Jos miehesi kuolisi, pystyisitkö säilyttämään nykyisen elintasosi?
Kommentit (51)
En pystyisi pitkässä juoksussa. Velattoman asunnon pystyisin pitämään, mutta seuraava taloyhtiön iso remontti tai auton vaihtaminen kaataisi talouteni.
Huolellisella talouden suunnittelulla pystyisin ehkä pitämään asunnon ja jonkun halvan auton. Kesäpaikkaan, matkoihin yms. ei olisi rahaa. 3 lasta on ja asumme pääkaupunkiseudulla.
Lapset saisivat orvoneläkettä joka olisi isompi kuin exän maksamat elarit. Eli kyllä.
Olen siis äitipuoli t:13 oma lapsi mahassa vasta. Oma lapsi nyt saa samat tuet, kun miehenkin lapsi (lapsilisä) mutta minä ja lapsi saatais leskeneläkettä ni kai se miehen esikoinen sais jotain tukea kun elarit loppuu kuolemaan? Eihän ne voi jättää lasta huomioimatta?
Pystyisimme jäämään tähän asuntoon, eikä hirveästi tarvitsisi tinkiä menoista muuten, mutta kuopus (vauva) ei taitaisi saada olla kotihoidossa 3-vuotiaaksi, kuten on suunniteltu (siis mieskin aikoo olla kotona osan ajasta). Ei varmaan juuri matkusteltaisi, mutta ei nytkään mitenkään hulppeasti matkailla.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:30"]Lapset saisivat orvoneläkettä joka olisi isompi kuin exän maksamat elarit. Eli kyllä.
[/quote]
no hyvä. Hyi hitto kun mä jo säikähdin. No lapsi nyt kuitenkin niin tärkeä, että eksän kanssa yhdessä tätä katrasta hoidettais tuloista viis. Hui kamalia ajatuksia!
Pystyisin kyllä, mutta luultavasti muuttaisin, koska nykyinen asumismuoto vaatii aika paljon aktiivisuutta. Ja esim. vene menisi myyntiin, koska en osaa sitä kipparoida :)
Kyllä, olen kotirouva, talo ja uudet autot maksettu ja sijoitukset tuottaa, sama elintaso.
Pystyisinkö säilyttämään nyyisen elintason? En. Toisaalta tarvitsisikokaan? Mihin minä perheessä tarvitsisin kahta autoa? Mihin tarvitsisin mökkitonttia, johon en haluaisi mennä, jos mies ei ole mukana.
Pystyisinkö säilyttämään riittävän elintason? Kyllä. Voisin jäädä myös asumaan nykyiseen asuntoon. Paremmin pärjäisin kuin vaikka yksinhuoltajaksi jäädessä ja mielestäni jokaisen lapsia omaavan naisen pitää jotenkin sekin pystyä järjestämään tarpeen tullen.
Kyllä.. Pidän meidän perheessä katon pään päällä, maksan laskut ja ostan sapuskat.
Erotessa minä jäin asumaan omaani. Ei ole miehestä kiinni elämä.
Kyllä. Minä tienaan meillä enemmän, joten pystyisin maksamaan asuntolainan yksinkin. Lisäksi kulutan hyvin vähän kauppoihin ym., mies meillä tekee jatkuvasti heräteostoksia ja harrastaa kalliisti ja pitää kalliita autoja.
Talon saisin kyllä pidettyä halutessani (velaton + henkivakuutus), mutta ei olisi varaa omalla palkalla maksaa edes kuukausittaisia ylläpitokuluja, joten muuttaisin kyllä suosiolla pois. Olisi muutenkin liian iso talo pihoineen yhdelle ihmiselle. En myöskään tarvitsisi kahta isoa autoa joten toinen lähtisi myyntiin.
En osaa sanoa.
Asuntolainan saisin kuitattua lähes kokonaan henkivakuutuksella mutta muuten en osaa sanoa.
Riippuu siitä paljonko saisimme lesken- ja orvoneläkettä (3 lasta).
Ehkä pystyisin mutta en haluaisi. Meillä on nyt iso omakotitalo syrjässä, iso tontti ja paljon ylläpidettävää. En vain jaksaisi eikä edes kiinnostaisi. Muuttaisin lasten koulun lähelle rivariin. Mökinkin myisin pois, koska en ole kiinnostunut yksin siellä käymään. Toinen autokin myytäisiin ja mieletön määrä miehen erilaisia työvälineitä.
Miten sen nyt ottaa. Pystyisin kyllä periaatteessa pitämään tämän talon (oman puolikkaani olen jo maksanut, miehellä on omastaan vielä jonkin verran lainaa muttei niin paljon ettenkö minä siitä selviytyisi), mutta käytännössä en jaksaisi ylläpitää tätä yksin enkä haluaisi maksaa kaikkia talon kustannuksia yksin. Lapset saattaisivat kokea muuton elintason laskemisena, itse en ajattelisi sitä niin.
Eksästä pääsin eroon ja talohan oli jo minun nimissäni (samoin kun velka...). Paremmin meillä nykyään menee, kun se ei täällä ole tuhlaamassa. Nykyinen mies ei ainakaan vielä ole virallinen osa ruokakuntaa, joten tällä hetkellä pärjäisin taloudellisesti vaikka hän kuolisi, yhtä hyvin kuin nytkin.
Myisin omakotitalon, koska itse en jaksaisi huolehtia talosta. Pitäisin vain yhden auton ja moottoripyörän myisin, kun ei ole korttiakaan.
elintaso laskisi, koska miehellä on paljon parempi palkka, mutta pärjäisin kuitenkin ihan hyvin lapsen kanssa (taloudellisesti). En voisi jatkaa opiskeluita tai pysyä kotona niin kuin nyt.
Talo on velaton, autot velattomia. Kaikki omaisuus viimeista pennia myoten on molempien nimissa joten en joutuisi edes perintoveroa maksamaan.
Mutta asunkin ulkomailla ja avioliitossa, kenenkaan avovaimopiiaksi en olisi suostunut.