Lue keskustelun säännöt.
Ihan kun varhaiskasvatuksen laadussa olisi tapahtunut huima pudotus kymmenessä vuodessa, kukaan huomannut samaa?
02.01.2021 |
Vai onko meille sattunut vaan niin erilaiset paikat?!
12 vuotta sitten kun perheen vanhimmat lapset olivat päiväkodissa oli hoidon laatu hyvää. Aina oppivat uusia asioita, tekivät retkiä, opeteltiin käytöstapoja, tuli laadukkaita töitä kotiin (tyynyliinaa, kirjailtu pyyhe, kello, hilloa) ja uusia lauluja renkuttivat koko ajan. Ilmeisesti olivat ainakin laulaneet ja tehneet käsitöitä, leikkineet, rakennelleet jne päivän aikana.
Nyt kun nuorimmaiset ovat päiväkodissa on meno jotenkin yhtä pitkää kuin leveää. Ei lauleta, ei esiinnytä, ei tehdä oikeastaan mitään. Eikä mitään vaadita.
Kommentit (299)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Päiväkoti mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun, mutta yhteiskunnalliselta kannalta päiväkodin tehtävä on varhaiskasvattaa lapsia tähän yhteiskuntaan ja tasata kotien eroja.
Se voi teidän tisussa, vosussa tai nasussa lukea niin. Asiakkaan roolissa olevalle vanhemmalle päiväkoti merkitsee kuitenkin lapsen turvallista päivähoitopaikkaa.
Lasten kotioloista te tiedätte varsin vähän. Esimerkiksi 0-maksuluokka ei tarkoita omaisuuden puuttumista, ei vuokralla asumista, tohtorin tutkinnon puuttumista, alkoholinkäyttöä ja kulttuurielämysten puuttumista.
Minulle äitinä päivähoito on muutakin kuin turvallinen säilöpaikka lapselleni. Edellytän, että lapseni oppii uutta ja hänen yksilöllisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan joko kehitetään tai parannetaan. Toki lapseni ei ole 0 -maksuluokassa.
Eikö lapsia siis saa kasvattaa ryhmänä?
Ryhmähän koostuu yksilöistä. Jollekin lapselle se yksilöllinen huomioiminen voi olla vaikka sitä, että oppii olemaan hakkaamatta toisia. Toiselle taas sitä, että saa suunsa auki. Väitätkö tosiaan, että jos ryhmässä on 15 lasta ja siellä on kolma aikuista, että lapsien yksilölliset tarpeet on mahdotonta ottaa huomioon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokanopettaja alkuopetuksessa tekee työtään yhä useammin ilman kokoaikaisen koulunkäynninohjaajan tukea. Siinä sitten opetat yksin pikkukoululaisille ryhmätoiminnan perusteita, kun vasuissa ja nisuissa oli muita painopisteitä ja ekaluokalle tullaan karmit kaulassa. Ja luokanope myös toteuttaa opetussuunnitelmaa luisteluineen ja hiihtoineen, oli niitä resursseja tai ei. Tervetuloa vaan kouluun töihin, se on niin helppoa!
Vierailija kirjoitti:
Luokanopettaja alkuopetuksessa tekee työtään yhä useammin ilman kokoaikaisen koulunkäynninohjaajan tukea. Siinä sitten opetat yksin pikkukoululaisille ryhmätoiminnan perusteita, kun vasuissa ja nisuissa oli muita painopisteitä ja ekaluokalle tullaan karmit kaulassa. Ja luokanope myös toteuttaa opetussuunnitelmaa luisteluineen ja hiihtoineen, oli niitä resursseja tai ei. Tervetuloa vaan kouluun töihin, se on niin helppoa!
Koulunkäynnin ohjaajana arvostan koulun opettajan työtä. Suurin osa kanssani töitä tehneistä opettajista on myös arvostanut minun työtäni. Siksipä mieluummin olenkin koulussa kuin päiväkodissa, jossa pädetään niin kovasti titteleillä.
Eikö meillä olekaan laadukas varhaiskasvatus, jonka pariin pitäisi saada mahdollisimman moni lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Toiminnan laatu tulee käytännön toiminnasta. Eikä siitä millaiset paperit toiminnasta on kirjoitettuna. Päiväkoti on kodin korvike lapsille (ihan niin kuin sanasta on pääteltävissä), ja kodissa se laatu tulee juuri siitä läsnäolosta, ajasta ja maanläheisyydestä. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa ja aikuisten aikaa eikä akateemisen henkilön laatimaa vasupaperia.
Päivähoidosta ei anneta lapselle todistusta, eikä tarvitsekaan antaa.
Ei päiväkoti ole kodin korvike. Päiväkoti on sosiaalistava instituutio, joka tasaa kotien eroja. Eivät kaikki kodit ole hyviä. Päiväkodissa opitaan olemaan ryhmässä, leikkimään siivosti toisten kanssa, opetellaan päivärytmiä, leikitään lorutellaan, askarrellaan. Ja huomataan jos on jotain kehityshäikkää, viivettä ja saadaan tukitoimet käyntiin. Päiväkodissa moni oppii nykyisin myös maan pääkielen ja kulttuurin.
Päiväkodin ja sen työntekijöiden tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Päiväkodin työntekijän tehtävä ei ole jakaa koteja hyviin ja huonoihin.
Päiväkoti mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun, mutta yhteiskunnalliselta kannalta päiväkodin tehtävä on varhaiskasvattaa lapsia tähän yhteiskuntaan ja tasata kotien eroja.
Se voi teidän tisussa, vosussa tai nasussa lukea niin. Asiakkaan roolissa olevalle vanhemmalle päiväkoti merkitsee kuitenkin lapsen turvallista päivähoitopaikkaa.
Lasten kotioloista te tiedätte varsin vähän. Esimerkiksi 0-maksuluokka ei tarkoita omaisuuden puuttumista, ei vuokralla asumista, tohtorin tutkinnon puuttumista, alkoholinkäyttöä ja kulttuurielämysten puuttumista.
Minulle äitinä päivähoito on muutakin kuin turvallinen säilöpaikka lapselleni. Edellytän, että lapseni oppii uutta ja hänen yksilöllisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan joko kehitetään tai parannetaan. Toki lapseni ei ole 0 -maksuluokassa.
Tuo on ihan ymmärrettävää kun teiltä vanhemmilta puuttuu yliopistotutkinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö meillä olekaan laadukas varhaiskasvatus, jonka pariin pitäisi saada mahdollisimman moni lapsi?
Ei, kyllä se on se mantra jota vanhemmat hokevat itselleen, että voi hyvin mielin ulkoistaa koko kasvatustyön yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Kun 4-vuotias saa tehdä paperimassasta Möykyn, jota arvostetaan, hän oppii käyttämään mielikuvitusta, luottamaan kykyihinsä ja ajattelemaan luovasti tuottaen jonain päivänä maailmaan jotain aivan uutta, jota aiemmat sukupolvet eivät ole osanneet kuvitella.
Jos todella haluttaisiin lasten luovan uutta, ei päiväkodissa olisi mitään muuta rajoitusta kuin se, että toista ei saa lyödä eikä toisen kädestä saa ottaa. Kaikki askartelutarvikkeet ovat aina käytössä, ulkoilla saa halutessaan ja ruokapöytäänkin tullaan omia aikojaan. Hoitajat vain varmistaisivat, että tarvittavat välineet ovat saatavilla ja lasten niin halutessa lukisivat satuja, silittäisivät hiuksia, tekisivät yhdessä palapelejä jne., mutta lapset saisivat itse valita tekemisensä.
Kertomalla tarinan, antamalla paperimassaa ja vihreää väriä ei kovin kaksisesti luovuutta kehitellä!
———Lapseni oli aikanaan montessoripäiväkodissa. Henkilökunta toivoi vanhempia vierailemaan ja seuraamaan tavallista hoitopäivää. Siellä oli ihanan rauhallista! Jokainen lapsi teki mitä sattui kiinnostamaan, jokin askartelutehtävä oli aina tarjolla, samoin pienten puolella ruokatehtävä (hedelmän, kananmunan tms pilkkominen, syöminen ja jälkien korjaus) ikkunanpesu, napituksen harjoittelu, lukemista, mitä näitä nyt oli. Isommilla piirtämistä, maantietopalapelejä, kirjoitusharjoituksia, leivontatehtävä, kirjoja, konkreettisia matemaattisia harjoituksia yms. Lapset tekivät niitä yksin tai kaverin kanssa. He saivat omaan tahtiin vaihtaa tekemistä. Siellä näki hyvin, että kun lapsilla on omasta mielestään mielekästä tekemistä, he keskittyvät tekemiseen ja olemiseen eikä riekkumiseen.
Eräänä päivänä lapseni ei kiirehtinyt syömään ulkoilun jälkeen vaan jäi eteiseen riisumaan rauhassa ja juttelemaan kaverin kanssa. Siellä he olivat olleet lähes tunnin open pitäessä tilannetta silmällä salin puolelta. Lapset tulivat lopulta omaehtoisesti lounaalle, jossa lautasella taisi odottaa kylmä ruoka :-) Oli kuitenkin aivan huikeaa että lapset saivat itse pienimuotoisesti päättää tekemisistään ja se oli henkilökunnalle ok. Tällainen ei tietenkään toimi kovin hyvin jos jokainen lapsi haluaa sinkoilla omalla suunnallaan samaan aikaan, mutta luulisin että pointti on että tietty rakenne päivässä pitää homman hanskassa ja silti sallii joitain poikkeamia jos henkilökunta sen hyväksyy. Lapsi sai todella hyvät eväät elämäänsä tuolta päiväkotijaksoltaan, jossa lapsia ei pakotettu tiettyyn muottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän ruveta perhepäivähoitajaksi kun pula tolkun ihmisistä tuntuu olevan näin suuri? Ihan keposesti keksisin järkevää touhua pienelle lapsiryhmälle ja niillä olisi varmasti kivaa. Tiedän koska tein aiemmin lasten kanssa duunia, mutta kyllästyin siihen että ylempää tuli byrokratian tyhmyyksiä kiusaksi.
Millainen korvaus olisi kohtuullinen hoitopaikasta muutamalle lapselle? Sisarus oli perhepäivähoidossa silloin kun oltiin muksuja mutta en tietenkään koskaan saanut kuulla mikä oli hinta.
Näin tein minä. Ilman koulutusta aloin yksityiseksi perhepäivähoitajaksi. Nyt "uraa" takana kohta 15v ja lapsia riittää. Hoitomaksu on 800euroa /lapsi kk. Tähän saavat vanhemmat kelan tuen tai kaupungin palvelusetelin. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän ruveta perhepäivähoitajaksi kun pula tolkun ihmisistä tuntuu olevan näin suuri? Ihan keposesti keksisin järkevää touhua pienelle lapsiryhmälle ja niillä olisi varmasti kivaa. Tiedän koska tein aiemmin lasten kanssa duunia, mutta kyllästyin siihen että ylempää tuli byrokratian tyhmyyksiä kiusaksi.
Millainen korvaus olisi kohtuullinen hoitopaikasta muutamalle lapselle? Sisarus oli perhepäivähoidossa silloin kun oltiin muksuja mutta en tietenkään koskaan saanut kuulla mikä oli hinta.
Perhepäivähoitajilla on ihan samat vasut noudatettavina kuin päiväkodeissakin. Erona on vaan se, että pph joutuu tekemään kaikki paperityöt yksin ja siinä sivussa vielä valmistamaan ruuat ja siivoamaan.
Ei tarvitse vasuja yksityisessä perhepäivähoidossa, eikä mulla ole muitakaan lappujen täyttelyjä juuri ollut. Yksi toimintasuunnitelma 15vuoden aika ja jonkun verran niitä neuvolan rasti ruutuun lappuja.. Ja toki siivoan itse, siivoaisin muutenkin ja laitan ruokaa. Teen vain vähän isompia satseja kerralla.
Yks. Pph.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän ruveta perhepäivähoitajaksi kun pula tolkun ihmisistä tuntuu olevan näin suuri? Ihan keposesti keksisin järkevää touhua pienelle lapsiryhmälle ja niillä olisi varmasti kivaa. Tiedän koska tein aiemmin lasten kanssa duunia, mutta kyllästyin siihen että ylempää tuli byrokratian tyhmyyksiä kiusaksi.
Millainen korvaus olisi kohtuullinen hoitopaikasta muutamalle lapselle? Sisarus oli perhepäivähoidossa silloin kun oltiin muksuja mutta en tietenkään koskaan saanut kuulla mikä oli hinta.
Perhepäivähoitajilla on ihan samat vasut noudatettavina kuin päiväkodeissakin. Erona on vaan se, että pph joutuu tekemään kaikki paperityöt yksin ja siinä sivussa vielä valmistamaan ruuat ja siivoamaan.
Hu? Siis eikö yksityinen saa tehdä ihan mitä tykkää jos lapsen vanhemmat antaa hyväksyntänsä ja maksaa laskut?
Saa toki. Mutta silloin siihen hoitoon ei voi saada kelalta yksityisen hoidon tukea, koska se ei ole silloin perhepäivähoitoa vaan ihan vaan epävirallinen lastenhoitopalvelu. Se taas tarkoittaa sitä, että kuukausimaksu hoidosta nousee noin 250 eurosta kuussa noin 1000 euroon kuussa jos ja kun haluaa kattaa kaikki kulut ja saada myös palkkaa itselleen.
Ei pidä paikkaansa.
Nyt ollaan siinä pisteessä, että varhaiskasvatus kaatuu pian. Laadukas-sanan voi unohtaa, samoin varhaiskasvatuksen. Nyt palataan päivähoitoon. Työntekijöitä alkaa jäämään enemmän sairaslomille uupumuksen takia tai irtisanoutumaan. Meidän talossa takki tyhjä aivan kaikilla, ollaan vasta lokakuun alussa. Viikkokausia kestänyt sijaispula on sietämätöntä. Tuen tarpeessa oleville lapsille ei ole tarpeeksi tukitoimia, aikuisia ja aikaa. En jaksa kohta itsekään. Pelottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Akateemisesti koulutettu? 3 vuotta yliopistossa? Eiköhän tuohon pystyisi lähes kuka tahansa. Ne asiat voi lukea ihan kirjoistakin jos ala kiinnostaa.
Se on silti kolme vuotta yliopistossa enemmän kuin se lähäri. Tämän ketjun perusteella arvioin, että päiväkotien ilmapiiriongelma johtuu lähäreistä, jotka kuvittelevat, että varhaiskasvatus voitaisiin poistaa ja voitaisiin keskittyä ihan vaan siihen, että lapset leikkivät ja ovat säilössä sen 8h/päivä mitä siellä ovat. Onneksi lainsäätäjä on kanssani eri mieltä ja on asettanut varhaiskasvatukselle toisenlaisen määritelmän ja opettajille vaatimukset olla akateemisia.
Eli nyt on jo todettu että:
1) varhaiskasvatuksen huono laatu johtuu sosionomeista
2) varhaiskasvatuksen huono ilmapiiri johtuu lähäreistä
Miten vielä voisi haukkua noita ”alemmin koulutettuja”?
Miksi sille ei akateemiselle on niin vaikeaa hyväksyä, että päiväkoti toimii akateemisten johdolla ja akateemisten haluamalla tarkoituksella. Alemmin koulutetuilla on oma roolinsa ja tehtävänsä ja heitä arvostetaan juuri niissä, ei siinä, että omasta mielestään osaisivat hoitaa akateemisten työt vähintään yhtä hyvin kuin akateemisetkin ja sitä paitsi ovat sitä mieltä että akateemisten tekemiset ovat tyhmiä.
Esim. sairaaloissakin on selkeät roolinsa mm. lääkäreille, sairaanhoitajille, lääkintävahtimestarille, lähihoitajille ja siivoojille kukin erikseen. Ei siellä kukaan mene vaatimaan, että vaikkapa lähihoitajan tulisi mennä lääkärin tontille tai sairaanhoitajan siivoojan tontille. Varhaiskasvattajille tämä tuntuu kuitenkin olevan hyvin vaikea asia ymmärtää.
Päiväkodin toimintaan ei vaan sovi siinä arjessa tehtävien erottelu. Jokainen joutuu käytännössä tekemään samaa työtä. Opettaja sitten lisäksi sopivassa kohti esim lasten nukkuessa paperitöitä. Tosin niitäkin monessa paikassa hoitajille jätetään myös. Ihan ymmärrettävää, että töitä jaetaan. Vakaopella on toki vastuu pedagogisesta toiminnasta, mutta koko tiimi yhdessä suunnittelee toimintaa.
Minä todellakin toivon, että lasten lisätuentarvearviot, kasvatussuunnitelmat ja yhteydenpito vanhempiin hoituu opettajan toimesta eikä jonkun hoitajan tai apulaisen. Omasta mielestäni päiväkodeissa tulisi selkeyttää marssijärjestystä. Nykyinen malli, jossa lähärit pomottavat akateemista opettajaa ja silti tällä on vastuu, ei johda mihinkään muuhun kuin työvoimapulaan ja sehän on jo nähty.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan muutos on tapahtunut perheissä ja lapsissa.
Erot,uusperheet,masennukset,viitsimättömyys tehdä lasten kanssa mitään itse,käytöshäiriöt,uusavuttomuus,päihteet,lisääntyneet räjähdysmäisesti.
Tämä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kyynisyys on yhteiskunnalle vaarallista.
Lasten pitäisi edelleen saada paitsi rakkautta, myös rajoja. Miten rajaton aikuinen pystyisi tai jaksaisi asettaa niitä lapselleen? Kuitenkin mm. perusturva ja kyky keskittyä ja rauhoittua edellyttävät ei -sanaa. Kaikesta ei voi neuvotella.
Vanhemmilla on iso vastuu kasvattamisessa edelleen, jota kukaan ei voi tehdä heidän puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on ollut se, että sosionomit saivat 2008 toimia lastentarhanopettajana ja ala muuttui nopeasti heikompaan suuntaan. Tähän ryntää nyt sata sosionomia kommentoimaan, miten he tekevät enemmän harjotteluja ja opiskelu on muutakin kuin teoriaa. No, silti yliopiston lastentarhanopettajien koulutus on huomattavasti vaativampaa. Nykyään sosionomit eivät voi toimia lastentarhanopettajana, koska laadun heikkeneminen tunnistettiin ja tunnustettiin myös valtiollisella tasolla.
Kommentistani huolimatta ajattelen kuitenkin, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjotaan kokoonpanolla, jossa 1/3 on yliopiston varhaiskasvatuksen opettajia, 1/3 varhaiskasvatuksen sosionomeja ja 1/3 lähihoitajia. Näin jokaisen alan erityisosaaminen vahvuuksineen tulisi näkymään myönteisesti varhaiskasvatuksen laadussa.
Mihin unohdit sosiaalikasvattajat? Heitä koulutettiin lto:iksi ennen sosionomeja, ja osalla heistä on myös eskaripätevyys.
Ja tosiaan en näkisi, että tämä tutkintokikkailu on ainakaan yhtään parantanut toiminnan laatua.
Parempaa se entinen päivähoito oli kuin nykyinen varhaiskasvatus. Siitäkin huolimatta, että ryhmän työntekijöiden koulutukset saattoivat olla vaikka 1. opistotaustainen lastentarhanopettaja, 2. lastenhoitaja ja 3. päivähoitaja. Maalaisjärki pelasi ja oli aikaa lapsia varten.
Määrittele toiminnan laatu. Kyllä minä arvostan sitä, että lapseni kehittymistä ja oppimista arvioi akateemisesti koulutettu ihminen eikä maalaisjärki.
Juuri edustamasi ajattelutapa saa aikaan pahaa, kun (pienistä) lapsista on kyse. Koulutettukin voi olla maalaisjärkevä. Maalaisjärjellä mielestäni tarkoitetaan tunneälyä, inhimillisyyttä ja huumorintajua. Lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvallisen arjen ja aikuiset. Edelleen.
3,5 vuotta sitten huomattu, ettei varhaiskasvatus toimi. Yhä sama huomio, pahempikin.
Huonommaksi on mennyt laadukkuuskin.
Eipä musiikkikasvatus ole Suomea paljoa hyödyttänyt. Meillä on olematon määrä kansainvälisiä tähtiä. Suomen Voice on luokatonta. Panostakaa sen sijaan ulkoiluun ja liikuntaan.
Opettajainkoulutuksessa on jokin mennyt pieleen.
Olisipa ylellistä, jos päiväkodissa olisi kokki. Yleensä on yhdistetty siistijä/ keittiötyöntekijä. Et ilmeisesti ymmärrä ollenkaan päiväkodin toimintaa. Päiväkotiryhmässä toimii kasvatusvastuussa oleva henkilöstö. Yleensä opettaja ja lastenhoitajia tai kaksi opettajaa ja yksi hoitaja. Siistijä ja keittiössä toimiva henkilö eivät kuulu tähän ryhmään eivätkä hoida lapsiryhmän paperitöitä. Omat työnsä tekee kyllä ja niihinkin tietenkin kuuluu myös tilausten tekemistä jne.