Miksi suomalaiset antavat lapsilleen ulkomaalaisia nimiä?

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 13:35"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 13:30"]

Onko Alex Möttönen ok? Entä kuinka nämä seuraavat?

Karen Pitkänen?

Ian Tossavainen?

Angela Mäkäräinen?

Muriel Mikkonen?

Tiffany Ollikainen?

Klementina Yrjänä?

Andrea Mäkimiina?

[/quote]

Oh my god, jos mun vanhemmat laittaisivat jotain tuollaista nimipläjäystä niin vaihtaisin sen etunimen väkisin heti kun osaisin puhua tai viimeistään lukea! Toisaalta harkitsisin myös itseni tappamista sillä tuo osottaisi vain sen että vanhempani vihasivat minua jo ennen syntymääni kun nimeä valitsivat! :-/

[/quote]

Pakko sanoa, että suomalaisen suusta tuo "oh my god" kuulostaa tökerömmältä kuin yksikään noista listan nimistä :)

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 12:41"]

En ole kovin isänmaallinen ihminen. Rakastan matkustelua ja eri kulttuureita, olen asunutkin ulkomailla. Haluan antaa lapselle kansainvälisen nimen, koska koen perheeni olevan kansaivälinen. Esim. Saksassakin annetaan kovasti Italialaisia ja hollantilaisia nimiä, en näe siinä eroa, jos Suomessa antaa lapselleeb esim. ruotsalaisen nimen. ...oma nimeni on Heidi. Ilmeisesti kauheaa hienostelevuutta vanhemmiltani antaa minulle itävaltalainen nimi?

[/quote]

Heidi on ykllä ihan vakiintunut nimi Suomessa saksalaisperäisyydestään huolimatta. Hienostelevaa olisi, jos vaatisit, että nimesi lausutaan saksalaisittain Haidi.

Lasten nimeämisessä toteutetaan omia odotuksia ja haaveita. Joku on päättänyt jo lapsena, että omasta tyttärestä tulee Laura. Jade-Janellen äiti on saattanut kuvitella lapsensa nelistämässä kimolla pitkin de la Fountainin linnan maita tai ainakin ylipäänsä jossain Jakomäen ulkopuolella. Jos lapsia hankitaan vain 1-2, pitää laittaa pitkät hienot nimet, että aivan varmasti kaikki mieluiset tulee käytettyä. Oletteko huomanneet, että nykyään lapsilla on lähes poikkeuksetta kolme etunimeä, ja nimet ovat myös usein kaikki monitavuisia? Joku kun tuossa aikaisemmin ihmetteli, etteivätkö isät tosiaan puutu kaikkein villeimpiin äitien ehdotelmiin, niin monessa perheessä totta tosiaan on niin, että matroona on se joka päättää kaikki asiat ja mies mukautuu, koska se on hänelle vaivattominta niin. Monessa perheessä on myös tehty kompromissiratkaisu, että äiti saa nimetä tytöt ja isä pojat, jolloin saadaan sisarusyhdistelmiä tyyliin Aurora Wilhelmina Janelle ja Jami Matias. Ja teille jotka syvästi paheksutte toisten nimille naureskelua, väitättekö tosiaan, ettei teidän suupieltänne yhtään kutita, jos teille esittäytyy Kerttu Leppänen, Miina Kenttä, Ritva Koivunen tai Aurora Aamurusko (jätin nyt tarkoituksella nuo Jacqueline LaToyah Pirttinuorat mainitsematta)?

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 12:37"]

Siksi koska haluavat luoda lapsilleen ja etenkin tyttärilleen lupaavan uran ulkomailla, stripparina tai pornotähtenä.

[/quote]Joo, tämän vuoksi lapsemme ovat Roni ja Jenna.

Monilla voi olla sukua jotka eivät ole suomenkielisiä. Lisäksi osa ei-suomalaisista nimistä sopii meidänkin kieleemme hyvin ja moni nimi jota pidetään ihan suomalaisena on itse asiassa muualta (esim. Emilia ja Heidi).

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 12:31"]

Me olemme antaneet, ihan vaan koska tykkäämme sellaisista erikoisemmista nimistä. Onneksi ei ole mitään sääntöä että on pakko antaa suomalainen nimi.

"Shania, Shanetan, Savannah ja Joshua? Niitä onkin helppo kiljua leikkipuistossa. Tai Neelia."

En ymmärrä tätä miten omien lasten nimet olisi kellekään vaikeita huutaa. Kyllä niihin vakiintuu oma ääntämys perheessä eikä ne ole mitenkään vaikeita sitten. 

"Ei tarvitse niitä ikinä tavata kenellekään, että miten ne sähköpostiosoitteessa kirjotetaan."

Itselläni on ns. vaikea ja pitkä nimi, ja kyllä ne äärimmäisen harvassa on tilanteet joissa tavaamaan joutuu. Yleensä nimi kirjoitetaan johonkin, esim. nettilomakkeeseen itse, tai esim. virastossa voi näyttää vaikka ajokortin mistä toinen näkee sen. Jos kerran viidessä vuodessa joutuu tavaamaan niin onko tuolla nyt väliä.

[/quote]

Kerran viidessä vuodessa ei valitettavasti riitä, vaan esimerkiksi koulussa sä joudut tavaamaan sen useita kertoja jokaiselle opettajalle ja silti se menee joka toinen kerta väärin...