Henkinen väkivalta lasten kautta auttakaa!ke

Vierailija kirjoitti:

Lapset on ottaneet hänen puolta, kun minä en koskaan hauku häntä vaan olen neutraali. Lapsi kysyy miksi kiusaan iskää ja suututan sen kun sitten se kiroilee ja on koko päivän vihainen. Mitä voin vastata? Yksi lapsi laukoi vihaisena ollessaan että olen hullu äiti joka on niin hullu ettei ole kavereita. Ei ole ei kun perhe-elämän aikana ketään ei saanut kutsua tai mihinkän mennä tai häpesi miehen rikkomia ovia ja seiniä tai omia itkusia silmiä. En saanut edes vastata puhelimeen kun se häiritsinkuulemma. Ystäviä oli ennen mutta yhteydenpito jäi.

Neutraalia on se, että kerrot faktat, jos lapset kysyvät. Neutraalia ei ole se, että annat miehelle vapaat kädet haukkua sinua.

Kyllä tuossa tilanteessa täytyy pitää omia puoliaan, muserrut muuten. Miten ne lapset siitä kärsii jos äiti puolustautuu valheita vastaan?

Selitä lapsille että olette isän kanssa juuri nyt riidoissa ja sen takia isä kertoo sinusta hölmöjä asioita, jotka eivät ole totta. Puhu muuten pelkkää hyvää lasten isästä ja kehu häntä lapsille aina kun siihen tulee mahdollisuus. Lapsilla on usein käsitystä jo pienestä pitäen mikä on reilua ja mikä ei, joten todennäköisesti tilanne tulee vielä kääntymään sinun eduksesi ennemmin tai myöhemmin.

Ja ota kaikesta exän tekemästä kiusasta todisteet talteen päivämäärineen, niille voi olla myöhemmin käyttöä jos tilanne menee oikein pahaksi.

Älä ole tossu, pistä rajat. Lapset menee helposti sen puolelle, jonka kokevat vahvemmaksi. Opiskele läheisriippuvuudesta ja narsismista. Hommaa vähitellen ystäviä ja tukijoita itsellesi.

Kerrot lapselle, että olette eronneet ja isällä ei ole luoksenne mitään asiaa kuten ei sinulla äidilläkään ole isän luo.

Kerro myös, että teillä on sopimukset lasten huollosta javtapaamisista ja niitä ei voi muuttaa noin. Isä voi lupailla mitään, koska äitikään ei voi sopimuksia rikkoa.

Ainoastaan vakavasti luonnevikaiset käyttävät lapsiaan aseeena toista puolisoa vastaan, oli tämä ex tai mikä tahansa. Tällainen henkilö on narsistisen persoonallisuushäiriön lisäksi usein myös sosiopaatti.

Tää on sulle ja oikeastaan toooosi monille äideille. Aseta rajat. Älä uhraudu enää yhtään. Se, että asetat terveet rajat turvaamaan sun ja lastesi mielenrauhaa, ei ole vallankäyttöä tai satuttamista, tai vihamielistä. Se on tervettä huolehtimista.

Aseta rajat sille, miten sinusta saa puhua, tai miten sinulle saa sanoa. Aseta rajat koska ja millä tavalla lastesi isä saa osallistua elämääsi tai arkeesi.

Ole selkeä rajat laittaessasi. Selkeys ja rauhallisuus on valttia. Tee selväksi, että olet arvokas edes itsellesi, ja koska muut eivät ole kunnioittaneet rahojasi, asetat ne nyt itse. Tee muille myös selväksi että et haasta riitaa, haluat vain huolehtia omasta ja lastesi hyvinvoinnista. Älä selittele, muista että nämä ovat perusasioita joihin ihmisellä on oikeus.

Minkä ikäiset lapset on?

Pidä puolesi, nainen. Miksi annat lapsesi puhua noin rumasti sinulle? Miksi annat exän rikkoa sopimuksia? Kyllä sinulla on oikeus pitää puolesi. Et anna sen aivopestä lapsia. Sanot asiat lapsille niin kuin ne on. Ei mitään lässyn lässyn pelkkiä kehuja isästä, kuten joku sanoi. Miksi pitäisi kehua tuollaista narskua ja olla valheellinen ja teeskennellä? Näkeehän nyt lapset tuollaisen läpi.

Sori, luin vasta nyt ketjun kunnolla (lasten ikä). Uusi tapaaminen lastenvalvojalle. Vaihdot vain sosiaalitoimiston edustajan kautta. Kaikki vaihtoviestit ja muut lapsiin liittyvät sekä viranomaisedustajalle, että sinulle. Voimia!

Isää ei tarvitse haukkua lapsille, mutta totuuden voi kertoa. Ja puolustaa itseä. Ja teillä on varmaan tapaamissopimus, sinun ei ole mikään pakko antaa eksän nähdä lapsia silloin kun he ovat sinun luonasi. Vedä tiukka raja. Jos lapset protestoi, kerro heille asiallisesti, ettei se vaan toimi. Että isä ei pidä aikataulujaan tms. Eikä anna sinun tavata lapsia, kun he ovat isän luona. Kun puhut rauhallisesti lapsille näistä, he uskovat paremmin. Kuin sitä räyhäävää isäänsä. Omakin ex aiemmin minua lapsille haukkui. Mutta olen lapsille kertonut, että kaikkea ei kannata uskoa, minä rakastan heitä aina ja he ovat minulle kaikkein tärkeimpiä. Ja he kyllä ymmärtää jo hyvin isänsä mielenlaadun, vaikka isompi on vasta 8v. Ja minäkään en ole eksää heille haukkunut, ei ole tarvetta.

Ja näille jotka ihmettelee, miksi 50/50, jos se ex on sekopää. Ei sitä voi vaan yksin päättää. Jos toinen kuitenkin päällisin puolin huolehtii lapsista. Ja alakoulu ikäisiltä ei vielä itseltään kysytä.

Vierailija kirjoitti:

Sori, luin vasta nyt ketjun kunnolla (lasten ikä). Uusi tapaaminen lastenvalvojalle. Vaihdot vain sosiaalitoimiston edustajan kautta. Kaikki vaihtoviestit ja muut lapsiin liittyvät sekä viranomaisedustajalle, että sinulle. Voimia!

Ei mitään vaihtopalvelua ole sossuilla, mutta voihan nyt koululaiset muuten vaihtaa niin ettei vanhempien tarvi lainkaan nähdä.

Kaikki kontakti täysin minimiin sen narskun kanssa. Et näe, et soita, ei meiliä, ei somea. Vain lyhyet tekstarit lasten asioista ja nekin harvoin. Kaikki uhkailu ja raivoviestit talteen. Alat miettiä lähihuoltajuuden hakemista. Sinun mustamaalaamisesi lapsille on peruste jopa yksinhuoltajuuteen, mutta tarvitset todisteita.

Vierailija kirjoitti:

Isää ei tarvitse haukkua lapsille, mutta totuuden voi kertoa. Ja puolustaa itseä. Ja teillä on varmaan tapaamissopimus, sinun ei ole mikään pakko antaa eksän nähdä lapsia silloin kun he ovat sinun luonasi. Vedä tiukka raja. Jos lapset protestoi, kerro heille asiallisesti, ettei se vaan toimi. Että isä ei pidä aikataulujaan tms. Eikä anna sinun tavata lapsia, kun he ovat isän luona. Kun puhut rauhallisesti lapsille näistä, he uskovat paremmin. Kuin sitä räyhäävää isäänsä. Omakin ex aiemmin minua lapsille haukkui. Mutta olen lapsille kertonut, että kaikkea ei kannata uskoa, minä rakastan heitä aina ja he ovat minulle kaikkein tärkeimpiä. Ja he kyllä ymmärtää jo hyvin isänsä mielenlaadun, vaikka isompi on vasta 8v. Ja minäkään en ole eksää heille haukkunut, ei ole tarvetta.

Ja näille jotka ihmettelee, miksi 50/50, jos se ex on sekopää. Ei sitä voi vaan yksin päättää. Jos toinen kuitenkin päällisin puolin huolehtii lapsista. Ja alakoulu ikäisiltä ei vielä itseltään kysytä.

Höpsistä, ei ole pakko suostua viikko-viikkoon. Ei sellaista määrätä mistään väkisin.

Lapseni isä myös narsisti, joka on aina kaikissa asioissa oikeassa ja yrittää mustamaalata minua lapsellemme. Kun olen asiasta useaan otteeseen eri sosiaalialan työntekijöiden kanssa puhunut (lapsen isä myös paikalla) olen saanut istuntojen jälkeen kuulla, että ”ehkä te molemmat nyt opitte tästä jotakin”. En vaan ole tähän päivään mennessä ymmärtänyt että mitä minun olisi pitänyt asiasta oppia, muuta kuin, että ei olisi missään nimessä pitänyt tehdä lasta narsistin kanssa. Mutta, pökäle on jo housussa joten eteenpäin vaan ja kontaktit niin minimiin kuin mahdollista, eikä mitään muuta. Kyllä se siitä.

Pitäähän olla sen verran jämmäkkyyttä ja puolensa pitoa, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Itse olen aina ollut rehellinen. Ja sanonut, että näillä mennään. Ja erottanut itseni ja isän toisistamme. Olemme siis vahvasti yksilöitä ja erilaisia. Ja meidän kanssa tulee erilaisia elämyksiä, sääntöjä yms. Selkeästi tarvitset tukea. Itse hakisin terapiaa ainakin. Yritin itse ensin suojella lasta, kunnes huomasin että lapsi tarvitsee totuutta ja ainakin yhden suoraviivaisen vanhemman. Olen siis vahvistunut erehdyksen kautta. Ja toivon, että olisin hakenut ammatillisia neuvoja nopeammin. Enkä yrittänyt vain jaksaa.