Millaista on Facebook-kateus?
Millaista on Facebook-kateus? Miten se ilmenee?
Normaalissa elämässä kateus on usein paskanpuhumista selän takana, happamia ilmeitä ja vähättelyä. Facebookissa kateus on mielestäni monesti passiivista: ei kommentoida, ei tykätä. Tai jos kommentoidaan, niin sitten hieman ivalliseen sävyyn.
Kommentit (84)
Onhan sitä facebook-kateutta olemassa, miksi muuten ihmiset stalkkaisivat tuttujaan joista eivät aidosti pidä. Uteliaisuus ja kateus. Kateus on tuhoava voima. Se on erittäin epämiellyttävä tunne, josta tulisi päästä eroon. Tee omasta elämästäsi sellainen, ettei tarvitse kadehtia muita. Piste.
Kilttejä naisia kyukytetään meidän duuniporukassa tykkäämätyömyydellä. Vaikka laittaa samanlaisen päivityksen kuin toinen suositumpi, silti ei tule tykkäyksiä samaa määrää.
Osa on sanonut suoraan ettei tykkää jonkun päivityksistä, koska on hampaankolossa jotakin.
Osa "piireistä" on myrkyllisiä.
Kivoilla naisilla on vähemmän tykkäyksiä, kuin juorukerhoihin osallistujilla, jotka bondaa keskenään. Miehet tykkää tasapuolisesti.
Uskomatonta aikuisilta naisilta...
Vierailija kirjoitti:
Kilttejä naisia kyukytetään meidän duuniporukassa tykkäämätyömyydellä. Vaikka laittaa samanlaisen päivityksen kuin toinen suositumpi, silti ei tule tykkäyksiä samaa määrää.
Osa on sanonut suoraan ettei tykkää jonkun päivityksistä, koska on hampaankolossa jotakin.
Osa "piireistä" on myrkyllisiä.
Kivoilla naisilla on vähemmän tykkäyksiä, kuin juorukerhoihin osallistujilla, jotka bondaa keskenään. Miehet tykkää tasapuolisesti.Uskomatonta aikuisilta naisilta...
Totta joka sana. Tää on hyvinkin yleistä naisten keskuudessa. Kuvottavaa.. Tykkäämättömyys on joiltain ihmisiltä selkeää hiljaista kiusaamista. Jos tiedetään että läheiset ystävät seuraavat jonkun sivua, ja ollaan tarkoituksella tykkäämättä merkityksellisistä asioista. (esim. joku saanut hyvän duunin, löytänyt uuden miehen jne)Tällaista naiset tekevät myös porukalla toisilleen, tykkäävät toistensa päivityksistä, mutta jätetään sen yhden päivitykset aina tykkäämättä, vaikka silti aktiivisesti seurataan hänen puuhiaan. Sairasta touhua. Monet naiset on oikeasti tunnetasolla täysin sairaita.
Facebook-kateus on sellaista, että seurataan jonkun profiilia, mutta ei tykätä mistään koska on sisimmässään kateellinen hänelle. Ei myöskään haluta myöntää ja näyttää julkisesti, että seuraa jonkun profiilia, siksi ei tykkäyksiä. Kateus voi johtaa suoranaiseen vihaan, en suosittele kenellekään. Suomalaiset naiset on yleisesti ottaen liian kateellisia toisilleen.
Mulla on fb, mutta käyn siellä vain silloin jos olen saanut ilmoituksen tai viestin jostain, tai jos kaipaan vastausta joltain ryhmältä pulmaani. Olin jo muutenkin myöhäisheännäinen, eli liityin vasta n. 3 v sitten, mutta huomatessani mikä oli meno ja tarkoitus, jätin kommentoimatta ja tykkäämättä, ja päivittämättä itse mitään sinne. Kysyjille vastaan vain että en millään kerkeä käymään, eikä harvoin käydessäni ole seinälläni juuri mitään.
Ilmiö ei välttämättä ole kateutta, mutta hiljaista kiusaamista.
Ja osain myös narsismia. Pari kaveria kyttää ihan oikeasti kuinka paljon missäkin ajassa tulee tykkäyksiä. Nämä harvoin tykkäävät joidenkin toisten postauksista ja teot ovat harkittuja. Kertoivat minulle.
Itse aikasemmin järjestäen tykkäsin kaikkien postauksista. Nykyään en, koska varsinkin naisvaltaisen alan työporukka joita on kertynyt eri firmoista, on aika kieroutunutta osa.
Ei ole normaalia, jos saman päivän tai samanlaisesta postauksesta toinen saa työpaikalta kymmeniä tykkäyksiä ja toinen ei yhtään tai max 2.
Mustamaalaajat on niitä joiden kampanjointia ei kannattaisi kuunnella. Se on sellaista pientä sievää manipulointia, jota jotkut harrastaa. Moni ei tajua sitä.
Olen kade yhdelle tuttavalle (sukulaisen kaveri) joka tekee monta ulkomaanmatkaa vuodessa, jotka vanhempansa joko suoraan tai välillisesti hänelle kustantaa. Hän myös saa varakkailta vanhemmiltaan hirveästi rahaa merkkipäivinä ja he olivat myös kartuttaneet tälle tuttavalle kivan saldon säästötiliin, jonka sai haltuunsa täysi-ikäisenä (tiedän nämä asiat koska hän on itse ne kertonut). Ei tuttava silti ole mikään holtiton rahankäyttäjä ja muutenkin on tosi mukava, mutta olen kade matkoista, rahan tuomista mahdollisuuksista ja sisustuksesta joka on hieno.
Käyn töissä mutta olen ponnistanut elämään nollasta enkä saanut kotoa matkaani juuri mitään, vain pari kulunutta huonekalua, eikä minua tueta muutenkaan millään lailla (enkä kyllä edes oleta sitä), eli vasta kartutan omaa varallisuuttani tässä.
Mutta joku voi olla taas mulle kateellinen jostain jne.
Vierailija kirjoitti:
Olen kade yhdelle tuttavalle (sukulaisen kaveri) joka tekee monta ulkomaanmatkaa vuodessa, jotka vanhempansa joko suoraan tai välillisesti hänelle kustantaa. Hän myös saa varakkailta vanhemmiltaan hirveästi rahaa merkkipäivinä ja he olivat myös kartuttaneet tälle tuttavalle kivan saldon säästötiliin, jonka sai haltuunsa täysi-ikäisenä (tiedän nämä asiat koska hän on itse ne kertonut). Ei tuttava silti ole mikään holtiton rahankäyttäjä ja muutenkin on tosi mukava, mutta olen kade matkoista, rahan tuomista mahdollisuuksista ja sisustuksesta joka on hieno.
Käyn töissä mutta olen ponnistanut elämään nollasta enkä saanut kotoa matkaani juuri mitään, vain pari kulunutta huonekalua, eikä minua tueta muutenkaan millään lailla (enkä kyllä edes oleta sitä), eli vasta kartutan omaa varallisuuttani tässä.
Mutta joku voi olla taas mulle kateellinen jostain jne.
Niin ja tykkään kyllä joistain kuvista mutta en lähellekään kaikista.
kenelläkään sosiaalisessa mediassa ei ole velvollisuutta lähteä aukomaan koko elämäänsä täysin totuudenmukaisesti sosiaaliseen mediaan. Vai mitä?
Tahdotko sinä lukea tuttaviesi ja puolituttujesi kaikki elämän ongelmat ja vaikeudet sosiaalisesta mediasta? Oikeasti? Järkevät ihmiset pitävät yllä sosiaalisen kulissin. Se on välttämätöntä ihan arjen takia.
Jos olet tällainen ihminen niin sun paikka ei ole kytätä ja arvostella tuttaviasi. Mieti ensin omaa suhtautumistasi sos. Mediaan ja sen sisältöön.
Ei ole fiksua antaa tuntemattomille repimiseen aihetta elämästäsi, vai mitä?????
Luulisin että jokainen tahtoo pitää yllä sosiaalisen "kulissin". Ihan jokainen. Koska en minä tahdo jakaa tuntemattomille mitä en tahdo. Se ei ole velvollisuuteni. En ole tuntemattomille mitään velkaa.
Enkä velvoita ketään tuttavaani tai ystävääni postaamaani Sos. Mediaan negatiivista sisältöä. Tietääkseni edelleen Suomessa on oikeus päättää itse mitä jakaa. Lässyttäjät voivat kerääntyä omiin piireihinsä lässyttämään ja pitämään kerhojaan.
Sen paskan voi halutessaan kertoa kasvotusten lähimmilleen, jos kokee sen ok:ksi.
En kyllä ymmärrä, mitä tarkoitetaan facebook-kateudella. Ihmiset siellä ovat ystäviäni, joiden kanssa haluan jakaa elämäni. Miten siis voisin olla muuta kuin onnellinen heidän puolestaan!? Jos voisin toivoa jotain, toivoisin heidän saavan päivittää päivä päivältä parempia kommentteja!
Vierailija kirjoitti:
Luulisin että jokainen tahtoo pitää yllä sosiaalisen "kulissin". Ihan jokainen. Koska en minä tahdo jakaa tuntemattomille mitä en tahdo. Se ei ole velvollisuuteni. En ole tuntemattomille mitään velkaa.
Jokainen tahtoo? Kait tuo on vitsi? On oikeita ihmisiä, joita kulissielämä ei vaan kiinnosta. Eletään miehen ja lasten kanssa aitoa ja oikeaa elämää... huh, onneksi....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin että jokainen tahtoo pitää yllä sosiaalisen "kulissin". Ihan jokainen. Koska en minä tahdo jakaa tuntemattomille mitä en tahdo. Se ei ole velvollisuuteni. En ole tuntemattomille mitään velkaa.
Jokainen tahtoo? Kait tuo on vitsi? On oikeita ihmisiä, joita kulissielämä ei vaan kiinnosta. Eletään miehen ja lasten kanssa aitoa ja oikeaa elämää... huh, onneksi....
Fiksu ihminen ei vuodata jokaista yksityiskohtaa elämästään nettiin. Se on sitä kulissia. Sitten on niitä, jotka kertovat kaiken, miehen kalsarinvarejä myöten nettiin. Tyhmiä ihmisiä on paljon.
Minun Facebook-virtani ei ole pelkkää pintaliitoa. FB-ystävät kertovat eroistaan, syövistään, lapsiensa sairauksista, eläinten ja tuttavien kuolemista, lasten ongelmista koulussa jne. Moni peittää nämä kirjoitukset vähemmän tutuilta ihmisiltä ja jättää vain ne ”kivat reissukuvat” kaikille näkyviksi.
Itse en ole kirjoittanut mitään suruja Facebookiin, koska viime vuosina ei ole ollut omassa elämässä ongelmia. Omat vanhempani ja sisarukseni ovat kokeneet kovia, mutta heidän asioistaan minulla ei ole oikeutta kirjoittaa ilman heidän lupaansa. Väkisin en viitsi mitään negatiivista kirjoittaa, kun on asiat hyvin.
Kun murheita tulee, aion kyllä kirjoittaa ainakin lähimmille ystäville. Ennen Facebook-aikaa jouduin itsekin kokemaan kovia. Ystäväni tietävät, että olen surullinen heidän puolestaan jos heillä ei mene hyvin, mutta osaan iloita heidän onnistumisestaan. Itsekin tiedän tyyppejä, joille ei kannata kertoa ikäviä asioita omasta elämästään, koska he mässäilevät niillä.
”On yllättävää, miten moni ihminen kulkee läpi elämänsä ymmärtämättä sitä, että heidän tunteensa muita kohtaan ovat seurausta siitä, mitä he tuntevat. Jos et ole sinut itsesi kanssa, et ole sinut toistenkaan kanssa.” (Sidney J. Harris)
Häiriintyneen naikkosen kateus ilmenee, sairaanloisena käytöksenä; siihen riittä jopa maknosjuliste. Ei sillä ole eroa johon protokollapinon käyttöön; molemmissa kasvot yritetään pelastaa häpeästä (koka koissakin kulttuureissa on hyvinkin pinnalaa oleva käyttäytymismalli ilman protokollapinoa).
Peilataan omaa itseään kohteeseen joka ei vaikkapa ole juuri sinusta kiinnostunut (kuten mies jota jatkuvasti tapitat). Kun naikkonen ei saa asialleen huomiota, alkaa häirintä.
Psykiatriseen johtaa tie kun stalkkauksesta tulee pakkomielle; pikku fantasioista tulee reaalipäivää jne.
Ne jotka eniten lesoilee Facebookissa yrittää kompensoida jotain ja vakuuttaa myös itseään, että hyvin menee. Välillä menee ihan säälittävyyden puolelle se tykkäysten kalastelu. Sellasia on turha kadehtia. Enemmän arvostan niitä, joiden ei tarvi pönkittää itseään kehuskelemalla rahalla / filtteröidyillä kuvilla (usein järkytyn kun näen ihmisiä livenä, et "ai toltako toikin oikeesti näyttää"). Mutta pieni kateus kyllä tulee kun toisilla on lomaa ja matkoja ja ite raataa täällä harmaudessa.
Mua vaivaa tällä hetkellä pahemman laatuinen Facebook-kateus. Lasten wa:t piippailee viestejä kavereilta Ylläkseltä, Leviltä, Rukalta ja ties mistä, enkä halua enää mennä Facebookiin katsomaan lomakuvia heidän vanhemmiltaan... Aaaaah, parisuhde aikaa kylpytynnyrissä. Aaaaah, viinilasit, takkatuli ja parisuhdeaikaa. Aaaaah, rinteessä parisuhdeaikaa. Aaaaah, valjakkoajelulla parisuhdeaikaa. Aaaaah, tähtitaivas ja revontulet kultsin kanssa. Isovanhemmat tietenkin mukana lasten vahtina, jos on vähän pienempiä muksuja. V****u!
En oikeasti yleensä ole kateellinen tai jaksa olla kateellinen, mutta nyt on vaan ollut niin arjen uuvuttama olo jo pitkään, mutta ei mahdollisuutta irtiottoon (ei rahasta kiinni, vaan muista syistä...), että en vaan jaksa.
Faceen ihmiset enimmäkseen päivittävät tähtihetkiä. Jos on satoja fecekavereita niin niitä tähtihetkiä toki sataa jatkuvasti uutisvirtaan. Australiassa biitsillä, Nepalissa Buddhaluostarissa, Uudessa Seelannissa kiipeilemässä, Vietnamissa härkävankkureiden kyydissä, Dubaissa laskettelemassa, Arizonassa kanjoniluolassa, ja sukellusreissaajien rauskut ja valaat.
Kade?