Lue keskustelun säännöt.
Ihan kun varhaiskasvatuksen laadussa olisi tapahtunut huima pudotus kymmenessä vuodessa, kukaan huomannut samaa?
02.01.2021 |
Vai onko meille sattunut vaan niin erilaiset paikat?!
12 vuotta sitten kun perheen vanhimmat lapset olivat päiväkodissa oli hoidon laatu hyvää. Aina oppivat uusia asioita, tekivät retkiä, opeteltiin käytöstapoja, tuli laadukkaita töitä kotiin (tyynyliinaa, kirjailtu pyyhe, kello, hilloa) ja uusia lauluja renkuttivat koko ajan. Ilmeisesti olivat ainakin laulaneet ja tehneet käsitöitä, leikkineet, rakennelleet jne päivän aikana.
Nyt kun nuorimmaiset ovat päiväkodissa on meno jotenkin yhtä pitkää kuin leveää. Ei lauleta, ei esiinnytä, ei tehdä oikeastaan mitään. Eikä mitään vaadita.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Akateemisesti koulutettu? 3 vuotta yliopistossa? Eiköhän tuohon pystyisi lähes kuka tahansa. Ne asiat voi lukea ihan kirjoistakin jos ala kiinnostaa.
Se on silti kolme vuotta yliopistossa enemmän kuin se lähäri. Tämän ketjun perusteella arvioin, että päiväkotien ilmapiiriongelma johtuu lähäreistä, jotka kuvittelevat, että varhaiskasvatus voitaisiin poistaa ja voitaisiin keskittyä ihan vaan siihen, että lapset leikkivät ja ovat säilössä sen 8h/päivä mitä siellä ovat. Onneksi lainsäätäjä on kanssani eri mieltä ja on asettanut varhaiskasvatukselle toisenlaisen määritelmän ja opettajille vaatimukset olla akateemisia.
Teidän "varhaiskasvattajien" mielestä lapsi on varmaan kotonaankin vaan säilössä, kun siellä ei kerran ole ketään kasvatusalan akateemista laatimassa suunnitelmia ja raportteja?
Moni lapsi kasvaa akateemisessa kodissa.
Diplomi-insinööri laatii lapselle koti-vasun, akateeminen kun on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä monenlaisessa päivähoitopaikassa.
Paras paikka on ollut se, missä on ollut pieni lapsiryhmä, ja 4 lähihoitajaa teki työtä sydämellään.
Oli askartelua, retkiä, leivontaa, kalenteria.Lapsia huomioitiin ja otettiin syliin, mutta oli myös tiukka kuri. Ilmapiiri oli ihana. Erityislapsille tukimuotoja (kuvakommunikaatio, jne)
Eikä ollut ylikoulutettuja työntekijöitä jotka ravasi palavereissa, rahaa jäi heidän palkkojen puuttuessa työntekijämääriin.
Ei ollut ylisuvaitsevaista liberalismia "ei Viljoa voi torua tai laittaa penkille miettimään koska löi Jamia, ettei se Viljo traumatisoidu".
Kaikista pahin yhtälö on tämä:
-ltot ja sosionomit juoksee palavereissa
-lapsia on liikaa
- kurinpito on kielletty. Ei saa pitää vanhanaikaista kuria, vaan pitää puoli tuntia sanoittaa tunteita.Sellainen paikka on kaaos.
Tykkään tästä kommentista. Se summaa aika hyvin mistä on kyse. Suht yksinkertainen ja kärsivällisyyttä ja pelisilmää vaativa homma on monimutkaistettu koulutusten ja palaverien ja sosiaalisen korrektiuden kautta ihan mahdottomaksi hoitaa.
Vaihdoin päiväkodista kouluun. Aivan erilainen ilmapiiri. Ilmeisesti luokanopettajilla ja aineenopettajilla on hyvä itsetunto ja osaavat ( suurin osa) arvostaa muitakin ammattiryhmiä. Moni vakaope taitaa olla hukassa itsensä kanssa ja yrittävät epätoivoisesti olla niin akateemista. Siitä sitten kumpuaa se lastenhoitajien aliarvioiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Akateemisesti koulutettu? 3 vuotta yliopistossa? Eiköhän tuohon pystyisi lähes kuka tahansa. Ne asiat voi lukea ihan kirjoistakin jos ala kiinnostaa.
Se on silti kolme vuotta yliopistossa enemmän kuin se lähäri. Tämän ketjun perusteella arvioin, että päiväkotien ilmapiiriongelma johtuu lähäreistä, jotka kuvittelevat, että varhaiskasvatus voitaisiin poistaa ja voitaisiin keskittyä ihan vaan siihen, että lapset leikkivät ja ovat säilössä sen 8h/päivä mitä siellä ovat. Onneksi lainsäätäjä on kanssani eri mieltä ja on asettanut varhaiskasvatukselle toisenlaisen määritelmän ja opettajille vaatimukset olla akateemisia.
Eli nyt on jo todettu että:
1) varhaiskasvatuksen huono laatu johtuu sosionomeista
2) varhaiskasvatuksen huono ilmapiiri johtuu lähäreistä
Miten vielä voisi haukkua noita ”alemmin koulutettuja”?
Miksi sille ei akateemiselle on niin vaikeaa hyväksyä, että päiväkoti toimii akateemisten johdolla ja akateemisten haluamalla tarkoituksella. Alemmin koulutetuilla on oma roolinsa ja tehtävänsä ja heitä arvostetaan juuri niissä, ei siinä, että omasta mielestään osaisivat hoitaa akateemisten työt vähintään yhtä hyvin kuin akateemisetkin ja sitä paitsi ovat sitä mieltä että akateemisten tekemiset ovat tyhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Onko siis nimi "päiväkoti" vain jonkinlainen historiallinen jäänne samaan tapaan kuin "lastentarhanopettaja"? Oikeasti kyseisen laitoksen nimi tulisi olla varhaiskasvatuslaitos tms?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lähihoitajien koulutuksen taso on laskenut. Vielä omassa nuoruudessa 2000-luvun alussa lähihoitajakoulutukseen oli melko isotkin pääsykokeet, joissa oli psykologin haastattelun ja ryhmähaastattelun lisäksi kokeita mm. äidinkielen, fysiikan, matematiikan jne osaamisesta. Muistan itse tehtävien tuntuneen vaikeilta. Alalle päätyi niitä "kympin tyttöjä", jotka olivat olleet motivoituneita oppimiseen ja opiskeluun jo peruskoulussa tai lukiossa.
Itse koulutuksessakin ihan oikeasti pakotettiin oppimaan, esim. anatomian kurssia ei päässyt läpi, jos et muistanut luiden nimiä tai miten munuaiset toimii. Opiskelu oli perinteistä ja järjestelmällistä.
Nykyään kouluun pääsee käytännössä kuka vaan ja koko koulutus voidaan käydä näyttötutkintona. Siinä oppiminen on lähes kokonaan työssäoppimispaikkojen harjoitteluohjaajien hartioilla. Moni auttaa nuoren ja kädettömän opiskelijan harjoittelusta läpi ilman mitään oikeita valmiuksia. Paine läpi pääsemiseen tulee koululta. Työ on muutenkin raskasta, joten opiskelijan ohjaaminen on monelle vain välttämätön paha.
Opiskeluissakin on mahdollista mennä joka asiassa siitä, mistä aita on matalin. Perinteisen tenttimisen sijaan on paljon ryhmätöitä, projekteja ja itseoppimista verkko-oppimusympäristöstä. Siihen itsenäiseen opiskeluun harvalla peruskoulusta tulleella nuorella on vielä edes oikeita valmiuksia.
Ja sitten ihmetellään, miten työn taso laskee työpaikoilla, kun nämä nykyajan lähihoitajat niihin päätyy. Ja ikävä kyllä ammatin arvostuskin on tullut paljon alas. Varsinkin varhaiskasvatuksen hoitajia arvostellaan jatkuvasti todella ikävästi, kun "kuka tahansa osaa pyyhkiä pyllyjä, pukea kuravaatteita ja askarrella"...
Kaikki lastenhoitajat eivät ole lähihoitajia.
Mitä taas tuohon tulee, että "kuka tahansa osaa pyyhkiä pyllyjä, pukea kuravaatteita ja askarrella" niin sehän on käytännössä sitä mitä monessa paikassa lastenhoitajien työtehtäviin kuuluu. Eivät he suunnittele tai välttämättä juuri edes ohjaa sitä suunniteltua toimintaa, koska sitä varten on akateeminen henkilöstö.
Lastenhoitaja on kasvatusvastuussa oleva. Hänelle kuuluu osana työryhmää toiminnan suunnittelu, ohjaaminen, kasvattaminen ja hoitaminen. Se opettaja ( joka ei aina ole akateeminen) hoitaa myös. Pesee pyllyt, syöttää, pukee, pyyhkii niin naamat kuin pyllytkin. Sen mukaan minkä ikäisiä lapsia ryhmässä on.
Miksei lastenhoitajalla sitten ole suunnitteluaikaa? Ja miksi lastenhoitaja monessa paikassa poikkeuksetta vaikka kattaa pöytää sillä aikaa, kun lto vetää ryhmälle musiikkihetkeä? Miksei lastenhoitajille haluta antaa koulutuksensa mukaista vastuuta asioista?
Niissä päiväkodeissa joissa olen ollut on tultu syömään suoraan ulkoa. On sovittu minkä vuoron aikuinen lähtee ensin sisälle laittamaan ruuat esiin. Joissakin paikoissa on avustavaa henkilökuntaa tuota varten. Mitään musiikkihetkiä ei ole ehditty pitää vaan lapset suoraan omille paikoilleen ja syömään. Usein mennään sisälle pienissä ryhmissä niin ei tule ruuhkaa. Ei siinä erotella kuka on opettaja ja kuka hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Akateemisesti koulutettu? 3 vuotta yliopistossa? Eiköhän tuohon pystyisi lähes kuka tahansa. Ne asiat voi lukea ihan kirjoistakin jos ala kiinnostaa.
Se on silti kolme vuotta yliopistossa enemmän kuin se lähäri. Tämän ketjun perusteella arvioin, että päiväkotien ilmapiiriongelma johtuu lähäreistä, jotka kuvittelevat, että varhaiskasvatus voitaisiin poistaa ja voitaisiin keskittyä ihan vaan siihen, että lapset leikkivät ja ovat säilössä sen 8h/päivä mitä siellä ovat. Onneksi lainsäätäjä on kanssani eri mieltä ja on asettanut varhaiskasvatukselle toisenlaisen määritelmän ja opettajille vaatimukset olla akateemisia.
Eli nyt on jo todettu että:
1) varhaiskasvatuksen huono laatu johtuu sosionomeista
2) varhaiskasvatuksen huono ilmapiiri johtuu lähäreistä
Miten vielä voisi haukkua noita ”alemmin koulutettuja”?
Miksi sille ei akateemiselle on niin vaikeaa hyväksyä, että päiväkoti toimii akateemisten johdolla ja akateemisten haluamalla tarkoituksella. Alemmin koulutetuilla on oma roolinsa ja tehtävänsä ja heitä arvostetaan juuri niissä, ei siinä, että omasta mielestään osaisivat hoitaa akateemisten työt vähintään yhtä hyvin kuin akateemisetkin ja sitä paitsi ovat sitä mieltä että akateemisten tekemiset ovat tyhmiä.
Esim. sairaaloissakin on selkeät roolinsa mm. lääkäreille, sairaanhoitajille, lääkintävahtimestarille, lähihoitajille ja siivoojille kukin erikseen. Ei siellä kukaan mene vaatimaan, että vaikkapa lähihoitajan tulisi mennä lääkärin tontille tai sairaanhoitajan siivoojan tontille. Varhaiskasvattajille tämä tuntuu kuitenkin olevan hyvin vaikea asia ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Akateemisesti koulutettu? 3 vuotta yliopistossa? Eiköhän tuohon pystyisi lähes kuka tahansa. Ne asiat voi lukea ihan kirjoistakin jos ala kiinnostaa.
Se on silti kolme vuotta yliopistossa enemmän kuin se lähäri. Tämän ketjun perusteella arvioin, että päiväkotien ilmapiiriongelma johtuu lähäreistä, jotka kuvittelevat, että varhaiskasvatus voitaisiin poistaa ja voitaisiin keskittyä ihan vaan siihen, että lapset leikkivät ja ovat säilössä sen 8h/päivä mitä siellä ovat. Onneksi lainsäätäjä on kanssani eri mieltä ja on asettanut varhaiskasvatukselle toisenlaisen määritelmän ja opettajille vaatimukset olla akateemisia.
Eli nyt on jo todettu että:
1) varhaiskasvatuksen huono laatu johtuu sosionomeista
2) varhaiskasvatuksen huono ilmapiiri johtuu lähäreistä
Miten vielä voisi haukkua noita ”alemmin koulutettuja”?
Miksi sille ei akateemiselle on niin vaikeaa hyväksyä, että päiväkoti toimii akateemisten johdolla ja akateemisten haluamalla tarkoituksella. Alemmin koulutetuilla on oma roolinsa ja tehtävänsä ja heitä arvostetaan juuri niissä, ei siinä, että omasta mielestään osaisivat hoitaa akateemisten työt vähintään yhtä hyvin kuin akateemisetkin ja sitä paitsi ovat sitä mieltä että akateemisten tekemiset ovat tyhmiä.
Johtaja on johtaja. Ryhmässä kukaan ei ole toisensa johtaja. Opettaja ei ole hoitajien johtaja vaan kaikki ovat tasa-arvoisia työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Päiväkoti mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun, mutta yhteiskunnalliselta kannalta päiväkodin tehtävä on varhaiskasvattaa lapsia tähän yhteiskuntaan ja tasata kotien eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Akateemisesti koulutettu? 3 vuotta yliopistossa? Eiköhän tuohon pystyisi lähes kuka tahansa. Ne asiat voi lukea ihan kirjoistakin jos ala kiinnostaa.
Se on silti kolme vuotta yliopistossa enemmän kuin se lähäri. Tämän ketjun perusteella arvioin, että päiväkotien ilmapiiriongelma johtuu lähäreistä, jotka kuvittelevat, että varhaiskasvatus voitaisiin poistaa ja voitaisiin keskittyä ihan vaan siihen, että lapset leikkivät ja ovat säilössä sen 8h/päivä mitä siellä ovat. Onneksi lainsäätäjä on kanssani eri mieltä ja on asettanut varhaiskasvatukselle toisenlaisen määritelmän ja opettajille vaatimukset olla akateemisia.
Eli nyt on jo todettu että:
1) varhaiskasvatuksen huono laatu johtuu sosionomeista
2) varhaiskasvatuksen huono ilmapiiri johtuu lähäreistä
Miten vielä voisi haukkua noita ”alemmin koulutettuja”?
Miksi sille ei akateemiselle on niin vaikeaa hyväksyä, että päiväkoti toimii akateemisten johdolla ja akateemisten haluamalla tarkoituksella. Alemmin koulutetuilla on oma roolinsa ja tehtävänsä ja heitä arvostetaan juuri niissä, ei siinä, että omasta mielestään osaisivat hoitaa akateemisten työt vähintään yhtä hyvin kuin akateemisetkin ja sitä paitsi ovat sitä mieltä että akateemisten tekemiset ovat tyhmiä.
Johtaja on johtaja. Ryhmässä kukaan ei ole toisensa johtaja. Opettaja ei ole hoitajien johtaja vaan kaikki ovat tasa-arvoisia työntekijöitä.
Palkkanauha voisi kertoa, että eroja on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Päiväkoti mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun, mutta yhteiskunnalliselta kannalta päiväkodin tehtävä on varhaiskasvattaa lapsia tähän yhteiskuntaan ja tasata kotien eroja.
Varhaiskasvatus on vasta muutaman vuoden vanha juttu, enkä kyllä koe, että me sitä vanhemmat ihmiset olisimme jotenkin kieroon kasvaneet vaikka meitä ei olekaan varhaiskasvatettu. Enemmänkin tulee mieleen noiden nykyisten polvenkorkuisten levottomuutta katsellessa se, että heillä lienee ongelmia tiedossa, kunhan vähän vanhemmiksi kasvavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Akateemisesti koulutettu? 3 vuotta yliopistossa? Eiköhän tuohon pystyisi lähes kuka tahansa. Ne asiat voi lukea ihan kirjoistakin jos ala kiinnostaa.
Se on silti kolme vuotta yliopistossa enemmän kuin se lähäri. Tämän ketjun perusteella arvioin, että päiväkotien ilmapiiriongelma johtuu lähäreistä, jotka kuvittelevat, että varhaiskasvatus voitaisiin poistaa ja voitaisiin keskittyä ihan vaan siihen, että lapset leikkivät ja ovat säilössä sen 8h/päivä mitä siellä ovat. Onneksi lainsäätäjä on kanssani eri mieltä ja on asettanut varhaiskasvatukselle toisenlaisen määritelmän ja opettajille vaatimukset olla akateemisia.
Eli nyt on jo todettu että:
1) varhaiskasvatuksen huono laatu johtuu sosionomeista
2) varhaiskasvatuksen huono ilmapiiri johtuu lähäreistä
Miten vielä voisi haukkua noita ”alemmin koulutettuja”?
Miksi sille ei akateemiselle on niin vaikeaa hyväksyä, että päiväkoti toimii akateemisten johdolla ja akateemisten haluamalla tarkoituksella. Alemmin koulutetuilla on oma roolinsa ja tehtävänsä ja heitä arvostetaan juuri niissä, ei siinä, että omasta mielestään osaisivat hoitaa akateemisten työt vähintään yhtä hyvin kuin akateemisetkin ja sitä paitsi ovat sitä mieltä että akateemisten tekemiset ovat tyhmiä.
Esim. sairaaloissakin on selkeät roolinsa mm. lääkäreille, sairaanhoitajille, lääkintävahtimestarille, lähihoitajille ja siivoojille kukin erikseen. Ei siellä kukaan mene vaatimaan, että vaikkapa lähihoitajan tulisi mennä lääkärin tontille tai sairaanhoitajan siivoojan tontille. Varhaiskasvattajille tämä tuntuu kuitenkin olevan hyvin vaikea asia ymmärtää.
Päiväkodin toimintaan ei vaan sovi siinä arjessa tehtävien erottelu. Jokainen joutuu käytännössä tekemään samaa työtä. Opettaja sitten lisäksi sopivassa kohti esim lasten nukkuessa paperitöitä. Tosin niitäkin monessa paikassa hoitajille jätetään myös. Ihan ymmärrettävää, että töitä jaetaan. Vakaopella on toki vastuu pedagogisesta toiminnasta, mutta koko tiimi yhdessä suunnittelee toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Päiväkoti mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun, mutta yhteiskunnalliselta kannalta päiväkodin tehtävä on varhaiskasvattaa lapsia tähän yhteiskuntaan ja tasata kotien eroja.
Se voi teidän tisussa, vosussa tai nasussa lukea niin. Asiakkaan roolissa olevalle vanhemmalle päiväkoti merkitsee kuitenkin lapsen turvallista päivähoitopaikkaa.
Lasten kotioloista te tiedätte varsin vähän. Esimerkiksi 0-maksuluokka ei tarkoita omaisuuden puuttumista, ei vuokralla asumista, tohtorin tutkinnon puuttumista, alkoholinkäyttöä ja kulttuurielämysten puuttumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Akateemisesti koulutettu? 3 vuotta yliopistossa? Eiköhän tuohon pystyisi lähes kuka tahansa. Ne asiat voi lukea ihan kirjoistakin jos ala kiinnostaa.
Se on silti kolme vuotta yliopistossa enemmän kuin se lähäri. Tämän ketjun perusteella arvioin, että päiväkotien ilmapiiriongelma johtuu lähäreistä, jotka kuvittelevat, että varhaiskasvatus voitaisiin poistaa ja voitaisiin keskittyä ihan vaan siihen, että lapset leikkivät ja ovat säilössä sen 8h/päivä mitä siellä ovat. Onneksi lainsäätäjä on kanssani eri mieltä ja on asettanut varhaiskasvatukselle toisenlaisen määritelmän ja opettajille vaatimukset olla akateemisia.
Eli nyt on jo todettu että:
1) varhaiskasvatuksen huono laatu johtuu sosionomeista
2) varhaiskasvatuksen huono ilmapiiri johtuu lähäreistä
Miten vielä voisi haukkua noita ”alemmin koulutettuja”?
Miksi sille ei akateemiselle on niin vaikeaa hyväksyä, että päiväkoti toimii akateemisten johdolla ja akateemisten haluamalla tarkoituksella. Alemmin koulutetuilla on oma roolinsa ja tehtävänsä ja heitä arvostetaan juuri niissä, ei siinä, että omasta mielestään osaisivat hoitaa akateemisten työt vähintään yhtä hyvin kuin akateemisetkin ja sitä paitsi ovat sitä mieltä että akateemisten tekemiset ovat tyhmiä.
Esim. sairaaloissakin on selkeät roolinsa mm. lääkäreille, sairaanhoitajille, lääkintävahtimestarille, lähihoitajille ja siivoojille kukin erikseen. Ei siellä kukaan mene vaatimaan, että vaikkapa lähihoitajan tulisi mennä lääkärin tontille tai sairaanhoitajan siivoojan tontille. Varhaiskasvattajille tämä tuntuu kuitenkin olevan hyvin vaikea asia ymmärtää.
Päiväkodin toimintaan ei vaan sovi siinä arjessa tehtävien erottelu. Jokainen joutuu käytännössä tekemään samaa työtä. Opettaja sitten lisäksi sopivassa kohti esim lasten nukkuessa paperitöitä. Tosin niitäkin monessa paikassa hoitajille jätetään myös. Ihan ymmärrettävää, että töitä jaetaan. Vakaopella on toki vastuu pedagogisesta toiminnasta, mutta koko tiimi yhdessä suunnittelee toimintaa.
Tuskin se päiväkodin siivooja ja kokki niitä paperitöitä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Päiväkoti mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun, mutta yhteiskunnalliselta kannalta päiväkodin tehtävä on varhaiskasvattaa lapsia tähän yhteiskuntaan ja tasata kotien eroja.
Se voi teidän tisussa, vosussa tai nasussa lukea niin. Asiakkaan roolissa olevalle vanhemmalle päiväkoti merkitsee kuitenkin lapsen turvallista päivähoitopaikkaa.
Lasten kotioloista te tiedätte varsin vähän. Esimerkiksi 0-maksuluokka ei tarkoita omaisuuden puuttumista, ei vuokralla asumista, tohtorin tutkinnon puuttumista, alkoholinkäyttöä ja kulttuurielämysten puuttumista.
Minulle äitinä päivähoito on muutakin kuin turvallinen säilöpaikka lapselleni. Edellytän, että lapseni oppii uutta ja hänen yksilöllisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan joko kehitetään tai parannetaan. Toki lapseni ei ole 0 -maksuluokassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Päiväkoti mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun, mutta yhteiskunnalliselta kannalta päiväkodin tehtävä on varhaiskasvattaa lapsia tähän yhteiskuntaan ja tasata kotien eroja.
Se voi teidän tisussa, vosussa tai nasussa lukea niin. Asiakkaan roolissa olevalle vanhemmalle päiväkoti merkitsee kuitenkin lapsen turvallista päivähoitopaikkaa.
Lasten kotioloista te tiedätte varsin vähän. Esimerkiksi 0-maksuluokka ei tarkoita omaisuuden puuttumista, ei vuokralla asumista, tohtorin tutkinnon puuttumista, alkoholinkäyttöä ja kulttuurielämysten puuttumista.
Minulle äitinä päivähoito on muutakin kuin turvallinen säilöpaikka lapselleni. Edellytän, että lapseni oppii uutta ja hänen yksilöllisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan joko kehitetään tai parannetaan. Toki lapseni ei ole 0 -maksuluokassa.
Eikö lapsia siis saa kasvattaa ryhmänä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Päiväkoti mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun, mutta yhteiskunnalliselta kannalta päiväkodin tehtävä on varhaiskasvattaa lapsia tähän yhteiskuntaan ja tasata kotien eroja.
Se voi teidän tisussa, vosussa tai nasussa lukea niin. Asiakkaan roolissa olevalle vanhemmalle päiväkoti merkitsee kuitenkin lapsen turvallista päivähoitopaikkaa.
Lasten kotioloista te tiedätte varsin vähän. Esimerkiksi 0-maksuluokka ei tarkoita omaisuuden puuttumista, ei vuokralla asumista, tohtorin tutkinnon puuttumista, alkoholinkäyttöä ja kulttuurielämysten puuttumista.
Minulle äitinä päivähoito on muutakin kuin turvallinen säilöpaikka lapselleni. Edellytän, että lapseni oppii uutta ja hänen yksilöllisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan joko kehitetään tai parannetaan. Toki lapseni ei ole 0 -maksuluokassa.
Ei saa koska viljapetteri tarvitsee oman päiväkodin itselleen....
Eikö lapsia siis saa kasvattaa ryhmänä?
Miksei lastenhoitajalla sitten ole suunnitteluaikaa? Ja miksi lastenhoitaja monessa paikassa poikkeuksetta vaikka kattaa pöytää sillä aikaa, kun lto vetää ryhmälle musiikkihetkeä? Miksei lastenhoitajille haluta antaa koulutuksensa mukaista vastuuta asioista?