Äiti HS:ssa: Opiskelupaikatta jäänyt tyttäreni masentui
"Nyt on kulunut kolme pitkää ja turhauttavaa vuotta ilman opiskelupaikkaa, vaikka hakuvaihtoehdoiksi yliopiston rinnalle ovat tulleet useat ammattikorkeakoulut ja opistot ympäri Suomen." Siis onko näihin opistoihinkin haettu, vai ovatko ne vain "hakuvaihtoehtoja"? Vaikea uskoa, ettei Suomessa saisi edes opistotason opiskelupaikkaa. Jokin tässä mättää, oma veikkaukseni on se, että tytär on hakenut kolme vuotta Helsinkiin oikeustieteelliseen/lääketieteelliseen/kauppatieteelliseen eikä ole päässyt.
Surettaa varmasti äitinä tyttären puolesta, mutta mitä tähän mielipidekirjoitukseen pitäisi edes vastata? Jotain oleellista on kyllä jäänyt kirjoituksesta pois, koska jokin nyt ei vaan täsmää.
Kommentit (148)
Haha, kun poistuu ankkalammikosta, voi huomata, että kilpailu on kovaa. Parhaat jokaisesta Suomen lukiosta ottaa ottaa kiinnostavimmat opiskelupaikat.
Tiedän miltä tuosta äidistä ja lapsesta tuntuu. Itselläni myös tällainen "maineikkaasta" lukiosta kirjoittanut lapsi, jolle ei ole vielä kahdessa vuodessa löytynyt opiskelupaikkaa. Hän on tosiaan lähellä masennusta siitä fiiliksestä, että ei kuulu minnekään, kun omat kaverit tuntuvat "kaikki" pääseen yliopistoihinsa ja työpaikka puolestaan on niin eri maailmasta... Työkaverit viisikymppisiä ja perheellisiä, joilla ei ole mitään tähtäimiä uran suhteen.
Kerroin vain tämän, jaan tosiaan ahdistuksen ja huolen, surun ja toivon, en edes halua ruveta jankaamaan enempää palstalaisten kanssa.
Olen hakenut sosiaali ja terveysalalle 6 vuotta. Ensin haaveissa oli sosiaalityö ja yliopisto, mutta ne haaveet kariutui parin hakukerran jälkeen. Sosionomiksi ja terveydenhoitajaksi taas vaaditaan todella hyvät paperit monessa paikkaa.. useana vuonna en päässyt M papereillani edes kokeisiin. Kouluttauduin sitten lähihoitajaksi hyvillä arvosanoilla. edelleen olisi motivaatiota opiskella enemmänkin, mutta en edelleenkään tule valituksi. pääsykoemenestykseni on aina keskitasoa, kun pitäisi olla huippu. Valitettavasti en voi hakea muualle kuin pk. Seudulle. Olen käynyt 10 kertaa pääsykokeissa ja viimeiset yritykset alkaa olla käsillä, sitten tyydyn osaani lähihoitajana.
Minulla on hyvä tutkinto yliopistosta mutta sympatiseeraan silti. Kilpailu on nimittäin nykyään todella kovaa ja siitä tutkinnosta huolimatta voi päätyä kaupan kassalle. Jaottelu menestyjiin ja luusereihin on yhä nopeampi.
Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa. Pyrin aikoinaan alalle jolle on todella vaikea päästä opiskelemaan ja pääsin ehkä kuudennella kerralla sisään. Minulle vain se pääsykoetilanne oli liikaa ja uskon ettei monen muunkaan pää kestä sitä stressiä. Monesti olen ajatellut että systeemi jossa kaikki otetaan sisään ja karsitaan myöhemmin on paljon armeliaampi. Vaikka sitten olisi lukukausimaksu. Siinä sentään pääsee kokeilemaan soveltuuko alalle eikä tule välivuosia. Itselläni ei ole opiskelemaan pääsyn jälkeen ollut mitään ongelmia, valmistuin erinomaisin arvosanoin ja työelämäänkin siirryin jo opiskeluaikana.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:15"]
Minä opiskelin takahikiän lukiossa ja pääsin helposti yliopistoon juuri sinne minne hainkin. Taatusti keskinkertaiset eliittilukio-oppilaat jäivät taakseni. Olin parempi niitä.
Ei pidä olla pumpulissa ja luulla olevansa erinomainen. Töitä pitää tehdä.
[/quote]
Sen verran taukki kuitenkin olet, ettet ymmärrä että pääsykokeissa voi epäonnistua vaikka tekisi kuinka paljon töitä. Tarvitaan vain jännityksen aiheuttama uneton yö ennen koetta, niin se voi olla sitten siinä.
Tiedän, että on surkeaa olla välivuodella toisensa perään, en minäkään tästä pidä. Mitä tämän äidin mielestä pitäisi tehdä? Kaikki koulutukseen ja kortistoon? Kilpailu on ihan ok ja kun uskoo tarpeeksi itseensä, pääsee vielä johonkin, jos ei siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon, niin toiseen. Useat välivuodet eivät ole häpeä. Monta kertaa pyrkiviä on useita ja se on aivan normaalia, joskin ikävää.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:26"]
Olen hakenut sosiaali ja terveysalalle 6 vuotta. Ensin haaveissa oli sosiaalityö ja yliopisto, mutta ne haaveet kariutui parin hakukerran jälkeen. Sosionomiksi ja terveydenhoitajaksi taas vaaditaan todella hyvät paperit monessa paikkaa.. useana vuonna en päässyt M papereillani edes kokeisiin. Kouluttauduin sitten lähihoitajaksi hyvillä arvosanoilla. edelleen olisi motivaatiota opiskella enemmänkin, mutta en edelleenkään tule valituksi. pääsykoemenestykseni on aina keskitasoa, kun pitäisi olla huippu. Valitettavasti en voi hakea muualle kuin pk. Seudulle. Olen käynyt 10 kertaa pääsykokeissa ja viimeiset yritykset alkaa olla käsillä, sitten tyydyn osaani lähihoitajana.
[/quote] Tällä hetkellähän sosiaalityössä on se yhteinen haku, samalla kokeella voi hakea moneen eri yliopistoon, jossa on ollut sosiaalityötä tarjolla. Ilmeisesti luovutit aika äkkiä sen suhteen, ainakin itse olen ollut paljon sossutyötä opisekelvien kanssa tekemisissä (sivuaineena mulla) niin ei siellä kyllä mitään kauhean välkkyä sakkia kaikki ole. Osa ihan taulapäitä. Eipä sillä että en ole itekään herramme kirkkaimpia tähtiä... Olisi ehkä kannattanut käydä valmennuskurssi, niin olisit saanut sen oman tasosi selville heti siinä.
Mielestäni ongelma on se, että osaan koulutuspaikoista on äärettömän vaikea päästä (lääketieteellinen, kauppatieteellinen jne.). Sitten on paljon koulutuksia, joihin pääsee varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kuka tahansa, esimerkiksi tradenomi- ja restonomikoulutukset. Tradenomeja ja restonomeja vaan on koulutettu aivan liikaa ja sen vuoksi hyvin monet heistä eivät koskaan saa koulutusta vastaavaa työtä.
Sitten noihin huippualoille on niin vaikea päästä. Ymmärrän toisaalta sen, ettei joku tyydy pelkkään tradenomiin tai restonomiin vaan haluaa oikeasti kunnon koulutukseen. Itse olen opiskellut restonomiksi ja jos saisin aikakoneella itseni takaisin 16-vuotiaaksi, niin panostaisin lukiossa ja yrittäisin päästä jonnekin muualle jatko-opintoihin.
Toisaalta jossain vaiheessa täytyy ymmärtää luovuttaa ja mennä johonkin muualle opiskelemaan. En tiedä tuon tytön taustasta, onko hakenut pelkästään Helsinkiin ja mille aloille, mutta tosiaan muualtakin löytyy koulutusvaihtoehtoja.
Lisäksi Helsingin lähellä jos opiskelee (Porvoo, Hyvinkää, Kerava ym.) niin Helsingissä voi viettää viikonloput ja loma-ajat, voi jopa asua Helsingissä ja käydä vaan päiväseltään siellä opiskelupaikkakunnalla.
Jos nyt on noin vaikeeta saada se opiskelupaikka niin ehkä kannattaisi mennä valmennuskurssille
Jos nyt on noin vaikeeta saada se opiskelupaikka niin ehkä kannattaisi mennä valmennuskurssille
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:26"]
Olen hakenut sosiaali ja terveysalalle 6 vuotta. Ensin haaveissa oli sosiaalityö ja yliopisto, mutta ne haaveet kariutui parin hakukerran jälkeen. Sosionomiksi ja terveydenhoitajaksi taas vaaditaan todella hyvät paperit monessa paikkaa.. useana vuonna en päässyt M papereillani edes kokeisiin. Kouluttauduin sitten lähihoitajaksi hyvillä arvosanoilla. edelleen olisi motivaatiota opiskella enemmänkin, mutta en edelleenkään tule valituksi. pääsykoemenestykseni on aina keskitasoa, kun pitäisi olla huippu. Valitettavasti en voi hakea muualle kuin pk. Seudulle. Olen käynyt 10 kertaa pääsykokeissa ja viimeiset yritykset alkaa olla käsillä, sitten tyydyn osaani lähihoitajana.
[/quote]
Ammattikouluidiootti kysyy, että mitä lukuarvosanaa M:än paperit vastaavat?
Mietin vaan kun itse hain juuri sosionomin koulutukseen keskiarvolla 2,16 (arvosteluasteikko 1-3) ja tuli sitten kutsu pääsykokeeseen.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:43"]
Mielestäni ongelma on se, että osaan koulutuspaikoista on äärettömän vaikea päästä (lääketieteellinen, kauppatieteellinen jne.). Sitten on paljon koulutuksia, joihin pääsee varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kuka tahansa, esimerkiksi tradenomi- ja restonomikoulutukset. Tradenomeja ja restonomeja vaan on koulutettu aivan liikaa ja sen vuoksi hyvin monet heistä eivät koskaan saa koulutusta vastaavaa työtä.
Sitten noihin huippualoille on niin vaikea päästä. Ymmärrän toisaalta sen, ettei joku tyydy pelkkään tradenomiin tai restonomiin vaan haluaa oikeasti kunnon koulutukseen. Itse olen opiskellut restonomiksi ja jos saisin aikakoneella itseni takaisin 16-vuotiaaksi, niin panostaisin lukiossa ja yrittäisin päästä jonnekin muualle jatko-opintoihin.
[/quote]
No periaatteessahan tradenomin koulutukseen ei missään nimessä kannata nykyään mennä. Sisään pääsee kuulema ihan heittämällä ja suurin osa sitten valmistuttuaan tekee ihan tuikitavallisia toimistoapulais-/myymälätyöntekijän tehtäviä (joihin riittäisi merkonomin koulutus/ei välttämättä tarvitsisi edes koulutusta) ja palkka on sitten todella syvältä. On se sitten aikalailla hukattua aikaa koko koulutus. Jos ei pääse mieleiselleen alalle, niin kannattaa kyllä hakea lähes mihin tahansa muuhun kuin tradenomiksi.
Ja sitten meillä on vielä työvoimapula ja opiskelupaikkojakin niin, että pitää jakaa ulkomaalaisille asti... Noh, itse asiaan. Ymmärrän tuon äidin näkemyksen paremmin kuin hyvin.
Huippulukiokaan ei välttämättä valmenna yliopiston pääsykokeisiin. Olin aikoinani samankaltaisessa tilanteessa, jäin oikiksesta parin pisteen päähän ja välivuosia kertyi... Itseluottamus myös kärsi välivuosista niin pahasti, että se vaan entisestään heikensi suorituskykyä pääsykokeissa. Mutta silti minusta tuntuu, että silloin kultaisella 90-luvulla opiskelemaan pääsy oli huomattavasti helpompaa.
Siirryin työelämään, jossa jatkoin siihen asti kunnes jäin äitiyslomalle, jolla oli aikaa miettiä mitä oikeasti haluaa tehdä ja mikä sopisi realiteetteihin. Pääsin äitiysloman päätteeksi opiskelemaan ammattikoulutasoisen tutkinnon, minkä jälkeen oli selvää että minulla oli lahjoja alalle. Sen jälkeen hain ja pääsin saman alan jatko-opiskeluihin AMK:uun, jonne pääsy on erittäin vaikeaa. Minusta tuli lopulta piinkova oman alani ammattilainen ja perustin vielä menestyvän yrityksen.
Kaksi vuotta takaperin hain opiskelemaan kaupallisen alan ylempää amk-tutkintoa (tradenomi AMK) ihan tavalliseen ammattikorkeakouluun. Sen tiedän, että haastattelusta sain täydet pisteet, mutta silti en päässyt opiskelijaksi. Se tuntui käsittämättömältä, kun koe käsitteli kysymyksiä jotka tunnen erittäin hyvin ja muutenkin sovin täydellisesti mainostekstin profiiliin. Eli jostain syystä olin saanut esseestä aivan olemattomat pisteet. Olinko ollut ärsyttävä? Olinko yrittäjäkokemuksellani esittänyt sellaisia näkemyksiä, joista kokeen tarkastaja ei ollut pitänyt? Todennäköisesti.
Juuri AMK:n pääsykokeissa vaikuttavat varsin subjektiiviset seikat. Olenhan itsekin ollut seuraamassa, miten opiskelijoita on valittu suoranaisesti pärstäkerroinperiaatteella. Oikis tuntui reilummalta paikalta siksi, että sinne ei valittu mielipiteiden perusteella ketään, vaan vastaukset oli kylmästi jyvitetty. Tiedät tai et tiedä, mutta ketään sinun ei tarvitse miellyttää. Piste.
Näin jälkikäteen mietittynä, olisi minun silloin 90-luvulla kannattanut lähteä toteuttamaan pienempiä opiskelu-unelmia, jotka eivät olleet sosiaalisesti niin korkealle arvostettuja. Olisin halunnut opiskella talonrakentajaksi ja sen päälle vaikka joku lvi-alan tutkinto. Minulla olisi ollut siihen aikaa kaikkina niinä välivuosina. Minulla vain ei ollut riittävästi uskoa näkemyksiini.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:59"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:43"]
Mielestäni ongelma on se, että osaan koulutuspaikoista on äärettömän vaikea päästä (lääketieteellinen, kauppatieteellinen jne.). Sitten on paljon koulutuksia, joihin pääsee varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kuka tahansa, esimerkiksi tradenomi- ja restonomikoulutukset. Tradenomeja ja restonomeja vaan on koulutettu aivan liikaa ja sen vuoksi hyvin monet heistä eivät koskaan saa koulutusta vastaavaa työtä.
Sitten noihin huippualoille on niin vaikea päästä. Ymmärrän toisaalta sen, ettei joku tyydy pelkkään tradenomiin tai restonomiin vaan haluaa oikeasti kunnon koulutukseen. Itse olen opiskellut restonomiksi ja jos saisin aikakoneella itseni takaisin 16-vuotiaaksi, niin panostaisin lukiossa ja yrittäisin päästä jonnekin muualle jatko-opintoihin.
[/quote]
No periaatteessahan tradenomin koulutukseen ei missään nimessä kannata nykyään mennä. Sisään pääsee kuulema ihan heittämällä ja suurin osa sitten valmistuttuaan tekee ihan tuikitavallisia toimistoapulais-/myymälätyöntekijän tehtäviä (joihin riittäisi merkonomin koulutus/ei välttämättä tarvitsisi edes koulutusta) ja palkka on sitten todella syvältä. On se sitten aikalailla hukattua aikaa koko koulutus. Jos ei pääse mieleiselleen alalle, niin kannattaa kyllä hakea lähes mihin tahansa muuhun kuin tradenomiksi.
[/quote]
Tradenomit vie tytöt merkonomien edestä, merkonomi on vielä turhempi koulutus kuin tradenomi. Mutta kyllä tradenomikoulutuksellakin voi työllistyä hyvin, useimmat (varsinkin naispuoliset) vain tyytyvät johonkin kasaatyöhön tms.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:26"]
Olen hakenut sosiaali ja terveysalalle 6 vuotta. Ensin haaveissa oli sosiaalityö ja yliopisto, mutta ne haaveet kariutui parin hakukerran jälkeen. Sosionomiksi ja terveydenhoitajaksi taas vaaditaan todella hyvät paperit monessa paikkaa.. useana vuonna en päässyt M papereillani edes kokeisiin. Kouluttauduin sitten lähihoitajaksi hyvillä arvosanoilla. edelleen olisi motivaatiota opiskella enemmänkin, mutta en edelleenkään tule valituksi. pääsykoemenestykseni on aina keskitasoa, kun pitäisi olla huippu. Valitettavasti en voi hakea muualle kuin pk. Seudulle. Olen käynyt 10 kertaa pääsykokeissa ja viimeiset yritykset alkaa olla käsillä, sitten tyydyn osaani lähihoitajana.
[/quote]
Ammattikouluidiootti kysyy, että mitä lukuarvosanaa M:än paperit vastaavat?
Mietin vaan kun itse hain juuri sosionomin koulutukseen keskiarvolla 2,16 (arvosteluasteikko 1-3) ja tuli sitten kutsu pääsykokeeseen.
[/quote]
M:n paperit vastaavat kasia.
L=10
E=9
M=8
C=7
B=6
A=5
I=4
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 13:24"]
Ja miksi piti mainita, että tytär on ollut "yhdessä Helsingin menestyneimmistä lukioista"? Ihan sama vaikka olisi opiskellut missä vaan korpikylän lukiossa, samat edellytykset on kaikilla hakeutua jatko-opintoihin ja lukea pääsykokeisiin.
-ap
[/quote]mikäli lukio, Ressu, SYK, Viikki, Norssi joihin kaikkiin pitää olla ysin ka niin voihan sitä ihmetellä miksi ei ole päässyt opiskelemaan edes AMK vaan onko hakenut vaan lääkis, oikkis, kauppatieteet, Aalto
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 15:10"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:26"]
Olen hakenut sosiaali ja terveysalalle 6 vuotta. Ensin haaveissa oli sosiaalityö ja yliopisto, mutta ne haaveet kariutui parin hakukerran jälkeen. Sosionomiksi ja terveydenhoitajaksi taas vaaditaan todella hyvät paperit monessa paikkaa.. useana vuonna en päässyt M papereillani edes kokeisiin. Kouluttauduin sitten lähihoitajaksi hyvillä arvosanoilla. edelleen olisi motivaatiota opiskella enemmänkin, mutta en edelleenkään tule valituksi. pääsykoemenestykseni on aina keskitasoa, kun pitäisi olla huippu. Valitettavasti en voi hakea muualle kuin pk. Seudulle. Olen käynyt 10 kertaa pääsykokeissa ja viimeiset yritykset alkaa olla käsillä, sitten tyydyn osaani lähihoitajana.
[/quote]
Ammattikouluidiootti kysyy, että mitä lukuarvosanaa M:än paperit vastaavat?
Mietin vaan kun itse hain juuri sosionomin koulutukseen keskiarvolla 2,16 (arvosteluasteikko 1-3) ja tuli sitten kutsu pääsykokeeseen.
[/quote]
M:n paperit vastaavat kasia.
L=10
E=9
M=8
C=7
B=6
A=5
I=4
[/quote]
Ok, eli lähtöpisteitä tullut sitten niillä n. 20 (jos oli maksimi 30p.). Ilman ensimmäisen hakutoiveen tuomaa viittä pistettä ei tosiaan ole helppo päästä niillä kokeeseen, joissakin kun on matalimmillaankin ollut rajana 24p. päästäkseen kokeeseen, joskus jopa 28p.
Riippuu niin tuurista, että minkätasoista hakijakuntaa samaan aikaan hakee :S
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:10"]
Joku jos opettaisi näille lapsille, ettei tarvi heti hakea sinne kaikkein kovimpaan paikkaan. Aloittaa vaikka vaan ihan alimmalta portaalta ja kipuaa sieltä ylös päin. Ensin lähihoitaja/lukio, sitten sairaanhoitaja ja lääkäriksi.[/quote]
Miksi ihmeessä pitäisi lukea sairaanhoitajaksi, kun se ei juurikaan liity lääkärin työhön eikä etenkään lääkiksen pääsykokeisiin millään tavalla? Turhaan vaan tuhlaa opintotukikuukausia, tulevaisuudessa ei edes ole mahdollista saada opintotukea kahteen korkea-asteen tutkintoon.