Kuinka nopeasti voi oppia soittamaan kitaraa?
Jos osaa soittaa muita soittimia, esim. huilu, koskettimet ja tuntee nuotit, niin kuinka nopeasti voi oppia soittamaan kitaraa auttavasti? Siis niin, että pystyy näppäilemään tunnistettavasti kappaleita normaalia tahtia tai säestämän peruskappaleita?
Onko vaikeaa?
Kommentit (56)
Niinpä moni ei edes tiedä mitä on "melodiasoitto". Kitara ja harppu ovat vaikeita soittimia kun niitä oikein soitetaan. Onhan tuossa telkussa nuita sointujen takojia, mutta ei se kuullosta miltään jos siitä otetaan muut soittimet pois.
Hah. Joku on nostanut alkamani ketjun. Alkuinnostus vähän karisi ja varsinainen suunnitelmallinen opettelu loppui jossain vaiheessa. Päädyin soittelemaan vaan korvakuulolta. Ihan kivasti menee.
Niinpä tässä jälleen menee puurot ja vellit sekaisin. Eihän se pelkkä sointujen hakkaaminen ole vielä mitään soittamista. Siihen nyt ei tarvita kun 10 sointua niin pääsee jo hakkaamaan. Ota nuotit esille ja hakkaa niitä sointuja niin kuuntele sitten miltä se biisi kuullostaa korvaasi, yhtä soosia sanoisin. Melodiasoitossa käytetään osittain soinuja ja yksittäisiä säveliä. Näistä saadaan kuulostamaan soitto soitolta. Kitara on vaikeampia soittimia joka sen homman taitaa on ilo katsoa esim. Marzi N.
Ap. Mehän voitais perustaa bändi. Minä tulen soittamaan rumpuja. Soitin 35 vuotta sitten viimeeksi joten taitotaso meillä varmaan sama. Bändin nimi oisi
Slimy uncle men. Soiteltais zappaa ja sellasta.. Ketä mukana?
Kokeilkaapas kitaristit päivän treenillä vetää perusbarret puhtaina. On muitakin hankalia sointuja esim. Gm meinaa kusta aina jostain sormivälistä. Anna hyvä neuvo, siis 6-kielen Gm. 5kielen Gm onnistuu kohtalaisen hyvin ja helposti.
20 tuntia.
Tuo on missä tahansa lajissa sellainen aika, jolloin oppimiskäyrä kohoaa jyrkästi. Siinä ajassa oppii perusteet ja pystyy soittamaan ihan uskottavasti, mutta ei tietenkään mestarillisesti. 20 tunnin jälkeen tuleva harjoittelu antaa vastetta paljon hitaammin. Sitten voikin lopettaa ja todeta, että "osaa soittaa kitaraa".
Vierailija kirjoitti:
20 tuntia.
Tuo on missä tahansa lajissa sellainen aika, jolloin oppimiskäyrä kohoaa jyrkästi. Siinä ajassa oppii perusteet ja pystyy soittamaan ihan uskottavasti, mutta ei tietenkään mestarillisesti. 20 tunnin jälkeen tuleva harjoittelu antaa vastetta paljon hitaammin. Sitten voikin lopettaa ja todeta, että "osaa soittaa kitaraa".
*tyrsk*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 tuntia.
Tuo on missä tahansa lajissa sellainen aika, jolloin oppimiskäyrä kohoaa jyrkästi. Siinä ajassa oppii perusteet ja pystyy soittamaan ihan uskottavasti, mutta ei tietenkään mestarillisesti. 20 tunnin jälkeen tuleva harjoittelu antaa vastetta paljon hitaammin. Sitten voikin lopettaa ja todeta, että "osaa soittaa kitaraa".
*tyrsk*
Ymmärrettävä reaktio. Totta silti.
Sehän on sellainen homma, että soittajia on joka lähtöön ja jokainen luulee osaavansa soittaa kitaraa. Kyllä se soinnuistakin hakkaaminen onnistuu jotenkin. Samoin kun korvakuulolta soitto. Kumpikin kyllä vaati jo silloin sävelkorvaa aika lailla. Mutta jos olet soittaja niin tallenna soittoasi ja kuuntele, päättele sitten.
Nuotit kannattaa opoiskella alkuunsa. Eikä sekään vielä riitä täytyy osata lukea nuottiarvot ja toteuttaa ne myös. Olisi kiva kuunnella sitä sankaria joka vetää täyttähäkää ja oikei 1-2kk harjoittelun jälkeen.
Ostin hetken mielijohteesta itselleni kitaran juhannukseksi (alkoholilla oli osuutta asiaan). Aloitin ihan nollista ja uhosin soittavani joululauluja kitaralla. Vielä on aikaa ja hyvältä näyttää!
Ainoa ongelma ollut, että kitaransoiton opettajasta ei ole juuri ole ollut apua. Kerran viikossa nähdään ja about 40e/kerta kouraan, sellainen 45 min. Sitten hän käskee minua soittamaan ja kuuntelee, toki välillä soitellaan yhdessä sointuja. Taidan lopettaa hänelle maksamisen Jouluksi ja työntää se rahat jatkossa vaikka Alkoon ja hakea sieltä inspistä.
Ramses kirjoitti:
Sehän on sellainen homma, että soittajia on joka lähtöön ja jokainen luulee osaavansa soittaa kitaraa. Kyllä se soinnuistakin hakkaaminen onnistuu jotenkin. Samoin kun korvakuulolta soitto. Kumpikin kyllä vaati jo silloin sävelkorvaa aika lailla. Mutta jos olet soittaja niin tallenna soittoasi ja kuuntele, päättele sitten.
Nuotit kannattaa opoiskella alkuunsa. Eikä sekään vielä riitä täytyy osata lukea nuottiarvot ja toteuttaa ne myös. Olisi kiva kuunnella sitä sankaria joka vetää täyttähäkää ja oikei 1-2kk harjoittelun jälkeen.
Jokainen soitin on aivan helkkarin vaikea, jos sitä pitää soittaa hyvin.
Mutta jos tavoitteet ovat aloittajan kuvailemat, kitara on kyllä pianon ohella niitä helpoimpia, eikä sitä sävelkorvaakaan tarvita niin kovin paljon sointujen soittamiseen tai yksinkertaisten melodioiden tapailuun korvakuulolta. Kitarassa kuitenkin on aika yksinkertainen logiikka, ja jos kitara on vireessä, on sillä melko hankalaa soittaa epävireisesti.
Kitaraa oppii 4-5 viikossa rämpyttämään muutamillla perussoinnuilla:
A, D, E, C, G, Am, Dm, Em on ainakin suht helppoja.
Niillä jo useampia biisejä komppaa läpi. Mutta voiko sointujen hidasta rämpyttämistä soitoksi kutsua? Se on jo eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ostin hetken mielijohteesta itselleni kitaran juhannukseksi (alkoholilla oli osuutta asiaan). Aloitin ihan nollista ja uhosin soittavani joululauluja kitaralla. Vielä on aikaa ja hyvältä näyttää!
Ainoa ongelma ollut, että kitaransoiton opettajasta ei ole juuri ole ollut apua. Kerran viikossa nähdään ja about 40e/kerta kouraan, sellainen 45 min. Sitten hän käskee minua soittamaan ja kuuntelee, toki välillä soitellaan yhdessä sointuja. Taidan lopettaa hänelle maksamisen Jouluksi ja työntää se rahat jatkossa vaikka Alkoon ja hakea sieltä inspistä.
Joululaulun soittelu kyllä onnistui, jos lasketaan, että sointuja löin melko puhtaasti ja tempossa.
Siis minä, joka aloitin juhannuksena nollasta. Mutta yllättävän vaikeaa on ollut.
ostin kitaran joskus huhtikuussa ja siitä asti olen pyrkinyt soittamaan joka päivä kun olen kotona, ensimmäiset kuukaudet meni opetellessa sointuja ja viimeajat olen soitellut vain omaksi ilokseni eikä tässä muutamaan kuukauteen olla oikeastaan kehitytty. sanoisin että n. 3-5kk riippuen motivaatiosta niin voit säestää suunnilleen mitä tahansa kappaletta.
Kaverini soitti tenorisaksofonia paikallisessa 'Big-bandissa' .
Antoi hänen luonaan kerran käydessäni minun yrittää saada ääntä sitä.
Puhkuin ja puhisin varmaan varttitunnin, ennenkun sain siitä jonkunlaisen, ankan tai sorsan kaakatuksen ääntä muistuttavan käheän törähdyksen. Totesiin, että 'ei taida olla minun juttuni tämä soitin.'
Hänen soittoaan tosin opin arvostamaan jopa entistä enemmän .
Sitä vartenhan nuo puhallussoittimet,eli puhaltimet ovatkin ja niitä näkeekin yleensä vain ammattimuusikkojen huulilla tai vähintään jossain hyvin ohjatussa ,opastetussa ja johdetussa nuoriso-orkesteri kerhotoiminnassa.
Saksofoni lisäksi maksaa monin verroin enemmän ,kuin jo ihan kohtuullisen laatuinen ja hyvin soittokelpoinen kitara.
Harrastajan soittotarpeisiin paras puhallussoitin taas lienee huuliharppu, mutta lohduttakoon niiden osalta tieto että tuon nstrumentinkin parhaat taitajat ovat kyllä hyvin arvostettuja ja maailmankuuluja muusikoita
( esim. nyt jo edesmennyt hollantilainen 'Toots' Thielemans, oli ja on soittonsavälityksellä ja levyjensä kautta sitä toki vieläkin )