En saatana tajua ex-akkaa
Saatiin lapsi teineinä, leikittiin perhettä monta vuotta, akka nalkutti kaikesta, petti ja suuttui siitäkin kun vaadin 2. lapsen kohdalla isyys testin. Mikään ei koskaan riittänyt, kun jäin työttömäksi niin akka sanoi että ei 6kk aikaa löytää töitä tai lennät ulos. No minä etsin ja kävin haastatteluissa, ei tärpänny. Mullaha ei siis ollu mitään kpulutusta peruskoulun jälkeen, ex oli taas kouluttautunu kun minä olin töissä. Lapset oli nyt 9 ja 5vuotta ja puolen vuoden tullessa n. Täyteen piti ettiä sitte uus asunto. Perään muutti heti uus mies joka oli tästä lähtien lasten isä. Mulla oli hirvee ikävä lapsia, mutta en voinu ottaa hoitoonkaa oikein ku päiväseltään ku ei ollu huonekaluja. Kaikki yhhteiset jäi exälle. Lapset vieraantu minusta. Eivät halua tavata, kun tulevat niin saattavat kesken kaiken polkea kotiinsa. Vanhempaa en ole nähny vuotee. Exä on tehny selväksi etten ole osa perhettä vaan lasten siittäjä ja muuhun musta ei ole. Kun aloin seurustelemaan uudestaan n. 2vuotta sitten exä sanoi että ei tuosta mitään tule. Ollaan nyt menossa naimisiin niin nyt ex syyllistää että miksi en ole halunnut olla perhe heidän kanssa, lapset on vaan kärsiny. Oon ollut tosi masentunut ekan perheen kohtalosta että mulla kesti aikaa toipua ja en käyny töissä vaan opiskelin. Niin nyt oliskinkin kelvannut isäksi miksen tehny aiemmin ja nyt koko suku vihaa mua kun yritän kuulemma leikkiä eten oo tehny tätä jo kerran turha mennä naimisiinkaan. Oon tosi onnellinen uuden tulevan vaimoni kanssa arvostan ja rakastan häntä ja hän minua. Ei kuulemma kannata tehdä enää lapsia kun oon niin paska isä. Ei mun oo annettu olla parempi. Lapsille soittelen usein, eivät vastaa eikä kiinnosta ees tavata uutta vaimoa tai minua. Ja ex-akka haukkuu molempia, haukkuisi ees mua mutta tulevaa vaimoa joka on oikeasti kiltti ja ystävällinen persoona eikä ansaitse sellaista.
Kommentit (16)
Hirvee paskapää exäsi.
Mutta luulenpa että lapset aikuisina ymmärtävät missä oikeasti mentiin.
Voimia kovasti ja onnea uuteen suhteeseen :)
Aika piru naiseksi :( Harmi, että olet tuollaisen tavannut. Anna lapsille aikaa. Mitä vanhemmaksi he tulevat sitä paremmin tajuavat äitinsä manipuloinnin. Pidät vaan lapsille ovet auki ja toivotat tervetulleeksi.
Luulenpa että ex-vaimolle tuo käytös koituu kohtaloksi. Itsekin parikymppisenä pistin vihdoinkin stopin isäni haukkumiselle ja äitini on sen jälkeen pitänyt mielipiteet isästä ominaan.
Tulipa surullinen olo sun puolesta. :( En mä osaa mitenkään tsempata. Suuntaa vain katse kohti uutta liittoa ja anna haukut mennä toisesta korvasta ulos. Lasten kanssa jos saisi jotenkin tapaamiset sovittua sos.toimen kans tai jotain?
Kamala tilanne. Onneksi olet löytänyt uuden rakkauden, muuten tuota olisi vielä rankempaa kestää. Nähdäkseni et voi paljon muuta kuin (yrittää) saattaa lasten tietoon, että rakastat ja ikävöit heitä, etkä anna periksi heidän suhteensa. Kyllä he vielä sinut elämäänsä ottavat. Heidän on tärkeää tietää, että sinä et ole missään vaiheessa halunnut heistä eroon. Exäsi kuulostaa tosi materialiselta pikkusielulta. Koeta jättää hänet omaan arvoonsa ja nousta tilanteen yläpuolelle.
Älä takerru syyttelemään exääsi. Siitä ei ole sinulle elämässäsi mitään hyötyä.
P.s: et ole mikään ihannepuoliso ollut itsekään. Mieti miltä lastesi äidistä on tuntunut tuo isyystesti! Ei mikään ihme että liittonne ei kestänyt.
Voi harmi. Surullinen tilanne ja varmasti on vaikeaa. Toivottavasti pystyt selvittämään oman puolesi asioista suvulle ja jospa saat lasten kasvaessa heihin paremman yhteyden.
Mutta pakko sanoa että kertomasi perusteella sinunkin toiminnassa on vähän korjattavaa, siinä vaiheessa kun alkoi kotoa muutto olla lähellä, sun olisi pitänyt varmistaa että pysyt lasten elämässä. Näyttää siltä että olet luovuttanut aika helposti. Jos huonekaluista se säännöllinen tapaaminen on ollut kiinni, niin sinun olisi pitänyt vaatia lähtiessä omaa osuuttasi tavaroista tai rahoista, ja ne mitä lapsilta puuttuu niin hankittava uudet uuteen kotiisi, koska olet lasten isä ja kotona pitää olla lapsille tarvittavat tilat. Jos ei ole rahaa niin sossuun ja kirpputoreille jne. Ikävää että kumppanisi ei ole tajunnut sinun ja lasten suhteen tukemisen merkitystä lastenkin kannalta, mutta ensisijassa olet itse vastuussa roolistasi lasten elämässä. Ei voi sanoa että "ei ole annettu olla parempi isä". Voi surra sitä että lasten äiti yrittää sabotoida ja että on niin raskasta ja vaikeaa, mutta ei voi odottaa että muut ihmiset rakentaa sinulle sen isyyden puolestasi vaan joudut itse sen tekemään ja ilmeisesti tuollaisen exän kanssa myös taistelemaan.
Aikuisina ymmärtävät varmasti tuntuju vaan niin pahalta että olen menettänyt lasteni elämästi niin ison osan oman masennuksen ja exän skitsoilujen takia. Työttömänä kesti parisen vuotta saada lapsille omat sängyt joissa vanhempi on nukkunut n.5kertaa ja nuorempi useammin. Nyt kun on alkanut mennä hyvin niin se ärsyttävä vaatiminen ja syyllistäminen ja haukkuminen jatkuu ja lapsille sanotaan ettei kannata pitää yhteyttä kun sillä on nyt se uus, "Mikko" on nyt teidän isä ja "Matti" nyt vaan vähä selanen ettei siitä kannata ottaa esimerkkiä. Ja tuleva vaimo harmittelee että ei ole osa perhettäni kun on niin etäinen lapsiin, niin ole minäkin ja oikeasti aattelen että tuleva vaimo on perhettä.lapset on menetetty. Oon sanonu tämän exälle joka sanoi et miten voit sanoa ettet ole osa meidän perhettä! No hän ei oo antanu mun olla milloin milläkin tekosyyllä (työttömyys, liian laiha eli huono esimerkki, olin tahallaan liian kauan intissä) jne.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 11:54"]Älä takerru syyttelemään exääsi. Siitä ei ole sinulle elämässäsi mitään hyötyä.
P.s: et ole mikään ihannepuoliso ollut itsekään. Mieti miltä lastesi äidistä on tuntunut tuo isyystesti! Ei mikään ihme että liittonne ei kestänyt.
[/quote]
En ole ollut ihanne puoliso ihan totta mutta kärpäsestä on tehty härkänen. Ja isyystestistä, olin lapsen kanssa asioilla kaupungilla ja näin lasteni äitin kaverini kainalossa. Paljastuikin siinä että tämä akka oli nussinut kaveriani vuoden päivät. Otin akan mukaan, vein lapsen äitilleni ja selvitettiin asiaa. Kertoi siinä olevansa raskaana niin totta kai piti vaatia isyys testiä! Nainen muuten hajotti meidän asuntoakin ja soitti mun äitille ettei uskalla mennä kotiin kun minä olen hajottanut ja asuikin pari viikkoa äitiläni. Kun sitten viimein äiti vastasi ja kertoin totuuden niin lensi ulos. Nykyäänkin äitini ja exä on jotenkin liittoutunu mua vastaan, äiti ei aio tulla häihinkään kun "voi olla vaan yksi oikea perhe".
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 11:55"]
Aikuisina ymmärtävät varmasti tuntuju vaan niin pahalta että olen menettänyt lasteni elämästi niin ison osan oman masennuksen ja exän skitsoilujen takia. Työttömänä kesti parisen vuotta saada lapsille omat sängyt joissa vanhempi on nukkunut n.5kertaa ja nuorempi useammin. Nyt kun on alkanut mennä hyvin niin se ärsyttävä vaatiminen ja syyllistäminen ja haukkuminen jatkuu ja lapsille sanotaan ettei kannata pitää yhteyttä kun sillä on nyt se uus, "Mikko" on nyt teidän isä ja "Matti" nyt vaan vähä selanen ettei siitä kannata ottaa esimerkkiä. Ja tuleva vaimo harmittelee että ei ole osa perhettäni kun on niin etäinen lapsiin, niin ole minäkin ja oikeasti aattelen että tuleva vaimo on perhettä.lapset on menetetty. Oon sanonu tämän exälle joka sanoi et miten voit sanoa ettet ole osa meidän perhettä! No hän ei oo antanu mun olla milloin milläkin tekosyyllä (työttömyys, liian laiha eli huono esimerkki, olin tahallaan liian kauan intissä) jne.
[/quote]
Anteeksi mutta ei voi mennä kahta vuotta että saa lapsille nukkumapaikat. Uudet sängyt maksaa ihan sikana, mutta käytettyjä saa parilla kympillä, vaahtomuovipatja maksaa ehkä kympin. Olet hyväksynyt sen että lapsilla ei ole kotia sinun luonasi vaan tulevat vain käymään, ja nyt suret sitä kun ovat vieraantuneet. Selvästi exä ei myöskään ole halunnut että lapsilla on yhtäläinen koti sinun luonasi ja jonkin toisenlaisen ihmisen kanssa olisit saattanut pystyä pitämään kohtalaiset välit lapsiin, mutta ei sellainen ihminen joka haluaa lapset tiiviisti omaan elämäänsä muuta pois lasten luota ja sitten etsi kahta vuotta sänkyjä. Millä oikeudella exäsi sinut heitti ulos ylipäätään? Voi olla että ei ole paljon tehtävissä enää tuon ensimmäisen perheesi lasten suhteen, mutta mieti nyt ainakin tässä seuraavassa yrityksessä rankasti omaa rooliasi, miten isänä varmistat sen että et häviä lasten elämästä.
Suosittelen jokaiselle miehelle jokaisen lapsen kohdalla isyystestiä, ehdottomasti! Naiset kun jakavat pilluaan siellä ja täällä, sitten kotona ollaan niin uskollista. Toivottavasti kukaan ei joudu siihen tilanteeseen jossa olen its eollut, luulin lasta omakseni, tottakai, sillä ei sitä nyt ensimmäiseksi halua uskoa jälkeläisen olevan jonkun muun siittämä. Siinä vedetään pohja alta täydellisesti, kasvatat lasta omanasi ja vasta lapsen sairauden myötä käy ilmi, että etpä olekaan isä, siis mitä vittua?
Kokemuksesta oppineena, jos joskus vielä olen tilanteessa, että kumppani olisi raskaana ja antaisi ymmärtää minun olevan isä, edessä olisi varmasti isyystesti, loukkaantuu toinen tai ei. Jos se on naiselle jonkinasteinen loukkaus, että isäkandidaatti haluaa asiasta varmuuden, niin sellainen nainen ei ole kuin pettäjä, pelkää siis jäävänsö kiinni vieraspanoistaan!
Isyyttä odottavat, testatkaa, älkää olko sinisilmäisiä kusetettavia luusereita!
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 12:02"][quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 11:55"]
Aikuisina ymmärtävät varmasti tuntuju vaan niin pahalta että olen menettänyt lasteni elämästi niin ison osan oman masennuksen ja exän skitsoilujen takia. Työttömänä kesti parisen vuotta saada lapsille omat sängyt joissa vanhempi on nukkunut n.5kertaa ja nuorempi useammin. Nyt kun on alkanut mennä hyvin niin se ärsyttävä vaatiminen ja syyllistäminen ja haukkuminen jatkuu ja lapsille sanotaan ettei kannata pitää yhteyttä kun sillä on nyt se uus, "Mikko" on nyt teidän isä ja "Matti" nyt vaan vähä selanen ettei siitä kannata ottaa esimerkkiä. Ja tuleva vaimo harmittelee että ei ole osa perhettäni kun on niin etäinen lapsiin, niin ole minäkin ja oikeasti aattelen että tuleva vaimo on perhettä.lapset on menetetty. Oon sanonu tämän exälle joka sanoi et miten voit sanoa ettet ole osa meidän perhettä! No hän ei oo antanu mun olla milloin milläkin tekosyyllä (työttömyys, liian laiha eli huono esimerkki, olin tahallaan liian kauan intissä) jne.
[/quote]
Anteeksi mutta ei voi mennä kahta vuotta että saa lapsille nukkumapaikat. Uudet sängyt maksaa ihan sikana, mutta käytettyjä saa parilla kympillä, vaahtomuovipatja maksaa ehkä kympin. Olet hyväksynyt sen että lapsilla ei ole kotia sinun luonasi vaan tulevat vain käymään, ja nyt suret sitä kun ovat vieraantuneet. Selvästi exä ei myöskään ole halunnut että lapsilla on yhtäläinen koti sinun luonasi ja jonkin toisenlaisen ihmisen kanssa olisit saattanut pystyä pitämään kohtalaiset välit lapsiin, mutta ei sellainen ihminen joka haluaa lapset tiiviisti omaan elämäänsä muuta pois lasten luota ja sitten etsi kahta vuotta sänkyjä. Millä oikeudella exäsi sinut heitti ulos ylipäätään? Voi olla että ei ole paljon tehtävissä enää tuon ensimmäisen perheesi lasten suhteen, mutta mieti nyt ainakin tässä seuraavassa yrityksessä rankasti omaa rooliasi, miten isänä varmistat sen että et häviä lasten elämästä.
[/quote]
Piti hommata KAIKKI huonekalut. Muuttaessani uuteen kotiin minulla oli kaverilta saatu vuodesohva. Kaikki astiat ja kaikki piti hankkia, kaikki käytettyä. Lasten sängyt piti saada kerrossänkynä kun ei olisi muuten mahtunut. Itse nukuin siinä vuodesohvalla. Ja miksiköen ottanut mitään mukaan? Kaikki henkilö kohtaiset esineet oli rikottu ja kaikki muut mitä olisin ottanu olisi ollut pois lapsilta kuulemma. Olen ollut paska isä, toivottavasti saan toisen tilaisuuden, vaikka se hirvittääkin ja pelottaa. Jos joutuu samaan kuin viimeksi mutta nyt on kyllä puhuttu tulevaisuudesta paljon. Kiitos teille tsempeistä näillä jaksaa taas!
Jaa niin ja miksi se exä nyt siellä skitsoaa kun sulla tuntuu menevän parempaan suuntaan elämä, niin tietysti siksi se skitsoaa, kun haluaa itse näyttää paremmalta ja haluaa hallita tilannetta. Mieti nyt minkä verran valtaa annat sellaiselle ihmiselle. Jätä exän jutut omaan arvoonsa. Hoida omat asiasi kuntoon niin ettei exällä ole todenperäistä moittimisen aihetta, hae aktiivisesti yhteyttä lapsiisi (lapsillekin se varmasti on kiusallista alkuun, mutta tärkeä asia silti) ja kun pystyt seisomaan omilla jaloillasi, niin kerrot asiallisesti suvulle oman näkemyksesi asiasta. Jos eivät ymmärrä niin eivät ymmärrä, mutta nousemalla tuon exän touhujen yläpuolelle ja keskittymällä itseesi ja lapsiisi alat ainakin kunnioittaa itseäsi niin ettei joka nälviminen hetkauta. Eli sun pitää nyt päästä siitä exästä yli ja pitää yhteydenpito häneen minimissään eli vain lasten asioissa, ja niissä ajat itsellesi aktiivisempaa osaa.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 12:09"]Jaa niin ja miksi se exä nyt siellä skitsoaa kun sulla tuntuu menevän parempaan suuntaan elämä, niin tietysti siksi se skitsoaa, kun haluaa itse näyttää paremmalta ja haluaa hallita tilannetta. Mieti nyt minkä verran valtaa annat sellaiselle ihmiselle. Jätä exän jutut omaan arvoonsa. Hoida omat asiasi kuntoon niin ettei exällä ole todenperäistä moittimisen aihetta, hae aktiivisesti yhteyttä lapsiisi (lapsillekin se varmasti on kiusallista alkuun, mutta tärkeä asia silti) ja kun pystyt seisomaan omilla jaloillasi, niin kerrot asiallisesti suvulle oman näkemyksesi asiasta. Jos eivät ymmärrä niin eivät ymmärrä, mutta nousemalla tuon exän touhujen yläpuolelle ja keskittymällä itseesi ja lapsiisi alat ainakin kunnioittaa itseäsi niin ettei joka nälviminen hetkauta. Eli sun pitää nyt päästä siitä exästä yli ja pitää yhteydenpito häneen minimissään eli vain lasten asioissa, ja niissä ajat itsellesi aktiivisempaa osaa.
[/quote]
En ole pitänyt aikoihin yhteyttä kuin kysynyt että millaiset toikkarit tuli, voisko pojat tulla lomalla mun luo. Ja lapsille pistäny viestiä että nähtäiskö, mennäänkö skeittaa, tulkaa näyttää toikkareita mite n koulussa on menny ja miten harrastuksissa. Peli matkoja en ole saanu hoitaa kun luulevat siellä etyä isä puoli on oikea isä. Mulla on asiat kunnossa mutta tuntuuhan se ikävältä kun koko suku ja exä on vastaan. Isän suku ei niinkää muta muut.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 12:08"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 12:02"][quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 11:55"]
Aikuisina ymmärtävät varmasti tuntuju vaan niin pahalta että olen menettänyt lasteni elämästi niin ison osan oman masennuksen ja exän skitsoilujen takia. Työttömänä kesti parisen vuotta saada lapsille omat sängyt joissa vanhempi on nukkunut n.5kertaa ja nuorempi useammin. Nyt kun on alkanut mennä hyvin niin se ärsyttävä vaatiminen ja syyllistäminen ja haukkuminen jatkuu ja lapsille sanotaan ettei kannata pitää yhteyttä kun sillä on nyt se uus, "Mikko" on nyt teidän isä ja "Matti" nyt vaan vähä selanen ettei siitä kannata ottaa esimerkkiä. Ja tuleva vaimo harmittelee että ei ole osa perhettäni kun on niin etäinen lapsiin, niin ole minäkin ja oikeasti aattelen että tuleva vaimo on perhettä.lapset on menetetty. Oon sanonu tämän exälle joka sanoi et miten voit sanoa ettet ole osa meidän perhettä! No hän ei oo antanu mun olla milloin milläkin tekosyyllä (työttömyys, liian laiha eli huono esimerkki, olin tahallaan liian kauan intissä) jne.
[/quote]
Anteeksi mutta ei voi mennä kahta vuotta että saa lapsille nukkumapaikat. Uudet sängyt maksaa ihan sikana, mutta käytettyjä saa parilla kympillä, vaahtomuovipatja maksaa ehkä kympin. Olet hyväksynyt sen että lapsilla ei ole kotia sinun luonasi vaan tulevat vain käymään, ja nyt suret sitä kun ovat vieraantuneet. Selvästi exä ei myöskään ole halunnut että lapsilla on yhtäläinen koti sinun luonasi ja jonkin toisenlaisen ihmisen kanssa olisit saattanut pystyä pitämään kohtalaiset välit lapsiin, mutta ei sellainen ihminen joka haluaa lapset tiiviisti omaan elämäänsä muuta pois lasten luota ja sitten etsi kahta vuotta sänkyjä. Millä oikeudella exäsi sinut heitti ulos ylipäätään? Voi olla että ei ole paljon tehtävissä enää tuon ensimmäisen perheesi lasten suhteen, mutta mieti nyt ainakin tässä seuraavassa yrityksessä rankasti omaa rooliasi, miten isänä varmistat sen että et häviä lasten elämästä.
[/quote]
Piti hommata KAIKKI huonekalut. Muuttaessani uuteen kotiin minulla oli kaverilta saatu vuodesohva. Kaikki astiat ja kaikki piti hankkia, kaikki käytettyä. Lasten sängyt piti saada kerrossänkynä kun ei olisi muuten mahtunut. Itse nukuin siinä vuodesohvalla. Ja miksiköen ottanut mitään mukaan? Kaikki henkilö kohtaiset esineet oli rikottu ja kaikki muut mitä olisin ottanu olisi ollut pois lapsilta kuulemma. Olen ollut paska isä, toivottavasti saan toisen tilaisuuden, vaikka se hirvittääkin ja pelottaa. Jos joutuu samaan kuin viimeksi mutta nyt on kyllä puhuttu tulevaisuudesta paljon. Kiitos teille tsempeistä näillä jaksaa taas!
[/quote]
Musta vaikuttaa siltä että et ole oikein nähnyt sitä tilannetta selkeästi. Ehkä olet ollut liian sinnikäs jossakin asiassa ja jossakin toisessa asiassa jättänyt jotkut mahdollisuudet käyttämättä. Olisi ehkä pitänyt tajuta erota jo aikaisemmin ja olla uskomatta kaikkia puolison väitteitä siitä mikä on hyväksi lapsille tai pois lapsilta. Mutta helppohan se on olla jälkiviisas. On varmasti ollut raskasta sinullakin, sääli ensisijassa teidän lapsia että ovat joutuneet tuollaisen keskelle. Toivon ettet häviä lasten elämästä vaikka sinusta tuntuisikin että he ovat vieraantuneet ja "menetetyt", kerro heille ainakin selkeästi että vaikka et monestakin syystä pysty niin paljon olemaan heidän kanssaan kuin haluaisit, että ajattelet ja rakastat heitä ja toivot että he muistavat että voivat aina tulla luoksesi. Jos pystyt olemaan luotettava ja vakaa aikuinen heidän elämässään, niin se voi parantaa teidän suhdetta vaikka siitä ei ikinä tulisi niin läheistä kuin mitä se olisi voinut olla.
Mutta hyvä että olet pystynyt käymään läpi tilannettasi ja ottanut oppia tulevaisuuden varalle. Kyllä varmasti pystyt löytämään paikkasi vielä isänä, opetteluahan se on mutta niin se on kaikilla.
Toivottavasti ns. uusi elämä onnistuu paremmin.