Miksi naisten metatyötä ei arvosteta?
Aina vain puhutaan kotitöistä, mutta ne eivät ole vain niitä fyysisiä kotitöitä kuten pyykin peseminen tai imurointi.
Metatyö on osaltaan paljon raskaampaa kuin itse fyysinen toteuttaminen.
Itse olen tänään mm. listannut, että mitä ruokatarvikkeita tarvitaan kaupasta, koska lapsen talvitakki käy liian pieneksi ja pitää ostaa uusi (tänä talvena jo?), kuinka paljon pesuainetta on kodinhoitohuoneessa ja kuinka monta koneellista sillä voi vielä pestä, kuinka paljon vauvanruokaa on hamstrattuna, koska pitää taas tehdä polttopuita, jos 15 klapia menee illassa, mikä lahja miehen siskon pojalle 12v. synttärilahjaksi tammikuussa, onko tarpeeksi siteitä, jos menkat alkavat liian aikaisin, koska vaihdetaan verhot ja mitkä, sopiiko verhojen vaihto pesurytmiin jne jne jne.
Kommentit (499)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Jaa? Ei mulla ole koskaan ollut mitään ongelmia löytää kaupoista haluamiani vaatteita. Syksyllä eivät varmaan tilaa noita koska syksyllä ostan niitä toppahaalareita. Siihen saakka käytetään sitä kesähaalaria ja vaatteita sen alla.
Koska et selvästikään huolehdi lasten vaatteista.
Milläs sinä käytät lapsella sirä kesähaalaria jos et ole tajunjut keväällä huolehtia asiasta?
Sinähän juuri sössötit että menet vaan kauppaan. Kas kun siellä e vaan ole niitä enää syksyllä.
On siellä. Mutta syksyllä sellaista ei tarvitse ostaa kun sellainen on ostettu jo silloin keväällä kun sen tarve on alkanut. Samaan tapaan en yritä keväällä ostaa toppavaatteita. Niitäkin muuten kaupoista keväisinkin saa kyllä. Ja saa myös keskellä kesää jos niikseen tulee.
Ei todellakaan ole.
Eikä se tarve välttämättä ole ollut suinkaan silloin keväällä, vaan lapselle on käynyt vanha puku.
Silti pitää miettiä myös nokkaansa pidemmälle ja laskea myös se syksyn tarve ja varautua.
Se on juurikin sitä metatyötä, jonka sinä itse väitit kokonaan hoitavasi vain marssimalla kauppaan kun tarvitset jotain.
Sinkkuaikana kävi kaupassa osti ruokaa ja kun ruoka loppui kävi uudelleen. Kämppä pysyi siistinä, kun sitä ei kukaan sotkenut. Kerran viikossa siivous riitti. Elämä oli todella helppoa
Ellei lasta opeta merkkivaatteisiin, niin esim. miesystäväni on vain ajanut lähimpään prismaan tai cittariin ja ostanut uuden talvitakin/hatun/välikausitakin/kengät/sukat/sukkahousut jne. sieltä. Samalla tekee viikon ruokaostokset. Lapsilleen siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haiskahtaa provolta, mutta metätyölle ei annet arvoa koska useimmiten se on turhaa työtä.
Minä lukisin metatyöhön erilaiset pikkuaskareet, kuten vessapaperirullan vaihtaminen, jääkaapin siistiminen, saippuapullojen täyttäminen ym. Ne eivät ole turhia hommia, mutta ainakin meillä jäävät useimmiten minulle.
Samaa mieltä. Meillä vissiin tyypit luulee, että saippuapullo (täytettävä) on loputon.
Ja tähän vielä mikron pyyhkiminen, sen kuvun pesu, leivänpaahtimen alaosan tyhjennnys, käsipyyhkeiden vaihto, pahvien vienti, pesukoneen nukkasihdin tyhjennys, tyhjien shamppoopullojen vienti roskiin jne..
Siis näitä on oikeasti ihan loputtomiin jos alkaa miettimään. Meillä ei esim teinillä tulisi mielenkään leivänpaahtimen alaosaa joskus tyhjentää. Ei varmaan edes tiedä, että sellainen on olemassa. Tai, että mies pesisi mikrokuvun.
Onko kukaan koskaan kertonut näitä asioita heille? Okei, onhan se tuskastuttavaa jos aikuinen ei tiedä että tällaisia juttuja on tehtävä, mutta lapselle/teinille ne pitää joskus selittää ensimmäisen kerran. Ehkä mieskään ei tiedä, kun vanhemmat eivät koskaan lapsuudenkodissa suoraan kertoneet, vaan tyytyivät taivastelemaan, että on se kumma kun tuo poikakaan ei yhtään ymmärrä mikron putsauksen päälle. Luonto voi nostaa tikanpojan puuhun monissa asioissa, mutta ei kukaan luonnostaan tiedä, millaisia sopukoita modernissa kodissa on puhdistettava. Nohevimmat katsovat mallia (varmaan monilla naisilla on juuri tämä), toiset oppivat eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ellei lasta opeta merkkivaatteisiin, niin esim. miesystäväni on vain ajanut lähimpään prismaan tai cittariin ja ostanut uuden talvitakin/hatun/välikausitakin/kengät/sukat/sukkahousut jne. sieltä. Samalla tekee viikon ruokaostokset. Lapsilleen siis.
1) niitä ei aina suinkaan ole tarjolla.
2) vain tyhmä maksaa täyden hinnan.
3) merkkivaatteet on järkevämpiä koska ne on parempilaatuisia ja niistä saa eteenpäin myymällä rahansa takaisin.
Viimeisin lapsi muutti pari vuotta sitten pois ja miehen kanssa erottiin samoihin aikoihin niin en meinaa osata elää näin missä ruokaa ei tarvitse saavi kaupalla (3 poikaa) tehdä, koti pysyy siistinä eikä kaupassa tarvitse enää asua kun yksi ihminen kuluttaa tosi vähän.
Nyt sitä pyörremyrskyä ihmettelee minkä lingon läpi tulikaan mentyä ja voiko oikeasti elämä olla näin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Jaa? Ei mulla ole koskaan ollut mitään ongelmia löytää kaupoista haluamiani vaatteita. Syksyllä eivät varmaan tilaa noita koska syksyllä ostan niitä toppahaalareita. Siihen saakka käytetään sitä kesähaalaria ja vaatteita sen alla.
Koska et selvästikään huolehdi lasten vaatteista.
Milläs sinä käytät lapsella sirä kesähaalaria jos et ole tajunjut keväällä huolehtia asiasta?
Sinähän juuri sössötit että menet vaan kauppaan. Kas kun siellä e vaan ole niitä enää syksyllä.
On siellä. Mutta syksyllä sellaista ei tarvitse ostaa kun sellainen on ostettu jo silloin keväällä kun sen tarve on alkanut. Samaan tapaan en yritä keväällä ostaa toppavaatteita. Niitäkin muuten kaupoista keväisinkin saa kyllä. Ja saa myös keskellä kesää jos niikseen tulee.
Ei todellakaan ole.
Eikä se tarve välttämättä ole ollut suinkaan silloin keväällä, vaan lapselle on käynyt vanha puku.
Silti pitää miettiä myös nokkaansa pidemmälle ja laskea myös se syksyn tarve ja varautua.
Se on juurikin sitä metatyötä, jonka sinä itse väitit kokonaan hoitavasi vain marssimalla kauppaan kun tarvitset jotain.
Ostaa vaan kasvuvaralla. Kausivaatteita ei tartte välttämättä suunnitella sen kummemmin. Menee kauppaan ja ostaa, ostaa hieman isommassa koossa, että on kasvuvaraa. Vaikka miehen muksuilla on vaatteita vaihdettavaksi asti, niin jopa minä, joka en ole päävastuussa lapsista, tiedän ja muistan millaisia vaatteita lapsilla on ja minkä kokoisia. Asioita ei ihan oikeasti välttämättä tarvitse tehdä sen vaikeammin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Jaa? Ei mulla ole koskaan ollut mitään ongelmia löytää kaupoista haluamiani vaatteita. Syksyllä eivät varmaan tilaa noita koska syksyllä ostan niitä toppahaalareita. Siihen saakka käytetään sitä kesähaalaria ja vaatteita sen alla.
Koska et selvästikään huolehdi lasten vaatteista.
Milläs sinä käytät lapsella sirä kesähaalaria jos et ole tajunjut keväällä huolehtia asiasta?
Sinähän juuri sössötit että menet vaan kauppaan. Kas kun siellä e vaan ole niitä enää syksyllä.
On siellä. Mutta syksyllä sellaista ei tarvitse ostaa kun sellainen on ostettu jo silloin keväällä kun sen tarve on alkanut. Samaan tapaan en yritä keväällä ostaa toppavaatteita. Niitäkin muuten kaupoista keväisinkin saa kyllä. Ja saa myös keskellä kesää jos niikseen tulee.
Ei todellakaan ole.
Eikä se tarve välttämättä ole ollut suinkaan silloin keväällä, vaan lapselle on käynyt vanha puku.
Silti pitää miettiä myös nokkaansa pidemmälle ja laskea myös se syksyn tarve ja varautua.
Se on juurikin sitä metatyötä, jonka sinä itse väitit kokonaan hoitavasi vain marssimalla kauppaan kun tarvitset jotain.
Ostaa vaan kasvuvaralla. Kausivaatteita ei tartte välttämättä suunnitella sen kummemmin. Menee kauppaan ja ostaa, ostaa hieman isommassa koossa, että on kasvuvaraa. Vaikka miehen muksuilla on vaatteita vaihdettavaksi asti, niin jopa minä, joka en ole päävastuussa lapsista, tiedän ja muistan millaisia vaatteita lapsilla on ja minkä kokoisia. Asioita ei ihan oikeasti välttämättä tarvitse tehdä sen vaikeammin...
1) aivan, eli pitää suunnitella ja ostaa keväällä kasvuvaralla eli itsekin toteat, ettei voi vaan mennä syksyllä kauppaan ostamaan
2) ja niin, tyhjästäkö ne kaikki muistamasi vaatteet on ilmestyneet? Keiju tuonut?
3) Kausivaatteet nimenomaan pitää ja kannattaa suunnitella, vain täydellinen idiootti marssii kauppaan pällistelemään
4) yleensä lapsia on useampia, jolloin vaatteet kiertävät, niitä myös kierrätetään jolloin niitä tulee sukulaisilta ja ystäviltä - nämä pitää kaikki käydä läpi ensin ennen kuin alkaa edes suunnitella, saati menee kauppaan
5) olet pihalla kuin lumiukko, taidat olla tuon tuikkukippomiehen uusi hahmo
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuaikana kävi kaupassa osti ruokaa ja kun ruoka loppui kävi uudelleen. Kämppä pysyi siistinä, kun sitä ei kukaan sotkenut. Kerran viikossa siivous riitti. Elämä oli todella helppoa
Niin, mutta varmaan parisuhteeseen liittyy myös etuja,joiden takia nuo pienet haitat voi hyväksyä ( listojen tekeminen yms). Itse ainakin voisin tehdä viisi ekaa vuotta yksin metatyötä jos parisuhde vain löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Jaa? Ei mulla ole koskaan ollut mitään ongelmia löytää kaupoista haluamiani vaatteita. Syksyllä eivät varmaan tilaa noita koska syksyllä ostan niitä toppahaalareita. Siihen saakka käytetään sitä kesähaalaria ja vaatteita sen alla.
Koska et selvästikään huolehdi lasten vaatteista.
Milläs sinä käytät lapsella sirä kesähaalaria jos et ole tajunjut keväällä huolehtia asiasta?
Sinähän juuri sössötit että menet vaan kauppaan. Kas kun siellä e vaan ole niitä enää syksyllä.
On siellä. Mutta syksyllä sellaista ei tarvitse ostaa kun sellainen on ostettu jo silloin keväällä kun sen tarve on alkanut. Samaan tapaan en yritä keväällä ostaa toppavaatteita. Niitäkin muuten kaupoista keväisinkin saa kyllä. Ja saa myös keskellä kesää jos niikseen tulee.
Ei todellakaan ole.
Eikä se tarve välttämättä ole ollut suinkaan silloin keväällä, vaan lapselle on käynyt vanha puku.
Silti pitää miettiä myös nokkaansa pidemmälle ja laskea myös se syksyn tarve ja varautua.
Se on juurikin sitä metatyötä, jonka sinä itse väitit kokonaan hoitavasi vain marssimalla kauppaan kun tarvitset jotain.
Ostaa vaan kasvuvaralla. Kausivaatteita ei tartte välttämättä suunnitella sen kummemmin. Menee kauppaan ja ostaa, ostaa hieman isommassa koossa, että on kasvuvaraa. Vaikka miehen muksuilla on vaatteita vaihdettavaksi asti, niin jopa minä, joka en ole päävastuussa lapsista, tiedän ja muistan millaisia vaatteita lapsilla on ja minkä kokoisia. Asioita ei ihan oikeasti välttämättä tarvitse tehdä sen vaikeammin...
1) aivan, eli pitää suunnitella ja ostaa keväällä kasvuvaralla eli itsekin toteat, ettei voi vaan mennä syksyllä kauppaan ostamaan
2) ja niin, tyhjästäkö ne kaikki muistamasi vaatteet on ilmestyneet? Keiju tuonut?
3) Kausivaatteet nimenomaan pitää ja kannattaa suunnitella, vain täydellinen idiootti marssii kauppaan pällistelemään
4) yleensä lapsia on useampia, jolloin vaatteet kiertävät, niitä myös kierrätetään jolloin niitä tulee sukulaisilta ja ystäviltä - nämä pitää kaikki käydä läpi ensin ennen kuin alkaa edes suunnitella, saati menee kauppaan
5) olet pihalla kuin lumiukko, taidat olla tuon tuikkukippomiehen uusi hahmo
Kas, vanha tuttu tuikkukippomies-paranoidinen se täällä taas trollaa uudella inkarnaatiollaan. XD. Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Muumeissa oli hyvä ohje tähän kun muumimammaa alkoi perheen arvostuksen puute ja asioista kiukuttelu nyppimään. Eikun neljäksi yöksi kotoa pois ja Nuuskamuikkunen ( nuorempi mies mukaan).
Linkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellei lasta opeta merkkivaatteisiin, niin esim. miesystäväni on vain ajanut lähimpään prismaan tai cittariin ja ostanut uuden talvitakin/hatun/välikausitakin/kengät/sukat/sukkahousut jne. sieltä. Samalla tekee viikon ruokaostokset. Lapsilleen siis.
1) niitä ei aina suinkaan ole tarjolla.
2) vain tyhmä maksaa täyden hinnan.
3) merkkivaatteet on järkevämpiä koska ne on parempilaatuisia ja niistä saa eteenpäin myymällä rahansa takaisin.
1) Tähän mennessä on aina ollut kaikkea runsaasti tarjolla.
2) Me lasketaan hintaa myös vapaa-ajalle. Käytetäänkö vapaa-aikaa mahdollisimman halvan metsästämiseen, vaikka rahat riittäisi sen täyden hinnan maksamiseen, vai mennäänkö ennemmin lasten kanssa vaikka puistoon ja ostetaan suoraan se, mikä ekana saadaan
3) Eteenpäin myyntiin menee taas sitä aikaa, sen ajan vois viettää ennemmin lasten kanssa. Ennemmin ostaa ihan ok-laatuista, lahjoittaa pieneksi menneet eteenpäin jonnekin, koska elämä ei ole muutamasta kympistä kiinni. Nämä on tietysti valintakysymyksiä. Vielä ei ole mitkään muut lahonneet suoraan lasten päälle, kuinsukkahousut, housut ja sukat. Ja jotkut ohuemmat paidat. Ihan hyvin on tavan vaatteet käytössä kestäneet.
Vaikka ei juosta tarjousten perässä, niin silti mm. minä olen saanut säästettyä tässä parin kuukauden aikana sen 4000 suht helposti.
Ensinnäkin, miksi sukupuoli määrää tuon "työn"? Olen mies ja teen kaikkia näitä edellä mainittuja asioita. Mielestäni ne kuuluu tavalliseen elämään. Mikään mahti ei pakota vaihtamaan verhoja. Eikä kukaan pakota ostamaan lahjoja sukulaisille. Siksi ne ei mielestäni ole "työtä".
Ja toinen seikka. Mitä sitten asialle pitäisi tehdä? Pitäisikö yhteiskunnan maksaa palkkaa siitä, että valikoit uusia verhoja? Ja vielä se sukupuoli. Sukupuolensa vuoksi miehet ei koskaan tee mitään, niinkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä metatyö-hupatus on kyllä huvittavaa. Kaikesta normaaliin elämään kuuluvastakin pitäisi saada arvostusta. Tuo on kyllä marttyyri-asenteellisen toiveuni.
Ja miksi ei? Normaalia elämää osaa arvostaa, jos on joutunut elämään muilla tavoilla.
Omien vanhempieni elämänhallinta oli vuosia alle arvostelun. Osasin itse jo alle 10-vuotiaana metatyön paremmin kuin ns. aikuinen äitini.
Kun joka vuosi ihmetellään, että talvi tulee ja jostain pitää saada lapsille vaatteita, kun asunto on mörskä joka joskus ehkä remontoidaan, kun ruokaa aletaan miettiä sitten kun kaikilla on jo nälkä eikä kaapeissa ole mitään ja jostain pitää saada jotain syötävää velaksi (sieltä mistä uskaltaa ottaa lisää velkaa, vaikka se on kallein), tietää että metatyön osuus on puhdas 0.Hui hai. Tuossahan on valtavasti metatyötä. Kyse on vain siitä, että se on huonoa, koska joudutaan tekemään ad hoc ja aina uudelleen. Systeemeillä ja rutiineilla metatyö tehdään kerran (tai harvoin) kunnolla, jonka jälkeen sitä ei ole. Metatyön suuresta määrästä valittavilla on juurikin elämänhallintaongelma. Ei välttämättä sellaista kuin kuvailit, vaan toisinpäin, yritetään hallita liian paljon ja usein, mutta ei osata. Itse tehtyä turhaa hallinnollista taakkaa. Jokaisen arkiviikon jokaisen päivän jokaista askaretta ei yksinkertaisesti tarvitse metatasolla tehdä eli siis erikseen suunnitella, jos on toimivat rutiinit ja käytännöt. Ne hoituvat vaivatta kuin itsestään. Sama koskien vuoden kiertoon liittyviä asioita.
Paitsi ettei metatyötä juurikaan tehty, koska se jäi usein pähkäilyksi. Taaksensa jätti, edestään löysi. Loput vasemmalla kädellä.
"Kyse ei siis olekaan mistään työstä ja sen hoitamisesta vaan arvostuksen tarpeesta. Case closed."
Mitä ketjun otsikossa kysytään?
Miten niin asia on loppuunkäsitelty?
Eikö arvostuksesta saa puhua? Tai sen tarpeesta? Itsekö et sitä tarvitse? En usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aihe on aina yhtä ristiriitainen ja surullista luettavaa. Loppujen lopuksi kyse on siitä, mitä kukin kokee raskaaksi. Joku suunnittelee ajaessaan autoa eikä edes huomaa, että teki siinä jotain "työtä", toinen istuu sunnuntai-iltana alas kynän ja kalenterin äärelle ja suunnittelee koko viikon asiat minuuttiaikataululla. Helppo on kummankin arvostella sitä toista ja ylistää omaa tapaansa.
Olen tällä palstalla toistuvasti miettinyt, miten ihmiset selviävät niin nopeasti päivän kotitöistä kuten pyykinpesusta ja astioiden pesusta. Vihaan noita molempia hommia ja omasta mielestäni siihen menee tolkuttomasti aikaa. Palstalla taas on yksimielisesti todettu, että kumpaankin menee viisi minuuttia päivässä, jos on normaali ihminen.
No, minä en ole normaali ihminen, olen todennut sen ihan kellon kanssa: pyykin lajittelu koneeseen (tummat ja vaaleat erilleen, pyyhkeet ja alusvaatteet erilleen muusta pyykistä), pesuaineiden mittaus ja koneen käynnistäminen 1-2 minuuttia; märän pyykin ripustaminen kuivumaan 10 minuuttia; kuivan pyykin viikkaus ja vienti kaappeihin toinen 10 minuuttia, jos on silitettävää niin vähintään vielä 10 minuuttia. Päivittäiseen pyykinpesuun menee minulta 20-30 minuuttia. Astioiden peseminen vaikka minulla on kone, vie lähes yhtä kauan. Likaiset koneeseen 5-15 minuuttia (riippuu siitä, miten paljon pitää esipestä esim. kattiloita tms), puhtaat hyllyille 10 minuuttia ja niiden astioiden pesu, joita ei voi syystä tai toisesta laittaa koneeseen noin 5 minuuttia. Yhteensä siis käytän näihin toimiin tunnin päivässä, kun taas lukemattomat ihmiset käyttävät enintään 5 minuuttia ja moni vielä paljon vähemmän. Joku ei täytä konetta lainkaan, koska astiat laitetaan sinne suoraan käytön jälkeen (ilmeisesti padat ja pannut vain lentävät koneeseen hellalta), jonkun tyhjentäminen ei vie minuuttia kauempaa ja kuulemma pyykkikin vain nakataan puhtaana kaappiin ilman sen kummempaa lajittelua, viikkausta tai kantamista.
Meillä ei vielä ole sellaisia laitteita, jotka eivät vaatisi konkreettisia toimenpiteitä ja siksi teen inhoamaani työtä jopa tunnin päivässä! Aivan samalla tavalla joku suunnittelee lasten uusien vaatteiden ostamisen hyvissä ajoin,, jotta lapset eivät joudu asiasta kärsimään ja joku toinen toteaa päiväkotipäivän päätteeksi, että lapsi on litimärkä, taitaa olla saappaissa reikä ja haalarit puhki, käydäänpä klikkaamassa uudet vaatteet. Tosin tämä jälkimmäinen antaa lapsensa vielä olla muutaman päivän niissä pienissä/rikkinäisissä/sopimattomissa vaatteissa palelemassa odottaessaa sitä pakettia tai vaihtoehtoisesti rynnii päiväkotipäivän jälkeen kauppaan hankkimaan uusia jättäen välistä lapsen muskarin, isomman lapsen jalkapallotreenit ja oman jumpan sekä mahdollisesti muutamat kotityöt esim. seuraavan päivän eväiden valmistamisen tai pyykkien viikkaamisen tms.
Saat tuon kieltämättä kuulostamaan todella vaikealta. Ne padat ja pannut menee koneeseen ruokailun jälkeen siinä missä lautaset ja muutkin. Ylijäämät menee roskiin kätevämmin kun eivät ole kuivuneet kiinni. Käytännössä koskaan ei tarvitse esipesua. Ehkä nopea huuhtelu joskus. Pyykit ovat valmiiksi omissa koreissaan, sen kun heittää koneeseen ja koneen päälle. Nelihenkisessä perheessä pyykkiä ei onneksi tarvitse pestä joka päivä. Ehkä kolmen päivän välein pestynä päivää kohti menee se 5-10 min. Astiat menee siinä sivussa, usein puhtaat kaappeihin ruuanlaiton sivussa, likaiset päätyy "itsestään" koneeseen. Koneen käynnistäminen vie noin 10 s. Rankkaa metatyötä tämän kaiken suunnittelu.
Suunnitelmanne on valmis ja toimii, eli metatyö on tehty.
Varmasti teette muutakin kuin tiskaatte ja pyykkäätte. Siivoatte, käytte kaupassa, harrastatte, matkustatte. Sekin vaatii metatyötä.
Juu, vaatii metatyötä ensimmäisillä kerroilla. Kun prosessi on suunniteltu, ei vaadi metatyötä ollenkaan, ainoastaan aivotonta suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
1. Metatyö on miesvihaajien keksimä miesten syyllistämiseen keksitty huuhaatermi.
2. Miehet pystyvät näkemään milloin esim. polttopuut on loppumassa laskemattakin, ja silloin tehdä lisää tarvittaessa.
Mistä hankit puut, mitä puuta, millä hinnalla, paljonko? Kun ei niitäkään vain oteta.
Vierailija kirjoitti:
Kotityöt ja kaikki nuo APn luettelemat asiat ovat vain huonon miesvalinnan syytä jos kaikki joutuu naisen harteille. Miksi naisia tulisi arvostaa enemmän, tai hulluimmissa ideoissa jopa rahallisesti korvata, ihan vain sen takia että tekivät itse huonon miesvalinnan? Äly hoi... Ihan yhtä hyvin nuo kaikki ovat miestenkin töitä, kumppanin k*sipäisyydestä riippuu paljonko jää naisen harteille.
On jo aikoihin eletty jos naiset alkaa uhriutumaan omasta huonosta miesvalinnastaan...
Kaikki on miesten syytä, ihan kaikki. Myös naisten itsensä tekemät huonot valinnat väännetään lopulta miesten syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellei lasta opeta merkkivaatteisiin, niin esim. miesystäväni on vain ajanut lähimpään prismaan tai cittariin ja ostanut uuden talvitakin/hatun/välikausitakin/kengät/sukat/sukkahousut jne. sieltä. Samalla tekee viikon ruokaostokset. Lapsilleen siis.
1) niitä ei aina suinkaan ole tarjolla.
2) vain tyhmä maksaa täyden hinnan.
3) merkkivaatteet on järkevämpiä koska ne on parempilaatuisia ja niistä saa eteenpäin myymällä rahansa takaisin.
1) Tähän mennessä on aina ollut kaikkea runsaasti tarjolla.
2) Me lasketaan hintaa myös vapaa-ajalle. Käytetäänkö vapaa-aikaa mahdollisimman halvan metsästämiseen, vaikka rahat riittäisi sen täyden hinnan maksamiseen, vai mennäänkö ennemmin lasten kanssa vaikka puistoon ja ostetaan suoraan se, mikä ekana saadaan
3) Eteenpäin myyntiin menee taas sitä aikaa, sen ajan vois viettää ennemmin lasten kanssa. Ennemmin ostaa ihan ok-laatuista, lahjoittaa pieneksi menneet eteenpäin jonnekin, koska elämä ei ole muutamasta kympistä kiinni. Nämä on tietysti valintakysymyksiä. Vielä ei ole mitkään muut lahonneet suoraan lasten päälle, kuinsukkahousut, housut ja sukat. Ja jotkut ohuemmat paidat. Ihan hyvin on tavan vaatteet käytössä kestäneet.Vaikka ei juosta tarjousten perässä, niin silti mm. minä olen saanut säästettyä tässä parin kuukauden aikana sen 4000 suht helposti.
1) niitä ei todellakaan ole tarjolla, minkä itsekin jo myönsit kun keksit että pitääkin ostaa jo keväällä
2) vapaa-ajalle vasta tuleekin hintaa jos ei tee metatöitä, koska tuolla "marssin kauppaan kun tartten jotain" -metodilla jokaikinen asia pitää aloittaa isllä että mennään kauppoihin pyörimään ja etsimään tarvikkeita
3) jälleenmyyntiä on sitä vähemmän mitä paremmin tekee metatyönsä, suunnittelee ja harkitsee ostoksensa - tuolla "marssin kauppaan ja ostan mitä tahansa skeidaa kun on pakko jotain saada" -metodilla saat pyöriä kaupassa koko ajan ja loppuajan setviä huushollistasi niitä posautus-ostoksiasi
Ja ne kausivaatteet ei ole mitään sisävaatteita, vaan ne on ne ulkovaatteet, joiden kanssa lapsen pitää kastumatta ja vilustumatta pystyä ulkoilemaan kaksi kertaa päivässä monta kuukautta
Kyse ei siis olekaan mistään työstä ja sen hoitamisesta vaan arvostuksen tarpeesta. Case closed.