Loukkaantuisitko, jos lapseton ystäväpariskunta ei suostuisi lastenhoitoavuksi?
Minua ja miestäni on siis pyydetty vahtimaan hyvän ystäväni kaksivuotiasta muutama tunnin ajan äidin asiointien vuoksi. Jouduin kieltäytymään, koska meillä ei ole kokemusta lasten hoidosta, eikä asuntomme ole lapsiturvallinen. Totta puhuen olin aika yllättynyt pyynnöstä. Onko se tavallistakin pyytäälastenhoitoapua lapsettomilta?
Kommentit (388)
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 13:43"]Hah hah, täällä on paljon ihmisiä, jotka sanelevat mistä kenenkin pitää tai ei pidä selviytyä.
No, kuulkaa, pitäkää te vaan ne päänne siellä perseissänne ja antakaa ihmisten itse päättää asiasta.
[/quote]No minä en ainakaan ole sellaista väittänyt. Ihmettelin vain, kuinka ihmeteltiin sellaista pyyntöä suorastaan loukkaavana ja outona. Että miten ihmeessä lapsetonta voi pyytää hoitamaan lasta. Selkeästi AP:n ystävä arvioi AP:n kyvyt väärin. Siis oletuksena, että hän on ihan normaali äiti, joka ei lasta huonoon hoitoon laittaisi. Ei voi yleistää, että kaikki lapsettomat eivät pysty hoitamaan lasta. En ymmärrä moista, kun meitä haukutaan joka ketjussa että älkää velat sanoko lastenhoidosta mitään kun ette tiedä. Ja nyt sitten ei kukaan vela tiedäkään.
Minusta on vastuutonta jättää lapset hoitoon hoitajalle joka ei ole osaava ja kyvykäs. Ei minun lapseni ole koskaan ollut "siinä sivussa" hoidettava, ja itse olen hoitanut jos ei ole "sopivaa" hoitajaa ollut. Eikö teitä vanhempia edes nolota kun väitätte että lastenne hoito sopii vähä-älyisellekin tapaukselle ja että ei se nyt ole niin vaativaa? Ei kait jos itse on patalaiska ja kädetön. Lapsia hoidettiin siinä sivussa ehkä 50 vuotta sitten, mutta ei enää nykyisin, ajat on toiset.
Kannattaa opetella sanomaan "ei", mikäli jonkin palveluksen tekeminen ei syystä tai toisesta sovi tai haluaa käyttää aikansa muuten. Jokainen määrittää itse oman ajankäyttönsä.
Lapsettomana ja koirattomana olen hoitanut lukuisat kerrat toisten lapsia ja koiria. Sitten alkoi tulla hoitokiintiö täyteen, kun huomasin, että näillä lapsiaan ja koiriaan hoidattaneilla ei ollutkaan minulle aikaa, kun vaikkapa ehdotin tapaamista.
Nykyisin laitan oman aikani etusijalle. Olenkin ehdottanut, että perheelliset hoitaisivat toinen toistensa lapsia, jolloin kaikki osapuolet hyötyvät.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 15:09"]
Hei, ei lasten vahtiminen ole rakettitiedettä. Normaaliälyinen aikuinen kykenee siihen kyllä, jos tahtoo. Eri asia sitten, jos ei tahto astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.
[/quote]Ihan uskomatonta, että joku vanhempi haluaa antaa oman lapsensa harjoituskappaleeksi. Kuten jo aiemminkin on sanottu, niin ei sitä lasta varmaankaan hengiltä saa, mutta hyvin todennäköisesti ei osaa kovinkaan kummoisesti hoitaakaan. Oma on ihan eri asia, silloin on (toivottavasti) käyty synnytysvalmennuksessa ja luettu jotain oppaitakin. Ei sekään ole normaalia/hyväksi, jos joku tekee lapsen eikä siihen yhtään valmistaudu.
Ja kyse ei edes ole mistään "normaaliälystä", vaan tiedon puutteesta. Miten normaaliäly auttaa keksimään tekemistä kun ei ole mitään tietoa mitä minkäkin ikäinen lapsi osaa/haluaa/saa tehdä? Kun ei tiedä miten sitä pitää ruokkia? Tai käyttää vessassa? Ihanko oikeasti joku vanhempi haluaisi jättää lapsensa hoitoon ihmiselle, joka alkaisi googlettelemaan moisia tietoja kun ei niistä olisi yhtään perillä. "Hyvin te pärjäätte, heippa"!
Aivan uskomattoman vähän tekin lapsistanne välitätte.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 15:30"]
Kaksivuotias pärjää muutaman tunnin ihan mainiosti ilman unta ja ruokaa ja pissat vaipassakin. Riittää että hänen seurassaan ollaan ja pidetään silmällä ettei hän joudu vaaranpaikkoihin. Hänelle voi lukea tai hänen kanssaan voi leikkiä jotain, piirrellä, rakennella tai lähteä ulkoilemaan. Eli summa summarum, ei tarvitse olla raketti-insinööri selvitäkseen siitä. Jos kyseessä olisi hyvä ystäväni lapsineen, auttaisin ilman muuta vaikken oliskaan kokenut lastenhoitaja. Ja totta puhuakseni olen täysin ilman kokemusta ollut hoitamassa alta vuoden ikäistä kummipoikaani. Vaihdoin jopa vaipan, ensimmäistä kertaa elämässäni. Nallet eteen-ohje riitti :D
[/quote]
Tosia sanoja. Tosin raketti-insinööri voisi hyvinkin olla juuri sellainen henkilö jonka kuvittelisin mielummin lutraavan räjähteiden kun kakan, astronautin hengen kuin vauvan hengen kanssa. Ja mites se sanonta meni, rohkea rokan syö - viisas vähemmällä pääsee. Paras ystävä on siis rohkea mutta vähän tyhmä :)
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 12:28"]
Ei tulisi mieleenkään pyytää lapsettomia ihmisiä vahtimaan noin pientä lasta! Eri juttu sitten joku reilusti isompi lapsi, jonka kanssa voi jo jutella ja puuhastella ja joka osaa pyyhkiä vessassa.
[/quote]
Nimenomaan näin!
Ei se 2-vuotiaan hoitaminen ole mitään rakettitiedettä, en ymmärrä miten kaksi aikuista ihmistä eivät pystyisi huolehtimaan kattavasti muutaman tunnin ajan 2-vuotiaasta lapsesta ilman aiempaa lapsenvahtikokemusta?
Kai nyt jokaiselta edes tuon verran ongelmanratkaisukykyä on?
Ensinnäkin kokematon tietenkin kysyy lapsen äidiltä neuvoa mitä lapsen kanssa kannattaa tehdä, mitä lapsi tykkää leikkiä,katsoa telkkaria, luetaanko kirjoja jne.
Ja kysyy mitä kannattaa tehdä jos lapsi itkee. Ja kaikki muut hoitotoimenpiteet, joita muutamassa tunnissa voi tapahtua.
Tämän lisäksi lapsen äidillä on varmasti puhelin, joten puhelinneuvontaa on varmasti saatavilla ongelmatilanteessa. Toiseksi onhan siinä toinen aikuinen, toinen vahtii ja leikittää lasta ja toinen etsii esim. viihdytyskeinoja Aihe Vapaalta . :D
Ei ole kyllä vaikeaa, kai nyt jokaisella tulee automaattinen reaktio pitää jatkuvasti silmällä pientä lasta, varsinkin kun ei ole ihan varma mihin se pystyy? Kyllä ihmisessä joku on vinossa, jos jättää lapsen yksinään vahtimatta, kun "ei tajuu" mitä sillä tehdään.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 14:40"]
Oletetaan esimerkki. Annat pienen lapsesi ap:lle hoitoon. Lapsi istuu ap:n olohuoneessa ja leikkii kiltisti lelullaan. Ap menee paskalle. Ap:lla (joka ei edelleenkään tiedä mitään lapsista) ei käy mielessäkään, että lapsi pääsee hetkessä pistorasioihin tai tunkee koriste-esineen suuhunsa. Todennäköisesti ap vaan ajattelee, että lapsi huutaa kyllä jos sille tulee joku hätä. Jos ei ole lapsista kokemuksia, ei välttämättä todellakaan tiedä minkä ikäinen lapsi voi olla hetken yksin aidattomalla takapihalla. Ap saattaa kipaista vessaan ja jättää lapsen siihen hetkeksi yksin, koska hän automaattisesti olettaa lapsen pysyvän siinä.
[/quote]
Nämä on juuri hyviä esimerkkejä, missä just minunkaan "normaalijärki" ei kyllä auttaisi. Ei mitään hajua minkä ikäisen voi jättää yksin, tai minkä ikäisen sanaan voi luottaa. Jos sille sanoo että istu siinä, tulen kohta takaisin, niin luulisin että näin myös tapahtuu. Ja sitten penska saattaisikin olla huitelemassa ties missä.
Voin myös kuvitella hyvin että antaisin/jättäisin vahingossa lapsen ulottuville jotain joka olisi kohta sen kurkussa. Onko 3v se raja kun ne älyää olla työntämättä kaikkea suuhun? Ehtisikö se syödä myrkyllisiä kukkia sillä aikaa kun käyn vessassa?
Ei siis mitään hajua. Eihän tällaisia VOI tietää jos ei ole varta vasten opetellut.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 15:45"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 12:28"]
Ei tulisi mieleenkään pyytää lapsettomia ihmisiä vahtimaan noin pientä lasta! Eri juttu sitten joku reilusti isompi lapsi, jonka kanssa voi jo jutella ja puuhastella ja joka osaa pyyhkiä vessassa.
[/quote]
Nimenomaan näin!
[/quote]
Tai jos sattuu olemaan kummi tai muuten ollut lapsen kanssa tekemisissä ja tekemässä aiemminkin. Mutta "ventovieraalle" en itsekkään tuon ikäistä vielä tuuppaisi.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 15:10"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 14:56"]
Minä taas puhuin avun antamisesta ja pyytämisestä. Hetkellinen lapsenhoitoapu on täysin normaali pyyntö, johon normaali ihminen kykenee vastaamaan. Seksi saman sukupuolen kanssa ei ole minulle vierasta, mutta kun seksiä ei pyydetä apuna, joten vertaus ei sovi tähän asiayhteyteen. En pidä koirista, muttei minulla ole kammoakaan. Ystävällisenä ihmisenä tottakai olen suostunut hoitamaan lähimmäiseni koiraa pyydettäessä. Se ei ole mielipuuhaani, jännitänkin sitä, mutta teen sen silti, sillä se saa iloa ja onnea aikaan muissa ihmisissä. Minusta tällaisen auttamisen tulisi ideaalimaailmassa olla normi ja itsenstään selvää. Ymmärrän oikein hyvin rajoittuneisuuden, fobiat ja muut todelliset esteet, mutta "ei kiinnosta/huvita/ei ole mun juttu" -tyyliset syyt ovat minusta ikävä esimerkki tiettyjen kulttuurien yhä enemmän itseensä päin kääntyvästä tavasta nähdä maailma ja toimia siinä. Se on vain surullista. Siksi olen onnellinen, että saan elää välittävämmässä ympäristössä. Kirjoitukseni ei ole kannanotto lapsiystävällisyyteen tai rajoittuneisuuteen. Se on kannanotto viitseliäisyyden ja toisten huomioimisen ja auttamisen puolesta.
[/quote]
Ok, dropataan tuo seksi.
Miten suhtautuisit, jos kammoaisit (en tarkoita fobian asteelle) koiria ja lapsesi eivät pitäisi koirista, ja ystävä pyytäisi hoitamaan sitä terrieriään? Olikohan joku bull? Ap, edelleen, on ilmoittanut olevansa jopa valmis maksamaan siitä lastenhoitajasta. Eikö tuo osoita välittävästä ja auttavasta ihmisestä, jolle tuo lapsen itse hoitaminen ei vaan tule kyseeseen?
Nykyaikana ihmiset ovat yhä kapeamman ja kapeamman alueen eksperttejä. Tosin tietävät siitä enemmän ja syvemmin. Minustakin tuo on hieman surullista, mutta tuo on vaatimus nykyään työelämässä. Mikä kulttuuri muuten saa kehusi?
[/quote]
Kammo on kammo. Kuten sanoin, rajoittuneisuuden, estot, allergiat, kammot ja muut pakottavat syyt ymmärrän hyvin. Totesin myös, että ehkäpä ap:llakin on tällainen. Alkuperäinen kirjoitukseni, ja jota lainasit, ei kuitenkaan ollut kannanotto lapsiystävällisyyteen, ap:n tilanteeseen tai rajoittuneisuuteen. Se oli, kuten jo selvensin, kannanotto viitseliäisyyden ja toisten huomioimisen ja auttamisen puolesta. Ilmaisin iloni ja onnellisuuteni siitä, että saan elää ympäristössä, jossa toisen auttaminen, vaikkakin joskus oman mukavuuden kustannuksella, on vielä arkipäivää. Ymmärrän olevani etuoikeutettu.
Buahaha.... ap menee ristiin selitystensä kanssa ihan iloisesti. Ensin hän vetoaa siihen, että ei osaa, ja pelkää tekevänsä jotain vaarallista, joka muutaman tunnin aikana tuhoaa lapsen. No just joo, tälle ei voi kuin nauraa. Jos on halua, lapsenhoidon yksinkertaiset perussäännöt oppii todella helposti, ja äidiltä voi aina pitkin hoitorupeamaa kysyä lisäneuvoja kännykällä.
- älä jätä lasta yksin, parivuotiaalla ei riitä järki varoa mitään, mutta ulottuvuutta ja ketteryyttä piisaa.
- juttele lapselle kuin ihmiselle jutellaan, istu alas hänen tasolleen, kysele hänen leluistaan ja anna hänen touhuta. Lue hänelle joku hänen kirjansa, lähde puistoon rattailla hänen kanssaan (muistaen tuon ekan kohdan eli puistossakin ole koko ajan lapsen luona).
- anna ruokaa ja juomaa äidin ohjeiden mukaan, vaihda vaipat jos haisee.
MUTTA TUOSTAHAN EI AP:N KOHDALLA OIKEASTI OLE KYSE. Vaan siitä, että hän inhoaa lapsia, eikä HALUA opetella tai auttaa tässä asiassa. Hän sen tuolla paljastaakin: esim. vaippoja hän kieltäytyy yksiselitteisesti vaihtamasta, koska kakka on yök ja koko ajatuskin yök yök.
Tästä siis on oikeasti kyse. Hän joutuisi pois omalta mukavuusalueeltaan.
Minusta on parempi, että lapsivihaaja kieltäytyy lapsenhoitokeikasta. En haluaisi ap:lle lastani antaakaan hoitoon. Kyse on kumminkin hänen asenteestaan, ei siitä, etteikö hän muka osaisi, jos haluaisi.
Ole siis ap rehellinen ja lakkaa vetoamasta tyhmiin tekosyihin.
Ja täytyy myöntää, että vaikka minusta sinänsä avun antamisesta voi kieltäytyä eikä kaikkien tarvitse tykätä lapsista, MINÄ henkilökohtaisesti en pitäisi ystävänä ihmistä, joka on noin vieraantunut elämän perusasioista ja katsoo nenän varttaan pitkin lapsia. Rinnastan lapsivihamielisyyden ihmisvihaan siinä missä naisvihan tai miesvihankin. Mikään noista kolmesta ei ole ihmisessä miellyttävä piirre.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 15:59"]
Tästä siis on oikeasti kyse. Hän joutuisi pois omalta mukavuusalueeltaan.
[/quote]
En kyllä näe tilanteessani mitään sellaista ristiriitaa, josta puhut. Totta kai sitä joutuu omalle epämukavuusalueelleen, jos joutuu tekemään jotakin, mitä ei lainkaan osaa, johon ei ole mitän luontaisia taipumuksia tai lahjakkuutta, ja jonka oppimisesta ei ole koskaan ollut kiinnostunut. Ja esimerkiksi tuota vaippojen vaihtoa en kyllä haluakaan opetella. En halua olla tekemisissä muiden virtsan ja ulosteiden kanssa. Ne alkavat välittömästi yököttämään minua, ihan niin kuin ne yököttävät monia vanhempiakin.
Kiitos kuitenkin psykologisesta syväanalyysistäsi. -ap
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 14:39"]
:D kuollaan nauruun täällä kavereiden kanssa!! Heittäkääs pari arkkua tänne! Vai että ei voi lasta hoitaa kun ei ole siihen erityisosaamista eikä osaa hoitaa leijonanpentua tai käärmettä tai korjata autoa :'D AP on niin hauska, tosin en kyllä haluaisi tuntea livenä. Selitystä selityksen perään, suu vaahdossa. Huhhuh ... Tätä on kai se itsekkyys, josta lehdissä puhutaan, mutta johon en ONNEKSI ole joutunut todellisessa elämässä törmäämään.
[/quote]
Ehkä siellä mammalandiassa, jossa äitiys on naisen ainoa mitta ja arvo, onkin itsestäänselvää osata hoitaa kakaroita. Kuitenkin ihminen, jonka järki ei ole poistunut istukan mukana, ymmärtää ihmisten olevan erilaisia.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 15:30"]Kaksivuotias pärjää muutaman tunnin ihan mainiosti ilman unta ja ruokaa ja pissat vaipassakin. Riittää että hänen seurassaan ollaan ja pidetään silmällä ettei hän joudu vaaranpaikkoihin. Hänelle voi lukea tai hänen kanssaan voi leikkiä jotain, piirrellä, rakennella tai lähteä ulkoilemaan. Eli summa summarum, ei tarvitse olla raketti-insinööri selvitäkseen siitä. Jos kyseessä olisi hyvä ystäväni lapsineen, auttaisin ilman muuta vaikken oliskaan kokenut lastenhoitaja. Ja totta puhuakseni olen täysin ilman kokemusta ollut hoitamassa alta vuoden ikäistä kummipoikaani. Vaihdoin jopa vaipan, ensimmäistä kertaa elämässäni. Nallet eteen-ohje riitti :D
[/quote]
Ai ei tarvitse ruokaa, unta eikä vaipanvaihtoa yli neljään tuntiin? En tiennyt.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 15:59"]
MUTTA TUOSTAHAN EI AP:N KOHDALLA OIKEASTI OLE KYSE. Vaan siitä, että hän inhoaa lapsia, eikä HALUA opetella tai auttaa tässä asiassa. Hän sen tuolla paljastaakin: esim. vaippoja hän kieltäytyy yksiselitteisesti vaihtamasta, koska kakka on yök ja koko ajatuskin yök yök.
Tästä siis on oikeasti kyse. Hän joutuisi pois omalta mukavuusalueeltaan.
Minusta on parempi, että lapsivihaaja kieltäytyy lapsenhoitokeikasta. En haluaisi ap:lle lastani antaakaan hoitoon. Kyse on kumminkin hänen asenteestaan, ei siitä, etteikö hän muka osaisi, jos haluaisi.
Ole siis ap rehellinen ja lakkaa vetoamasta tyhmiin tekosyihin.
Ja täytyy myöntää, että vaikka minusta sinänsä avun antamisesta voi kieltäytyä eikä kaikkien tarvitse tykätä lapsista, MINÄ henkilökohtaisesti en pitäisi ystävänä ihmistä, joka on noin vieraantunut elämän perusasioista ja katsoo nenän varttaan pitkin lapsia. Rinnastan lapsivihamielisyyden ihmisvihaan siinä missä naisvihan tai miesvihankin. Mikään noista kolmesta ei ole ihmisessä miellyttävä piirre.[/quote]
Miksi pitää inhota ja vihata, jos ei pidä jostain tai tee jotain? En minä inhoa sukulaisiani vaikka en heidän luona vierailekkaan. En minä vihaa veljeäni enkä hänen käytöstään, vaikka kuukausittain saa kuulla miten hän on toilaillut kännissä.
Jos en hae broidia baarista kun hän soittaa pilkun aikaan, niin olenko veljenvihaaja?
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 15:55"]Ilmaisin iloni ja onnellisuuteni siitä, että saan elää ympäristössä, jossa toisen auttaminen, vaikkakin joskus oman mukavuuden kustannuksella, on vielä arkipäivää. Ymmärrän olevani etuoikeutettu.
[/quote]
Mikähän tuo noin hieno paikka mahtaa olla? Vai epäiletkö, että täältä tulee ryntäus naapurustoasi pilaamaan :)
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 16:24"]
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 15:30"]Kaksivuotias pärjää muutaman tunnin ihan mainiosti ilman unta ja ruokaa ja pissat vaipassakin. Riittää että hänen seurassaan ollaan ja pidetään silmällä ettei hän joudu vaaranpaikkoihin. Hänelle voi lukea tai hänen kanssaan voi leikkiä jotain, piirrellä, rakennella tai lähteä ulkoilemaan. Eli summa summarum, ei tarvitse olla raketti-insinööri selvitäkseen siitä. Jos kyseessä olisi hyvä ystäväni lapsineen, auttaisin ilman muuta vaikken oliskaan kokenut lastenhoitaja. Ja totta puhuakseni olen täysin ilman kokemusta ollut hoitamassa alta vuoden ikäistä kummipoikaani. Vaihdoin jopa vaipan, ensimmäistä kertaa elämässäni. Nallet eteen-ohje riitti :D
[/quote]
Ai ei tarvitse ruokaa, unta eikä vaipanvaihtoa yli neljään tuntiin? En tiennyt.
[/quote]
No, oli sitten korkea aika sinunkin tietää :D Kukaan ei kuole nälkään neljässä tunnissa, nykyaikaiset vaipat kestää kaksivuotiaan pitkät yöunet falskaamatta ja kaikki kaksivuotiaat eivät välttämättä nuku enää päiväuniakaan ollenkaan. Juotavaa kannattaa kuitenkin yrittää tarjota, jos ruoka ei satu maistumaan.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 16:27"]
No, oli sitten korkea aika sinunkin tietää :D Kukaan ei kuole nälkään neljässä tunnissa, nykyaikaiset vaipat kestää kaksivuotiaan pitkät yöunet falskaamatta ja kaikki kaksivuotiaat eivät välttämättä nuku enää päiväuniakaan ollenkaan. Juotavaa kannattaa kuitenkin yrittää tarjota, jos ruoka ei satu maistumaan.
[/quote]
Eli kaksivuotiaatkin ovat erilaisia, ihan kuin aikuisetkin. Ei tarvinne loukkaantua, jos kersa nukkuu tai jättää nukkumatta. Samoin kuin ei tarvinne loukkaantua, jos jotakuta ei kiinnosta sitä lasta hoitaa.
Minulle tulee ihan totta yllätyksenä, että tämä on näin vaikea ymmärtää. Kaikille lastenhoito ei tule kuin luonnostaan. Kaikki eivät osaa luontevasti olla pienten lasten seurassa; kaikilla ei ole pienistä lapsista kokemusta. Kaikki eivät osaa "lukea" lapsia ja kommunikoida niiden kanssa. Kaikilla ei ole vaistoja hoivaamiseen eivätkä kaikki tajua lapsen tarpeita. Joillekin ihmisille lapset ihan totta ovat kuin "vieras eläinlaji", eikä kyse ole mistään lapsivihasta.
Tuntuu jotenkin oudolta, ettei näiden empaattisten äiti-ihmisten empatia riitä sitten kuitenkaan kuvittelemaan ihmistä, joka on lasten kanssa kuin täysin vieraassa kulttuurissa. Hmm.
Joillain ihmisillä on muuten myös niitä edellä naureskeltuja fobioita ja traumoja ja Aspergeria, tai vaikkapa sen verran hitaat refleksit tai huonot polvet, ettei uskalla kaitsea vilkasta taaperoa. Mitä sitten? Eivät tällaiset yhtään sen huonompia ihmisiä ole, vaikka tiedostavatkin, etteivät ole parhaita mahdollisia lastenhoitajia.
Itse olen hoitanut jo 15-vuotiaana siskoni lapsia vauvasta alkaen. Yön yli olen hoitanut pari kertaa jo ns. Yösyöttöiässä eli lapsi on kerran yössä pitänyt syöttää pullolla (siskoni ei pystynyt itsekään imettämään). Maalaisjärjellä pärjää pitkälle ja vanhemmat varmasti kertovat ns. Erikoisuudet ja neuvovat muuten. Aina olen miettinyt samoja "ongelmia": onko tässä tarpeeksi ruokaa, voidaanko tehdä sitä tai tätä ja helposti unohtanut pissavaipan vaihtaa ja tajunnut sen vasta kun se on painanut housuja alas. Lapsi ei näihin pikkujuttuihin kuole eikä niistä vahingoitu. Olen varmasti ollut äitiä hitaampi hoitamaan tietyt asiat ja tarvinnut päätöksentekoon enemmän aikaa mutta hyvin ollaan pärjätty. On eri asia jos ei halua hoitaa eikä silloin ole pakkokaan, tietty voi olla hieman itsekästä jos kaveri ei muuta apua saa. Mutta jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen pystyy hoitamaan lasta muutaman tunnin.