Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi naisten metatyötä ei arvosteta?
29.12.2020 |
Aina vain puhutaan kotitöistä, mutta ne eivät ole vain niitä fyysisiä kotitöitä kuten pyykin peseminen tai imurointi.
Metatyö on osaltaan paljon raskaampaa kuin itse fyysinen toteuttaminen.
Itse olen tänään mm. listannut, että mitä ruokatarvikkeita tarvitaan kaupasta, koska lapsen talvitakki käy liian pieneksi ja pitää ostaa uusi (tänä talvena jo?), kuinka paljon pesuainetta on kodinhoitohuoneessa ja kuinka monta koneellista sillä voi vielä pestä, kuinka paljon vauvanruokaa on hamstrattuna, koska pitää taas tehdä polttopuita, jos 15 klapia menee illassa, mikä lahja miehen siskon pojalle 12v. synttärilahjaksi tammikuussa, onko tarpeeksi siteitä, jos menkat alkavat liian aikaisin, koska vaihdetaan verhot ja mitkä, sopiiko verhojen vaihto pesurytmiin jne jne jne.
Kommentit (499)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐
Monessako ne kuitenkaan kuolisi siihen? Jos jotain niin eivät oppisi mitään typerää brändilogojen ihmettelyä kun vaatteet olisivat niitä mitä nyt sattui helposti löytymään.
Lapset ovat tuntikausia ulkona. He möyrivät lumessa ja istuvat maassa, joten vaatteiden pitää olla lämpimät, hiostamattomat ja kosteuden kestävät. Huonolaatuiset vaatteet menevät rikki viikoissa. Jotain päivän patikointiretkiä tekevät miehet ostavat itselleen varusteet viimeisen päälle hinnasta riippumatta, mutta lapsille pitäisi riittää ihan mikä sattuu.
Juu mulla on lapsia. Satun myös ostamaan niille vaatteita. Saatat nyt yllättyä, mutta ainakin näille leikki ikäisille ei ole vielä niin huonolaatuisia löytynyt että olisi rikki menneet. Käytännössä kaikki on täydellisessä kunnossa jäädessään pieneksi. On merkkikamaa ja kaupan halvinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sinkkumies ja en tee lainkaan metatöitä enkä oikein muutenkaan kotitöitä.
Niin, ilmankos olet sinkku.
Ai kotitöitä tekemälläkö niitä naisia saadaan? -eri
Jos miehellä on sotkuinen asunto, niin kiinnostus lakkaa samoin tein. Jos miehellä on siisti asunto, niin ekana tulee mieleen, että käykö äiti siellä siivoamassa. Siisti keittiö voi tarkoittaa sitä, että mies siivoaa sen tai sitä, että mies ei ikinä tee ruokaa. Tuossa on jo monta kohtaa, jotka naisen pitää ottaa huomioon.
Metatyösalaliittoihin uskova nainen kuitenkin tulkitsee siistin keittiön olevan merkki pahimmanlaisesta petkutuksesta. Mies on tahallaan ja hämäykseksi siivonnut keittiönsä treffeiksi vain houkutellakseen tulevan kotiorjansa ansaan ja antaa elintilan ränsistyä heti kun tämän saa kiikkiin. Tyypillinen mies: pettävä sika.
Tuokin vaihtoehto pitää ottaa huomioon, mutta sinä itse nyt väität miehiä pettäviksi. Minä en sellaista maininnut.
Pettämisellä tarkoitan laajaa merkitystä (petos, huijaus, harhaanjohtaminen), en ainoastaan ns. nakkivenettä.
Kotityöt ja kaikki nuo APn luettelemat asiat ovat vain huonon miesvalinnan syytä jos kaikki joutuu naisen harteille. Miksi naisia tulisi arvostaa enemmän, tai hulluimmissa ideoissa jopa rahallisesti korvata, ihan vain sen takia että tekivät itse huonon miesvalinnan? Äly hoi... Ihan yhtä hyvin nuo kaikki ovat miestenkin töitä, kumppanin k*sipäisyydestä riippuu paljonko jää naisen harteille.
On jo aikoihin eletty jos naiset alkaa uhriutumaan omasta huonosta miesvalinnastaan...
Tämä metatyö on kuin joku outo kultti, kummallinen ajatustapa. Se miten sitä kuvaillaan kuulostaa ihan normaalilta arjelta ja ajattelulta, jota joka ikinen ihminen harrastaa siinä touhujensa sivussa. Tämäkö yritetään nyt nostaa työsuoritukseksi ja sankaruudeksi? Kylläpä naurattaa. Kyse on vain siitä, minkä asioiden ajattelun kukin kokee tärkeäksi. Mies ei yleensä koe omaksi asiakseen miettiä esimerkiksi vaimon siteiden riittävyyttä, ei välttämättä keksi että mitä se kummin kaiman 11-vuotias tyttö haluaisi synttärilahjaksi ja niin edelleen. Miehellä on taas omat juttunsa, jotka hän käy mielessään läpi, mutta ei koe että se olisi jonkilainen työsuoritus.
Sinkkumiehet eivät varmaan kerta kaikkiaan pärjää arjessa, kun ei ole naista tekemässä metatyötä. Mitenkähän ne raukat saavat edes syödäkseen?
Tämä metatyön rasittavuus riippuu varmasti osittain myös talouden rahatilanteesta. Esimerkiksi ruokaostosten suunnitteleminen käy ihan erilaisesta työstä, jos ruokiin on käytettävissä vain tarkka budjetti, millä joutuu ruokkimaan perheen.
Muistan itse, miten raivostuttavaa oli yksin vastata itseni ja miehen ruokahuollosta ja taloudesta, kun mies oli kuntoutustuella. Silloin joutui oikeasti pohtimaan, miten sillä budjetilla syötiin jollain lailla monipuolisesti. Rahaa piti tottakai jäädä myös pesuaineisiin, vessapaperiin, kissanruokaan, vaatteisiin, laskuihin jne...
Ja mies tottakai piti itsestäänselvyytenä, että aina löytyi leivinpaperia, mausteita, konetiskitabletteja, pölypusseja, paristoja jne jne. Ja jos miehen laittoi ostoslistan kanssa kauppaan, toi kaikkea ihan liian kallista. Hän ei edes yrittänyt ostaa edullisempia vaihtoehtoja mistään. Ja sitten valitti, miten kallista meidän elämä oli, kun kyllähän viikon pärjäisi vaikka 20 eurolla: Sillähän saa jo monta jauhelihapakettia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä metatyön rasittavuus riippuu varmasti osittain myös talouden rahatilanteesta. Esimerkiksi ruokaostosten suunnitteleminen käy ihan erilaisesta työstä, jos ruokiin on käytettävissä vain tarkka budjetti, millä joutuu ruokkimaan perheen.
Muistan itse, miten raivostuttavaa oli yksin vastata itseni ja miehen ruokahuollosta ja taloudesta, kun mies oli kuntoutustuella. Silloin joutui oikeasti pohtimaan, miten sillä budjetilla syötiin jollain lailla monipuolisesti. Rahaa piti tottakai jäädä myös pesuaineisiin, vessapaperiin, kissanruokaan, vaatteisiin, laskuihin jne...
Ja mies tottakai piti itsestäänselvyytenä, että aina löytyi leivinpaperia, mausteita, konetiskitabletteja, pölypusseja, paristoja jne jne. Ja jos miehen laittoi ostoslistan kanssa kauppaan, toi kaikkea ihan liian kallista. Hän ei edes yrittänyt ostaa edullisempia vaihtoehtoja mistään. Ja sitten valitti, miten kallista meidän elämä oli, kun kyllähän viikon pärjäisi vaikka 20 eurolla: Sillähän saa jo monta jauhelihapakettia!
Niin siis aiheuttiko ongelman metatyössä nyt niukka talous vai haarojenvälivarustus?
Samat metatyöt ne on rikkaillakin. Reunaehdot ovat ehkä erit, mutta ihan yhtä vaativaa se on pohtia, mitä shampanjaa pitää valita mätsäämään brunssinaposteltavien kanssa, että ei vaikuta ihan nololta, köyhältä ja maalaiselta piirien silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Vierailija kirjoitti:
Tämä metatyön rasittavuus riippuu varmasti osittain myös talouden rahatilanteesta. Esimerkiksi ruokaostosten suunnitteleminen käy ihan erilaisesta työstä, jos ruokiin on käytettävissä vain tarkka budjetti, millä joutuu ruokkimaan perheen.
Muistan itse, miten raivostuttavaa oli yksin vastata itseni ja miehen ruokahuollosta ja taloudesta, kun mies oli kuntoutustuella. Silloin joutui oikeasti pohtimaan, miten sillä budjetilla syötiin jollain lailla monipuolisesti. Rahaa piti tottakai jäädä myös pesuaineisiin, vessapaperiin, kissanruokaan, vaatteisiin, laskuihin jne...
Ja mies tottakai piti itsestäänselvyytenä, että aina löytyi leivinpaperia, mausteita, konetiskitabletteja, pölypusseja, paristoja jne jne. Ja jos miehen laittoi ostoslistan kanssa kauppaan, toi kaikkea ihan liian kallista. Hän ei edes yrittänyt ostaa edullisempia vaihtoehtoja mistään. Ja sitten valitti, miten kallista meidän elämä oli, kun kyllähän viikon pärjäisi vaikka 20 eurolla: Sillähän saa jo monta jauhelihapakettia!
Täähän vaan todistaa siitä että sinä koit valtavana työtaakkana asian jonka mies ratkaisi viidessä sekunnissa. Jauhelihaa syömällä muita juttuja ei tarvitse miettiä ja rahat riittää. Älykästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska aina löytyy vaihtoehto voi poriorisoida, resursoida ja ulkoistaa.
Tätä työtä on aiemmin kutsuttu "organisoinniksi". Liekö joku yritys taas mitätöidä naisten työpanosta antamalla sille nimitys, joka viittaa siihen, ettei kyseessä olisi varsinainen työ ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Tässä hyvin nähdään ihmisten erot.
Yhdelle on valtava metatyötaakka löytää 134-senttiselle sopiva muodin mukainen ja vartalon leikkauksiin täysin timmisti soveltuva uusi merkkivaate, joka urakka aloiettaan puoli vuotta tai yli ennen käyttötarvetta. Toiselle taas saman ASIAN hoitaminen tarkoittaa käytettyjen haalimista mahdollisimman halvalla kirppareilta ja nettimyyntiryhmistä kuukausien jatkuvana päivystyksenä ja postirumbana tuhansien eurojen säästämiseksi. Kolmas nyt kuitenkin jotenkin kummasti saa lapsensa puettua joka ikinen päivä täysin säällisesti ilman ylimääräistä uhrautumista. Kaikesta asian vaativuudesta huolimatta niitä haalareita tulee eteen hypermarketin alehyllystä ihan ohimennen ja saadaan sukulaisilta jopa pyytämättä. Eikä ainakaan mulle useamman lapsen kasvattaneena vielä koskaan ole tullut eteen tilannetta, että äkkitarpeessakaan ei lastenvaatetta myyvästä kaupasta olisi löytynyt lapselle sopivaa vaatetta. On puhdasta paskapuhetta väittää, että sesongin alkaessa ei muka hyllyissä olisi tuotetta vaan pitää olla puoli vuotta edellä. Pätee ehkä just yhteen tiettyyn uusimpaan muotoivaatteeseen jota kaikki hölmöt hamuavat kilpaa. Vaan silti sieltä Tokmannilta löytyy sitä tavallista päiväkotibulkkia joka näyttää kurassa ryvetettynä tasan yhtä surkealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Jaa? Ei mulla ole koskaan ollut mitään ongelmia löytää kaupoista haluamiani vaatteita. Syksyllä eivät varmaan tilaa noita koska syksyllä ostan niitä toppahaalareita. Siihen saakka käytetään sitä kesähaalaria ja vaatteita sen alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Johtuisiko tästä, minkä monen naisen vähättelevä vastaus aiheeseen kertoo, eli iso osa naisista ei itse arvosta tekemäänsä työtä? Eli naiset ITSE haluavat antaa kuvan ettei ole heille mikään "ongelma", ja että siinähän suunnittelen arjen elämän sivussa. Tällä yritetään nostaa omaa kuvaa muihin nähden korkeammalle, kiillotella sädekehää, ja antaa kuva että näin yksinkertaista hommaa, kyllä siitä normaali NAINEN selviää kädenkäänteessä.
Tässäpä on sitten oravanpyörä valmiina!"
Niinpä. Normaali nainen selviää, ja aika moni mieskin omien sanojensa mukaan täällä näköjään, kotitöistä suitsait, ei mene aikaa eikä energiaa ollenkaan. Ei tarvitse arvostaa. Ihan mitätöntä, turhaa hommaa teen.
Miksi ihmeessä? Ihan sukupuolesta riippumatta, jos johonkin yhteisen elämän pyöritykseen liittyvään käyttää aikaansa, energiaansa ja taitojaan, miksi se on niin vähäpätöistä, ettei sille itsekään haluta arvostusta?
Kyllä minä ainakin haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Jaa? Ei mulla ole koskaan ollut mitään ongelmia löytää kaupoista haluamiani vaatteita. Syksyllä eivät varmaan tilaa noita koska syksyllä ostan niitä toppahaalareita. Siihen saakka käytetään sitä kesähaalaria ja vaatteita sen alla.
Koska et selvästikään huolehdi lasten vaatteista.
Milläs sinä käytät lapsella sirä kesähaalaria jos et ole tajunjut keväällä huolehtia asiasta?
Sinähän juuri sössötit että menet vaan kauppaan. Kas kun siellä e vaan ole niitä enää syksyllä.
Oikein sääliksi käy kaikkia, joiden kumppani on nyt keksinyt kiillottaa sädekehäänsä metatyöilluusiolla. Kumppani miettii, että tuo toinen vaan on, vaikka kertoo urakoivan metatyötö, joka on niin erikoinen termi, että ei sitä voi ymmärtää, mutta sen täytyy olla jotain hyvin merkittävää.
Itselle tulee mieleen Uuno Turhapuro ja hänen puheensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo ei ole mitenkään erikoista suurta ponnistusta vaativaa. Samaan tapaan kukaan ei arvosta sitä että autot on muistettu huoltaa, katsastaa, niissä on kaikki nesteet kunnossa jne. lämmitys toimii, ikkunat ei vedä, lukot on öljytty, takka ei sytytä takoa, ulko ovet on illalla kiinni, sähkölaitteet on sammuteltu, kemikaalit on turvallisissa paikoissa, poistumisreitit tulipalojen varalta on auki, talon kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ettei tule isoja vahinkoja jne.
Ainakun nämä tapahtuu täällä vaimon suunnasta katsottuna maagisesti ja itsestään. Ihan kiva että viitsii etukäteen tsekata lasten vaatetusta. Itse menen kauppaan ja ostan tarpeellisen sitten kun se tarvitaan.
Heh. Ensinnäkin on fiksua suunnitella se lasten vaatetus ennakkoon. Ei tule hätätilanteita ja säästää tuhansia.
Plus että kaupassa ei välttämättä ole enää mitään, kun sinä keksit, että nyt tarvittaisiin.
Esimerkiksi välikausivaatteita tilataan kauppoihin niin vähän, että jos et hanki sellaista keväällä, olet syksylläkin ilman.
Plus että lapsetkin on erimallisia eli esimerkiksi hoikalle pitkäraajaiselle on pakko metsästää ihan tiettyjä merkkejä, että ne vaatteet ei ole purjeina lepattamassa lapsen ympärillä.
Plus että tiettyjä kokoja on saatavilla tosi vähän. Esimerkiksi tytöillä koko 134 on sellainen.
"Välikausivaate" on ylipäätään terminä keksitty jotta voitais myydä vähän enemmän turhia vaatteita av-mammoille.
Tarvittavat päällysvaatteet on toppahaalari ja ohut "kesähaalari".
Nimitä sitä sitten kesähaalariksi. Silti saatavuus on tismalleen tuo kuvaamani.
Kaupat tilaa niitä vain keväisin eli syksyllä et sellaista löydä vaikka tarvitsisit.
Jaa? Ei mulla ole koskaan ollut mitään ongelmia löytää kaupoista haluamiani vaatteita. Syksyllä eivät varmaan tilaa noita koska syksyllä ostan niitä toppahaalareita. Siihen saakka käytetään sitä kesähaalaria ja vaatteita sen alla.
Koska et selvästikään huolehdi lasten vaatteista.
Milläs sinä käytät lapsella sirä kesähaalaria jos et ole tajunjut keväällä huolehtia asiasta?
Sinähän juuri sössötit että menet vaan kauppaan. Kas kun siellä e vaan ole niitä enää syksyllä.
On siellä. Mutta syksyllä sellaista ei tarvitse ostaa kun sellainen on ostettu jo silloin keväällä kun sen tarve on alkanut. Samaan tapaan en yritä keväällä ostaa toppavaatteita. Niitäkin muuten kaupoista keväisinkin saa kyllä. Ja saa myös keskellä kesää jos niikseen tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haiskahtaa provolta, mutta metätyölle ei annet arvoa koska useimmiten se on turhaa työtä.
Minä lukisin metatyöhön erilaiset pikkuaskareet, kuten vessapaperirullan vaihtaminen, jääkaapin siistiminen, saippuapullojen täyttäminen ym. Ne eivät ole turhia hommia, mutta ainakin meillä jäävät useimmiten minulle.
Samaa mieltä. Meillä vissiin tyypit luulee, että saippuapullo (täytettävä) on loputon.
Ja tähän vielä mikron pyyhkiminen, sen kuvun pesu, leivänpaahtimen alaosan tyhjennnys, käsipyyhkeiden vaihto, pahvien vienti, pesukoneen nukkasihdin tyhjennys, tyhjien shamppoopullojen vienti roskiin jne..
Siis näitä on oikeasti ihan loputtomiin jos alkaa miettimään. Meillä ei esim teinillä tulisi mielenkään leivänpaahtimen alaosaa joskus tyhjentää. Ei varmaan edes tiedä, että sellainen on olemassa. Tai, että mies pesisi mikrokuvun.
Vierailija kirjoitti:
Ennen metatyötä kutsuttiin ihan vain ajatteluksi ja sitä pidettiin ihmiselle lajinomaisena toimintana.
Tarkoitat siis sanoa että miehet eivät ajattele juurikaan?
Alue: Aihe vapaa
Hui hai. Tuossahan on valtavasti metatyötä. Kyse on vain siitä, että se on huonoa, koska joudutaan tekemään ad hoc ja aina uudelleen. Systeemeillä ja rutiineilla metatyö tehdään kerran (tai harvoin) kunnolla, jonka jälkeen sitä ei ole. Metatyön suuresta määrästä valittavilla on juurikin elämänhallintaongelma. Ei välttämättä sellaista kuin kuvailit, vaan toisinpäin, yritetään hallita liian paljon ja usein, mutta ei osata. Itse tehtyä turhaa hallinnollista taakkaa. Jokaisen arkiviikon jokaisen päivän jokaista askaretta ei yksinkertaisesti tarvitse metatasolla tehdä eli siis erikseen suunnitella, jos on toimivat rutiinit ja käytännöt. Ne hoituvat vaivatta kuin itsestään. Sama koskien vuoden kiertoon liittyviä asioita.