarvittaessa saa rahaa sekä puhelimeen ja puhelinlaskuun.

Ap soittaa päivystykseen. Odottaminen kestää. Ap lähtee päivystykseen. Ap jonottaa, ja saa marmattaa siitä, että odotusaika on pitkä. Hänen ei tarvitse huolehtia siitä, että hänet heitettäisiin päivystyksestä marmatuksen takia pois. Hänen ei tarvitse huolehtia siitä, että jäisi päättäjien tai johtajien hampaankoloon, koska marmattaa jonoista.

tuossa on jotain selitystä. Puuttuu vielä poliisi, oikeuslaitos, palokunta, lapsiperheiden tuet, muut tuet, eläkkeet, kuntoutukset, päivähoito, leikkipuistot...

Kun A ja Y omistaa vuokra-asunnot, kun 700 000 saa asumistukea, se tekee

yhteiskunnasta vääristyneen pahoinvointiyhteiskunan politiikkokavereiden siunauksella.

Vierailija kirjoitti:

Mikään valtio/yhteiskunta voi tuskin koskaan olla täydellinen. Itse kylläkin hämmästelen sitä, miten meillä Suomessa on paljon mielen ongelmista kärsiviä, kun ei kuitenkaan ole ollut aikoihin sotia tai valtavia kriisejä tai katastrofeja. Ehkä hyvinvointi tuottaa pahoinvointia.

Tutkimusten mukaan sodan kokemukset ja traumat  jatkuvat suvuissa ainakin kolmanteen ja neljänteen sukupolveen. Meillä on vielä elossa  punaorpojen lapsia. Näiden lapsenlapsetkin kärsivät vielä sisällissodan traumoista. lähes jokainen suomalainen kuuluu talvisodan ja jatkosodan kokeneiden toiseen, kolmanteen tai neljänteen polveen.

Vierailija kirjoitti:

Hyvinvointivaltion määritelmä viittaa yksinkertaistettuna korkeaan elintasoon ja hyvin järjestettyyn sosiaaliturvaan.

Voitko kieltää, ettei Suomessa kumpikaan pitäisi paikkaansa. Olet oikeassa siinä, että aina asiat voisivat (ja niiden pitäisikin) olla paremmin, mutta kansainvälisessä vertailussa voidaan meidät silti luokitella hyvinvointivaltioksi.

Päivystyksen jonot ja jonotusajat lääkäriaikoihin toki voivat olla pitkiä, en kiellä tätä. Kuitenkin meillä on mahdollisuus myös tähän palveluun verrattuna minimaalisin kustannuksin. Saamme hoitoa sosiaalisesta statuksesta tai varallisuudesta riippumatta ilman.

Kohonneen elintason myötä ihmiset kitisivät entistä pienemmistä asioista. Ennen kestettiin kovempaa elämää turhaa valittamatta.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan että masennus on seurausta siitä, kun ihminen on ollut liian vahva liian pitkään.

Tämä mielestäni kuvaa hyvin nyky yhteiskuntaa. Meillä pitää pärjätä ja menestyä ja kaikki se täytyy tehdä yksin. Ei saa olla heikko, ei näyttää tunteita eikä pyytää apua keneltäkään. Tämä näkyy monessa asiassa.

Yhteisöllisissä yhteiskunnissa on enemmän köyhyyttä, ylikansoitusta ja monia muita ongelmia, mutta heillä ei kuitenkaan ole sitä yksin pärjäämisen kulttuuria mikä meillä on. Ehkä siksi masennusta esiintyy nimenomaan hyvinvointivaltioissa eniten.

Täysin eri mieltä.

Täällä nimen omaan yksin ei saa pärjätä, vaan täytyy olla  joku tukiverkosto yms.

Kaikkea tuetaan ja rahaa työnnetään ovista ja ikkunoista JOS kuulut johonkin "runoseuraan" tai yhdistykseen.

Masennus johtuu kun et saa itse  pärjätä omillasi missään.

Miksi jonkun maailmanmestaruus on niin vaikea saavuttaa, kysyttiin. Jotta sen voittaminen olisi sen arvosta, oli vastaus. Se ei ole sen arvosta jos sen saa sohvalla istuen. Koettakaa käsittää ettei se rahan saaminen ole se pointti vaan sen itse omin käsin hankinta on se pointi. Ilman mummokerhoa selän takana tukemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään valtio/yhteiskunta voi tuskin koskaan olla täydellinen. Itse kylläkin hämmästelen sitä, miten meillä Suomessa on paljon mielen ongelmista kärsiviä, kun ei kuitenkaan ole ollut aikoihin sotia tai valtavia kriisejä tai katastrofeja. Ehkä hyvinvointi tuottaa pahoinvointia.

Sodat kyllä vaikuttaa monta sukupolvea eteenpäin.

Suomessa on ollut niin pitkään rauha, että nuorimmatkin sotaveteraanit alkavat olla haudan levossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestelmän rakenteissa on väkivaltaa, joka vie hankalaan asemaan joutuneen ihmisen yhä alemmaksi.

Esim: uupunut ja vaikka masennukseen sairastunut joutuu kohtaamaan kohtuuttoman byrokratian ja köyhyyden, joista molemmista selviäminen hyvin edellyttäisi terävää toimintakykyä. Jos kyseisellä ihmisellä on lapsia, hän saattaa joutua myös lastensuojelun taholta painostuksen ja vaatimusten kohteeksi. Hänen sairauttaan ja alentunutta toimintakykyään ei oteta huomioon, vaan hänen oletetaan pystyvän samaan, kuin terveen ihmisen. Sitten ihmetellään porukalla palavereissa, miksi ei voimaannu tämä ihminen.

Sillä lapsella on oikeus jaksavaan aikuiseen, joka huolehtii hänestä.

Lisääkö se vanhemman jaksamista, että joku tulee sohvanreunalle kahvia juomaan ja havainnoimaan ja kirjaamaan asioita oman näkymyksesnsä mukaan? Eiköhän olisi enemmän hyötyä siitä, että saisi ihan oikeaa apua vaikka siivouksen merkeissä ja vaikka lastenhoitoapua kauppareissun ajaksi. Nythän ei kannata alkaa inttää, että jos lapsia hankkii, ne myös yksin hoitaa. Nimittäin paljon voi sattua hyvällekin vanhemmalle, onnettomuuksia, sairastumista ym. jotka ainakin hetkellisesti heikentävät jaksamista.

Jos sillä vanhemmalla on vaikka jalka poikki, niin saahan se sinne kotiin kuukaudeksi, kahdeksi kerran viikkoon jonkun auttelemaan, oli se sitten kauppareissun tekemään tai lapsia ulkoiluttamaan. Jos se ongelma ei sitten siitä tokene, niin ei millään yhteiskunnalla ole antaa ilmaista kodinhoitajaa kuukausitolkulla.

Ehkä utopiassa näin, mutta todellisuudessa ei. Joten älä kommentoi asioita, joita et ymmärrä.

Olen sosiaalityöntekijä, tiedän mistä puhun.

Vierailija kirjoitti:

Kun naiset ja vihreet demareiden johdolla hallituksessa ovat ajaneet vapaan Suomen alas ja holhoavat nyt kaikkea feminismin metoo ja maahan mu ton kaltaisin rikollisin menetelmin, on tuloksena pahoivointiyhteiskunta.

Ahdistava, velkainen, af rik ka laisen sävyinen katukuva kerjäläisineen ja nar kkeineen.

Se on lopputulos.

Juuri näin on  meille käynyt.

Se masentaa.

Vierailija kirjoitti:

Joka valtiossa on mielenterveysongelmaisia. Joka valtiossa on sairaita. 

Mutta yritetään vääntää rautalangasta:

Ap tarvitsee lääkäriä. Hän tietää, että lääkäripalveluja on saatavilla. Ap tietää, mikä on se taho, johon kannatta turvautua. Ap ei turvaudu kalliiseen naapurin poppamieheen. 

Ap:lla on pääsy internettiin. Ap on käyttänyt nettiä. Nettikatkoja tulee harvoin. Jokaisella on Suomessa mahdollisuus käyttää nettiä. Ap lukee netistä, mikä on päivystyksen puhelinnumero.

Ap pystyy lukemaan nettiä, koska on saanut ilmaisen peruskoulun, ja mahdollisesti paljon yhteiskunnan tukemaa toisen asteen koulutusta ja ylempää koulutusta.

Ap on voinut kulkea turvallisia, kunnollisia teitä pitkin kouluun. Liikenteessä noudatetaan liikennesääntöjä.

Ap:n ei ole tarvinnut pelätä sitä, koulumatkalla ap ryöstettäisiin, kidnapattaisiin yms. Vanhemmat ovat voineet päästää ap:n kulkemaan ihan yksin. Oli ap sitten tyttö tai poika. 

Jos turvallista koulumatkaa ei ole ollut, niin ap on saanut ilmaisen koulukyydin.

Koulussa ap on voinut keskittyä opiskeluun, koska koulussa saa ilmaisen kouluruoan. Jokainen sukupolvi tunnistaa Kinderin yllätysperunan, mutta ap:n vanhemmat ovat voineet olla lähes tulkoon varmoja siitä, että koulussa tarjottu maito on maitoa, riisi on riisiä, peruna on perunaa. Maito ei ole täynnä pesuainetta, riisi ei ole muovia ja perunaakaan ei ole väärennetty.

Ap:n terveyttä ja kasvua on seurattu ilmaisen neuvolan ja kouluterveydenhuollon toimesta. On mahdollista ollut saada apua koulupsykologilta, perheneuvolasta, koulukuraattorilta. Erityistä tukea tarvitsevat saavat tukiopetusta, kouluavustaja, resurssiopettajaa yms. Kouluinstituutio ei ole täydellinen, mutta tutkimusten mukaan parhaimpia maailmassa. On myös täysin itsestään selvää, että ap käy koulua, kun on siinä iässä. Ap ei jää kotiin hoitamaan pienempiä lapsia, ei sairaita isovanhempia, ei joudu hakemaan vettä kaivolta.

Ap on elämänsä aikana saanut juoda lähes ilmaista, terveellistä vettä. Sitä ei haeta kaivolta, siihen ei tarvita kotona kalliita suodattimia. Ne harvat kerrat, kun Suomessa on vedentoimituksessa epäonnistuttu, ovat koko kansakunnan muistissa.

Ap siis osaa lukea, tietää, että on lähes ilmainen terveydenhuolto, jossa ammatti-ihmiset toimivat. Ap:lla on myös puhelin, vaikka ap olisi täysin varaton, työtön yms. Suomessa tarjotaan mahdollisuus asumiseen, veteen, sähköön, lämpöön, ravintoon, terveydenhuoltoon, lääkkeisiin, puhelimeen, vaatteisiin yms, vaikka ei olisi itsellä yhtään tuloja eikä varallisuutta. Siksi ap:kin voi soittaa, koska tarvittaessa saa rahaa sekä puhelimeen ja puhelinlaskuun.

Ap soittaa päivystykseen. Odottaminen kestää. Ap lähtee päivystykseen. Ap jonottaa, ja saa marmattaa siitä, että odotusaika on pitkä. Hänen ei tarvitse huolehtia siitä, että hänet heitettäisiin päivystyksestä marmatuksen takia pois. Hänen ei tarvitse huolehtia siitä, että jäisi päättäjien tai johtajien hampaankoloon, koska marmattaa jonoista.

tuossa on jotain selitystä. Puuttuu vielä poliisi, oikeuslaitos, palokunta, lapsiperheiden tuet, muut tuet, eläkkeet, kuntoutukset, päivähoito, leikkipuistot...

Tämä on niin ihana kirjoitus ja minua melkein ahdistaa kun en ole itse kirjoittanut. Mistä olet brother löytänyt tiesi tänne ajatusten mordoriin? Kiitos kirjoituksesta anyway.

Mitä enemmän ihmiset saavat kaikkea ilmaiseksi ja vastikkeetta yhteiskunnalta, sitä kovemmiksi vaatimukset ilmaisten asioiden ja vastikkeetoman rahan osalta vuosi vuodelta nousevat. Sitten kun huomaa, että ei saakaan kaikkea haluamaansa opiskelematta, työtä tekemättä ja vaivaa näkemättä, alkaa itkupotkuraivarointi. Se saa sitten vielä lisää syötettä kun näkee, että suurin osa ihmisistä kuitenkin menee elämämässä eteenpäin, menestyy ja on onnellisia. Sitten alkaakin joko koko ympäröivää yhteiskuntaa vastaan kapinointi tai itsetuhoisuus. Kehitysmaissa taas kaikki on samassa veneessä ja yhtä köyhiä, joten turha siellä verrata itseään muihin ja stressata.

Tämä holhoominen masentaa. Maksetaan 40% veroa ja mihin se raha menee.

Ei sellaista maata tai järjestelmää olekaan edes utopiassa, ettei osa porukkaa olisi pahoivoivia. Meillä itketään joistain leipäjonoista, vaikka ne ovat aivan globaali-ilmiö. Jokaisessa isossa kaupungissa, jossa jaetaan ilmaiseksi ruokaa tai ämpäreitä, on pitkä jono. Esim. Tukholmasta kyllä uutisoitiin, että ruuanjakelujonot ovat  pidentyneet nyt koronan aikana, muttei tiedetä varmasti onko syynä ehkä turvavälit.

Lisäksi Tukholmassa on krooninen pula asunnoista. Asunnottomaksi voi joutua johonkin halleihin majoittumaan yöksi, jos vaikka ihan työssäkäyvälle miehelle tulee avioero ja saa perheen asunnosta kenkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestelmän rakenteissa on väkivaltaa, joka vie hankalaan asemaan joutuneen ihmisen yhä alemmaksi.

Esim: uupunut ja vaikka masennukseen sairastunut joutuu kohtaamaan kohtuuttoman byrokratian ja köyhyyden, joista molemmista selviäminen hyvin edellyttäisi terävää toimintakykyä. Jos kyseisellä ihmisellä on lapsia, hän saattaa joutua myös lastensuojelun taholta painostuksen ja vaatimusten kohteeksi. Hänen sairauttaan ja alentunutta toimintakykyään ei oteta huomioon, vaan hänen oletetaan pystyvän samaan, kuin terveen ihmisen. Sitten ihmetellään porukalla palavereissa, miksi ei voimaannu tämä ihminen.

Sillä lapsella on oikeus jaksavaan aikuiseen, joka huolehtii hänestä.

Lisääkö se vanhemman jaksamista, että joku tulee sohvanreunalle kahvia juomaan ja havainnoimaan ja kirjaamaan asioita oman näkymyksesnsä mukaan? Eiköhän olisi enemmän hyötyä siitä, että saisi ihan oikeaa apua vaikka siivouksen merkeissä ja vaikka lastenhoitoapua kauppareissun ajaksi. Nythän ei kannata alkaa inttää, että jos lapsia hankkii, ne myös yksin hoitaa. Nimittäin paljon voi sattua hyvällekin vanhemmalle, onnettomuuksia, sairastumista ym. jotka ainakin hetkellisesti heikentävät jaksamista.

Jos sillä vanhemmalla on vaikka jalka poikki, niin saahan se sinne kotiin kuukaudeksi, kahdeksi kerran viikkoon jonkun auttelemaan, oli se sitten kauppareissun tekemään tai lapsia ulkoiluttamaan. Jos se ongelma ei sitten siitä tokene, niin ei millään yhteiskunnalla ole antaa ilmaista kodinhoitajaa kuukausitolkulla.

Ehkä utopiassa näin, mutta todellisuudessa ei. Joten älä kommentoi asioita, joita et ymmärrä.

Olen sosiaalityöntekijä, tiedän mistä puhun.

Oletko miettinyt, miten paljon tulee kustannuksia, jos lakattaisiin tukemasta? Onko mielestäsi normaalia antaa paranemiselle deadline? Mitä mieltä olet: nopeuttaako aikaraja toipumista?

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän ihmiset saavat kaikkea ilmaiseksi ja vastikkeetta yhteiskunnalta, sitä kovemmiksi vaatimukset ilmaisten asioiden ja vastikkeetoman rahan osalta vuosi vuodelta nousevat. Sitten kun huomaa, että ei saakaan kaikkea haluamaansa opiskelematta, työtä tekemättä ja vaivaa näkemättä, alkaa itkupotkuraivarointi. Se saa sitten vielä lisää syötettä kun näkee, että suurin osa ihmisistä kuitenkin menee elämämässä eteenpäin, menestyy ja on onnellisia. Sitten alkaakin joko koko ympäröivää yhteiskuntaa vastaan kapinointi tai itsetuhoisuus. Kehitysmaissa taas kaikki on samassa veneessä ja yhtä köyhiä, joten turha siellä verrata itseään muihin ja stressata.

Loistavaa että joku muukin on huomannut tämän.

Se ei ole sen arvosta jos siitä ei maksa jotain; rahana, hikenä ,aikana, tms

Juuri näin. Ilmanen yhteiskunta johon demarit yms meitä ajaa on täynnä ihmiskuoria vailla elämän iloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestelmän rakenteissa on väkivaltaa, joka vie hankalaan asemaan joutuneen ihmisen yhä alemmaksi.

Esim: uupunut ja vaikka masennukseen sairastunut joutuu kohtaamaan kohtuuttoman byrokratian ja köyhyyden, joista molemmista selviäminen hyvin edellyttäisi terävää toimintakykyä. Jos kyseisellä ihmisellä on lapsia, hän saattaa joutua myös lastensuojelun taholta painostuksen ja vaatimusten kohteeksi. Hänen sairauttaan ja alentunutta toimintakykyään ei oteta huomioon, vaan hänen oletetaan pystyvän samaan, kuin terveen ihmisen. Sitten ihmetellään porukalla palavereissa, miksi ei voimaannu tämä ihminen.

Sillä lapsella on oikeus jaksavaan aikuiseen, joka huolehtii hänestä.

Lisääkö se vanhemman jaksamista, että joku tulee sohvanreunalle kahvia juomaan ja havainnoimaan ja kirjaamaan asioita oman näkymyksesnsä mukaan? Eiköhän olisi enemmän hyötyä siitä, että saisi ihan oikeaa apua vaikka siivouksen merkeissä ja vaikka lastenhoitoapua kauppareissun ajaksi. Nythän ei kannata alkaa inttää, että jos lapsia hankkii, ne myös yksin hoitaa. Nimittäin paljon voi sattua hyvällekin vanhemmalle, onnettomuuksia, sairastumista ym. jotka ainakin hetkellisesti heikentävät jaksamista.

Jos sillä vanhemmalla on vaikka jalka poikki, niin saahan se sinne kotiin kuukaudeksi, kahdeksi kerran viikkoon jonkun auttelemaan, oli se sitten kauppareissun tekemään tai lapsia ulkoiluttamaan. Jos se ongelma ei sitten siitä tokene, niin ei millään yhteiskunnalla ole antaa ilmaista kodinhoitajaa kuukausitolkulla.

Ehkä utopiassa näin, mutta todellisuudessa ei. Joten älä kommentoi asioita, joita et ymmärrä.

Olen sosiaalityöntekijä, tiedän mistä puhun.

Jos oikeasti olet sossu, niin tiedät ettei kaikki vammat ja sairaudet oli tyyliin murtunut jalka. MItes pahemmat vammat ja syöpä tms. Paraneeko kahdessa kuukaudessa?