Millaista on Facebook-kateus?

En ole mikään super aktiivinen, mutta ehkä pari kolme kertaa kuussa julkaisen instassa jotakin. Matkustan paljon työn puolesta ja pääsen paikkoihin, jonne ei tulisi muuten vaan tai omalla rahalla mentyä.

Mulla on muutama tuttu, jotka ei koskaan tykkää mistään mun postauksista. Kuitenkin on ollut hauska huomata, että kopioivat mun tekstejä ja juttuja omiin päivityksiinsä. Otan kopioinnin parhaana mahdollisena imarteluna :)

Älä turhaan kadehdi ketään, kun et kuitenkaan tiedä niiden murheita.

Näin sano mun isoäiti ja oli ihan oikeessa.

Vierailija kirjoitti:

Aina silloin tällöin teen kunnon raidit ja käyn katsomassa tuttujen profiilit läpi. Siis sellaisten jotka eivät kavereissa ole. Sitten iskee masennus kun aina saa huomata että ne on ihan hurjan kauniita/komeita ja aikuismaisen oloisia ja AMK-opinnot loppusuoralla jne. Toisaalta iskee hämmennys kun niin monilla alkaa olla myös omia lapsia ja ovat menneet naimisiinkin.

Kyllä ei mistään AMK-opinnoista kannata olla kateellinen. Valmistumisen jälkeen totuus kun iskee kasvoille, kun sangollinen jäävettä. Töitä ei heru kun pk-seudulta, se palkka ole sen suurempi kuin mitä se olisi muualla Suomea. Maksat sen 750€/kk yksiöstä 100-50€/kk matkakortista, autosta ei tartte haaveilla ja ilman mitään hienouksia saat sen kuun päätteeksi laittaa sen jäljellä jäävän 300€ aspatilille, mutta jos tulee jotain isompaa hankintaa/laskukeskittymää, niin päästään jo pakkaselle. Kateus on sitä kun se amiksen käynyt kaveri tienaa enemmän kuin sinä ilman sitä jäätävää opintolainaa ja se lakia opiskeleva opiskelija, joka kolmannen vuoden jälkeen tienaa kesätöissä enemmän kuin sinä insinöörinä. Ja kun olet netistä ettinyt sen verkkokaupan halvimman usb-johdon ja kävelet räntäsateessa ohi niiden Jätkäsaaren bemareitten ja mersujen matkalla verkkokauppaan ja tajuat, että sulla ole ikinä varaa edes tommoseen vaikka se olis 15v vanha. Töissäkin tajuat, että se vuoden pitempään opiskellut DI tienaa 600€/kk enemmän kuin sinä ja tekee aivan samaa mitä sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Facebookin ongelma nykyisin on, että pitäisi päivystää siellä 24/7 nähdäkseen kaikkien päivitykset. Mulla ei ole moiseen aikaa, joten 90% Fb-kavereiden päivityksistä ei koskaan edes osu silmiini. Seuraan vain uutisvirtaani ja siinä on nykyisin pääasiassa mainoksia sekä erilaisia kilpailuja, joihin joku kaverini on osallistunut. Reagoin kyllä tykkäämällä tai jollain muulla tavalla jokaiseen päivitykseen, joka osuu silmiini, mutta en ala erikseen niitä etsimään.

Jaa, no mun face on taas niin kuollut ja varmaan 80-90% porukasta päivitä yhtään mitään ja jos nyt katon facea on se sama päivtys siinä ensimmäisenä vielä illallakin mitä ehkä jotain ryhmäpäivitystä/arpajaista tullut mukaan. Nekin ketkä sitä aktiivisesti käyttää saa lapsen, niin voitkin poistaa/blokata kaverin, kun joka päivä tiedät mitä se pikku mussukka on taas tehnyt.

Ukko35 kirjoitti:

Huomiotta jättäminen facessa ei mielestäni ole aina kateuden merkki.

Okei, ostit uuden auton, käsilaukun, mochalatten jne kiva, mut en vaan jaksa ilosta kiekua ja riemusta hyppiä jokaisesta arkipäiväisestä oksanrasahduksesta.

Ja toinen juttu, kaikkien kavereiden kaikki päivitykset ei näy feedissäni, eli mielenkiintoisetkin jutut voi mennä ohi. Sattuman kauppaa.

Henk. Koht seuraan vaan omaa uutisfeediä, en käy stalkkaamassa jokaisen kaverin omia sivuja erikseen..

Kyllä se niin on, että se, kenen kanssa haluat olla hyvissä väleissä, sen postauksista tykkäilet ja kommentoit. Ja ne, kenelle sulla on antipatioita, niin sille et halua antaa huomiota eli kommentointeja tai edes tykkäyksiä.

Välistä on pistänyt silmään esim työkavereissa, kuinka joku heistä lähes aina tykkää toisen työkaverin postauksista. Eikä koskaan minun. Kyllä siinä tunne tulee, että tämä tykkäilevä työkaverini on enemmän kallellaan toiseen työkaveriini kuin minuun. Muutenhan tykkäykset jakaantuisivat 50/60. Ei sillä, saa hän tykätä muista ihmisistä enemmän kuin minusta, mutta pakosti tällaiset ajatukset tulee mieleen, kun touhua vuosia seurailee.

Mitä ihmettä. Te laskette tykkäyksiä ja tarkkailette, kuka kommentoi kenenkin statuksiin? Minä harvoin kiinnitän huomiota joidenkin ostoksiin mutta huomaan kyllä käsityöt, taiteen ja musiikin. Tarkoittaako se että olen kateellinen jonkun laukusta mutta en siitä taidosta jolla joku tekee kirjan/biisin/pöydän/villapaidan/maalauksen?

Melko heikko itsetunto jos oma arvo lasketaan tykkäyksien kautta ja tulkitaan että jos joku ei tykkää toisen kuvasta = ylemmyydentuntoinen tms. Tällainen vainoharhaisuus on yksi masennuksen merkki, tulkitaan ns yleismaailmallinen juttu koskemaan suoraan itseään negatiivisella tavalla. Ongelma lienee siis niillä, jotka ahdistuvat toisen eleettömästä somekäyttäytymisestä.

En tiedä, en mä ainakaan jätä tykkäämättä ilkeyttäni.

Mutta mä en kyllä enää jaksa koko facea, en ole vuosiin käyttänyt kuin ryhmiä. Mä olen nähnyt miten feikkiä se on, mieluummin kysyn kohdatessa mitä kuuluu enemmin kuin uskon yhtään päivitystä.

Ihmiset on sielläkin niin tapojensa orjia. Yksi korostaa joka päivityksessä että koska hän on YYHOO niin kaikki on hälle niin paljon ”jotakin” eikä hän koskaan siitä ”valita” ja miten hänen kaltainen ”loistoyksilö” voikin olla sinkku. Toinen päivittää hullunkiilto silmissä treeneistään päivityksiä, toinen postaa koirastaan kuvia edestä ja takaa, nyt se istuu nyt se makaa. Yksi tuohtuu mystisistä asioista joita ei voi kommentoida enempää, toinen postaa politiikkaa, kolmas ilmoittaa työvuoronsa ja aamukampansa. En tiedä, ei me aikuiset vaan osata. Parempi olla poissa kun ajatukset on tätä luokkaa.

Harmi kyllä jos poissaolollaan loistavat leimataan kiusaajiksi... ehkä syy on vain kuitenkin siinä ettei kiinnosta koko hiton face mutta siellä on roikuttava jonkin asian takia?

Eiköhän kateuksissa kysymys ole enimmin niistä jotka on fbssa paljon. Päivittää ja tykkää mutta ohittaa toisten tai joidenkin. Valinta se. Facebook kateudesta on ollut monta artikkelia. Käyttäytyminen siellä kertoo ihmisestä monta ominaisuutta.

Aika kaukaa haettu selitys tuo kateus. En usko siihen yhtään. Mun postauksista ei tykkää koskaan kuin pari ihmistä, mutta en hetkeäkään epäile että suurin osa jättäisi tykkäämättä/kommentoimatta, koska olisivat kateellisia mulle. Kyllä siihen joku muu syy on.

Se on varmaankin sitä, että fb:n ylläpitäjänä julkaiset exäsi uuden puolison tilin kautta julkaisuja, jotka asettavat hänet huonoon valoon. Esimerkiksi väkivaltaa, pornoa, väkivaltapornoa, tai tekaistuja statuspäivityksiä jotka saavat hänet vaikuttamaan idiootilta. Julkaisut pitää tietenkin suunnata niille, joiden kanssa kohde ei keskustele eikä ole muuten tekemisissä, kuin että ovat jostain syystä siellä kaverilistalla (koska muutenhan homma tulisi ilmi). Yksi hyvä esimerkki on julkaista vaikkapa tällainen päivitys (nolaamisen kohde ei luonnollisesti itse näe omalla seinällään näitä julkaisuja): "Olipa hieno kuunpimennys nyt illalla. Täytyykin googlata että mikä sen kuunpimennyksen aiheuttaa."

Siinäpä sitten satunnaiset pelien vuoksi joskus hankitut "ystävät" tekevät facepalmeja...

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaankin sitä, että fb:n ylläpitäjänä julkaiset exäsi uuden puolison tilin kautta julkaisuja, jotka asettavat hänet huonoon valoon. Esimerkiksi väkivaltaa, pornoa, väkivaltapornoa, tai tekaistuja statuspäivityksiä jotka saavat hänet vaikuttamaan idiootilta. Julkaisut pitää tietenkin suunnata niille, joiden kanssa kohde ei keskustele eikä ole muuten tekemisissä, kuin että ovat jostain syystä siellä kaverilistalla (koska muutenhan homma tulisi ilmi). Yksi hyvä esimerkki on julkaista vaikkapa tällainen päivitys (nolaamisen kohde ei luonnollisesti itse näe omalla seinällään näitä julkaisuja): "Olipa hieno kuunpimennys nyt illalla. Täytyykin googlata että mikä sen kuunpimennyksen aiheuttaa."

Siinäpä sitten satunnaiset pelien vuoksi joskus hankitut "ystävät" tekevät facepalmeja...

Mitäh??

Ilmenee juuri noin, että ei koskaan tykkää kadehtimansa ihmisen postauksista eikä kommentoi niitä, vaan yrittää epätoivoisesti laittaa itse jotain samantapaista mut vähän olevinaan parempaa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, en mä ainakaan jätä tykkäämättä ilkeyttäni.

Mutta mä en kyllä enää jaksa koko facea, en ole vuosiin käyttänyt kuin ryhmiä. Mä olen nähnyt miten feikkiä se on, mieluummin kysyn kohdatessa mitä kuuluu enemmin kuin uskon yhtään päivitystä.

Ihmiset on sielläkin niin tapojensa orjia. Yksi korostaa joka päivityksessä että koska hän on YYHOO niin kaikki on hälle niin paljon ”jotakin” eikä hän koskaan siitä ”valita” ja miten hänen kaltainen ”loistoyksilö” voikin olla sinkku. Toinen päivittää hullunkiilto silmissä treeneistään päivityksiä, toinen postaa koirastaan kuvia edestä ja takaa, nyt se istuu nyt se makaa. Yksi tuohtuu mystisistä asioista joita ei voi kommentoida enempää, toinen postaa politiikkaa, kolmas ilmoittaa työvuoronsa ja aamukampansa. En tiedä, ei me aikuiset vaan osata. Parempi olla poissa kun ajatukset on tätä luokkaa.

Harmi kyllä jos poissaolollaan loistavat leimataan kiusaajiksi... ehkä syy on vain kuitenkin siinä ettei kiinnosta koko hiton face mutta siellä on roikuttava jonkin asian takia?

Minulle on ainakin tullut totaalinen FB-turtumus. En ole muuten kuin harrasteryhmirn vuoksi mukana. Muuten osaan olla ihmisiin yhteydessä ilman lärväkirjaakin. Eikä minua kiinnosta ihmisten harrastamiset ja juoksulenkkien ajat ja pituudet.

Kälä kälä

Sellaiset ihmiset kieltämättä ärsyttää, jotka julkaisee itsestään ihan kaiken tyyliin; miten elämä on niin ihanaa ja täydellistä koko ajan. Miksi se kaikki pitää tuoda toisten tietoon? Ihan tarkoituksella tehdä muut kateelliseksi? Ei ole enää tervettä...

Olen miettinyt Facebookista eroamista, koska olen huomannut sen aiheuttavan melko paljon negatunteita ja ärsyyntymistä, mikä ei liene tarkoitus. Myös aikaa palaa. Toisaalta siellä on muutama ryhmä, jota seuraan ja joissa on kivoja ohjeita eikä mitään negatiivissävytteistä keskustelua. Kaikki muu ärsyttää. Moni ihminenkin päivittelee sinne tekopositiivisia päivityksiä ja kun sitten tietää että totuus tuonkin elämästä ja elämänasenteesta on jotain ihan muuta. Ja kyllä tuossa on myös se harha, että muiden elämä tuntuu jotenkin hienommalta kuin oma, jotkut valikoiden postaa sinne vaan upeat lomamatkat ja " ihana timanttisormus mieheltä, kiitos rakas"-postaukset. Ja sitten kun osa on oikeasti menestyneitä ja viettävät mahtavaa elämää. Ei se itselle tietenkään  kauhean positiivista tunnelmaa tuo, kun huomaa että moni muu elää  upeaa arkea, saa toteuttaa itseään ihanassa työssä. Itse kun rämpii raskasta arkea epäonnistuneiden parisuhteiden jälkeen yksinhuoltajana, työpaikkakin on vain nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä, vaikka on vuosien koulutus takana. Ja kuitenkin lähtökohdat meillä kaikilla oli samat. Eli itse on tyrinyt oman elämänsä ja lisäksi kohdannut epäonnekkaita sattumia. Olen siis kateellinen, parempi erota facesta, kun ei siitä hyää  oloa saa. Kannattaa keskittyä asioihin, joista saa itselle energiaa ja Facebookista en saa.

Erosin facesta enkä kadu. Juurikin ärsyyntymisen  takia.

Paska pitää olla itsetunnon, jos antaa joidenkin face-peukkujen ohjata omaa toimintaa. Kannattaisi vaan tehdä mitä haluaa ja mikä kiinnostaa peukutuksesta huolimatta? Tyhmät ihmiset hukkaavat elämänsä. Elä itseäsi varten, älä muita varten. Reppanat elää elämäänsä muiden kautta. Tyhmät.

Vierailija kirjoitti:

Älä turhaan kadehdi ketään, kun et kuitenkaan tiedä niiden murheita.

Näin sano mun isoäiti ja oli ihan oikeessa.

Mä en oikein tajua miksi pitäisi "lohduttautua sillä, että kullakin murheensa. Tottahan tuo, mutta eikö sen sijaan jos jollakin näyttäisi olevan kivasti asiat, voisi ihan vilpittömästi iloita. Miksi pitää sen sijaan muistutella itselleen, että ongelmiahan tuollakin on.