Äiti HS:ssa: Opiskelupaikatta jäänyt tyttäreni masentui
"Nyt on kulunut kolme pitkää ja turhauttavaa vuotta ilman opiskelupaikkaa, vaikka hakuvaihtoehdoiksi yliopiston rinnalle ovat tulleet useat ammattikorkeakoulut ja opistot ympäri Suomen." Siis onko näihin opistoihinkin haettu, vai ovatko ne vain "hakuvaihtoehtoja"? Vaikea uskoa, ettei Suomessa saisi edes opistotason opiskelupaikkaa. Jokin tässä mättää, oma veikkaukseni on se, että tytär on hakenut kolme vuotta Helsinkiin oikeustieteelliseen/lääketieteelliseen/kauppatieteelliseen eikä ole päässyt.
Surettaa varmasti äitinä tyttären puolesta, mutta mitä tähän mielipidekirjoitukseen pitäisi edes vastata? Jotain oleellista on kyllä jäänyt kirjoituksesta pois, koska jokin nyt ei vaan täsmää.
Kommentit (148)
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:52"]
Peruskoulun ysin keseskiarvo ei vielä kerro mitään lahjakkuudesta. Ja pojat yleensä petraa vanhemmiten arvosanojaan.
[/quote]kyllä se jotain osviittaa antaa jos matematiikka, kemia, fysiikka, äikkä ja enkku ovat kymppejä. Ei ne lukiossakaan juuri putoa jos panostaa. Itseasiassa lapsellani lukiossa menee paremmin mitä peruskoulun ysillä vaikka oli yli 9 ka.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:33"]
Miksi kaikki hokee tuota avointa yliopistoa, tiedättekö te kuinka paljon siellä opiskelu maksaa?!
Ei kaikilla ole sellaisia rahoja ylimääräisenä. Varsinkaan kun ei opinnoista saa edes opintotukea
[/quote]
Siinä tapauksessa on halvempaa tietty olla työttömänä vailla koulutusta vuosikausia.
[/quote]
Mutta jos sitä rahaa EI OLE niihin avoimen opintoihin vaikka kuinka motivoisi. Katos..ei kaikilla ole.
[/quote]
Monet ihmiset käyvät päivisin töissä, jotta voivat kustantaa omat opintonsa avoimessa tai valintakoekurssinsa. Luulen, että ongelma on siinä, että tämä tyttö ei ole saanut tarpeeksi ohjausta työnhaussa ja opintopolun suunnittelussa.
Mä en päässyt ensimmäisellä hakukerralla yliopistoon, koska olin saanut lukioss hyviä numeroita ilman kunnon lukemista. Pääsykokeisiin valmistautuessa sainkin sitten kunnon palautuksen maan pinnalle. Seuraavana vuonna valmistauduin niin, että kävin töissä ja lopetin työt noin kuukautta ennen pääsykoetta. Luin joka päivä, mutta tämän kuukauden aikana oli ns.tehorääkki, jolloin vietin aikani aamusta iltaan kirjastossa. Myös kertyneet lomapäivät käytin tehokkaasti lukemiseen. En yhtään ihmettele, jos helposti numeroita saavat jäävät lehdele soittelemaan, kun pitäisi hakea yliopistoon tai ammattikorkeaan. Tehokasta lukutekniikkaa ja muistiinpanojen tekemistä pitää harjoitella.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:10"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 22:41"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:32"]
Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa. Pyrin aikoinaan alalle jolle on todella vaikea päästä opiskelemaan ja pääsin ehkä kuudennella kerralla sisään. Minulle vain se pääsykoetilanne oli liikaa ja uskon ettei monen muunkaan pää kestä sitä stressiä. Monesti olen ajatellut että systeemi jossa kaikki otetaan sisään ja karsitaan myöhemmin on paljon armeliaampi. Vaikka sitten olisi lukukausimaksu. Siinä sentään pääsee kokeilemaan soveltuuko alalle eikä tule välivuosia. Itselläni ei ole opiskelemaan pääsyn jälkeen ollut mitään ongelmia, valmistuin erinomaisin arvosanoin ja työelämäänkin siirryin jo opiskeluaikana.
[/quote]systeemi pitäisi olla sellainen että kaikki pääsee ja ekavuotena aletaan tiputtelemaan pois eli paskat tippuu rattailta
[/quote]
Stressiä tulee vastaan monta kertaa myöhemminkin, joten stressinsietokykyä on hyvä kehittää. Esimerkiksi Ranskassa otetaan kaikki ylioppilaat sisään, mikä tekee ryhmistä massiivisia ja opetuksen tasosta surkeaa ensimmäisenä vuonna. Pääsykoe on parempi,
[/quote]toisinsanoen siellä on semmonen systeemi että baskat tippuu rattailta eri astettain
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:15"]
Pärjäsi tyttö peruskoulussa, mutta ei lukiossa. Peruskoulussa pääsee ysin keskiarvoon fiksut töitä tekemättä. Lukiossa pitää jo nähdä vaivaa.
[/quote]
Näin. Puhumattakaan pääsykokeista. Voi olla hankala lukea pääsykokeisiin jos on laudatureita ja muita hyviä sadellut lukiossa "kuin itsestään". Toki on aina niitä, jotka pääsee oikikseen pikalukemisella. Harva kuitenkaan on sellainen. Yllättävän monella hyvien koulujen oppilailla on hakusessa omat opiskelutaidot ja kyky lukea kokeisiin (osa kun oppii tunneilla istumalla, se vaan ei toimi pääsykokeisiin lukiessa). Sitten ollaan suu auki kun pitäis tehdäkkin jotain sisäänpääsyn eteen.
[/quote]suuri prosentti nk huippulukion käyneistä pääsee aika pian ellei heti haluamaansa opiskelupaikkaan ja ne suositut ovat, oikkis, lääkis, Aalto, kauppakorkeakoulu
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:30"]
Kuulostaa tuon äidin teksti siltä kuin tytölle pitäis antaa paikka yliopistosta muiden ohi, vain koska on nuori ja masentunut. Ei yliopistoihinkaan voi kuitenkaan alkaa ottamaan vain pelkästään juuri lukiosta valmistuneita, sillä periaatteella että nuoret sais kaikki opiskelupaikan. Yliopistoihin tarvitaan oikeasti ne parhaat ja motivoituneimmat kehittämään tätä yhteiskuntaa. Ja minkä tahansa ikäisellä pitää olla mahdollisuus vaihtaa alaa ja saada opiskelupaikka. Monella alalla iästä ja elämänkokemuksesta on vain hyötyä, ja yleensä vanhempana se motivaatiokin on kohdallaan kun tietää tarkkaan mitä haluaa.
[/quote] vastavalmistuneille yo etuoikeus ja niille jotka kirjoittaneet älliä
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 09:22"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 23:15"]
Pärjäsi tyttö peruskoulussa, mutta ei lukiossa. Peruskoulussa pääsee ysin keskiarvoon fiksut töitä tekemättä. Lukiossa pitää jo nähdä vaivaa.
[/quote]
Näin. Puhumattakaan pääsykokeista. Voi olla hankala lukea pääsykokeisiin jos on laudatureita ja muita hyviä sadellut lukiossa "kuin itsestään". Toki on aina niitä, jotka pääsee oikikseen pikalukemisella. Harva kuitenkaan on sellainen. Yllättävän monella hyvien koulujen oppilailla on hakusessa omat opiskelutaidot ja kyky lukea kokeisiin (osa kun oppii tunneilla istumalla, se vaan ei toimi pääsykokeisiin lukiessa). Sitten ollaan suu auki kun pitäis tehdäkkin jotain sisäänpääsyn eteen.
[/quote]suuri prosentti nk huippulukion käyneistä pääsee aika pian ellei heti haluamaansa opiskelupaikkaan ja ne suositut ovat, oikkis, lääkis, Aalto, kauppakorkeakoulu
[/quote]
mistäs olet tämmöisen tilaston repäissyt?
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 02:03"]
No tuskin hänkään (äiti) haki mitään säälipisteitä tai muuta, kertoi vain miten asia on. Minunkin veljeni kirjoitti ihan ok paperein ja on nyt kolmatta kertaa ollut alle yhden pisteen päässä lääkiksestä.. Hakee nyt neljättä kertaa. Muuten on joutunut olla pätkätöissä nämä vuodet ja hakenut työttömyysetuuksia :( Se on todella masentavaa, hänkin on ollut todella allapäin. Periaatteessa hänen ei kannata hakea mihinkään amk:hon kun tulee se uusi tutkintosääntökin ja toisaalta lääkikseen hän haluaa ja se on ollut todella vähästä kiinni, eikä lääkiksen pääsykokeeseen lukemisen kanssa samaan aikaan voi lukea muualle. Emme mekään mitään sääliä tai ilmaisia opiskelupaikkoja havittele, mutta tilanne on aika surkea niillä jotka vuodesta toiseen jonottavat sitä paikkaa :( Toisaalta kun olisi mahdollisuuksia, eikä haluaisi kokonaan unelmistaan luopua, eikä ole mitään sellaista "läheltä liippaavaa" toista alaakaan. No, toivotaan että hän pääsee tänä kesänä sisään.
[/quote]hakeeko pelkästään Hkiin, kantsis hakea Kuopioon, Turkuun, missä muualla opisk lääketiedettä?
Joka paikkaan on kauhee tuntu, paljon pyrkijöitä. Asettakaa ensinnäkin realistiset tavoitteet. Hkiin on vaikeinta päästä. Eli pääkaupunkiseutulaisetkin vois pyrkiä maakuntien yliopistoihin sun muihin opiskelupaikkoihin.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 09:18"]
Mä en päässyt ensimmäisellä hakukerralla yliopistoon, koska olin saanut lukioss hyviä numeroita ilman kunnon lukemista. Pääsykokeisiin valmistautuessa sainkin sitten kunnon palautuksen maan pinnalle. Seuraavana vuonna valmistauduin niin, että kävin töissä ja lopetin työt noin kuukautta ennen pääsykoetta. Luin joka päivä, mutta tämän kuukauden aikana oli ns.tehorääkki, jolloin vietin aikani aamusta iltaan kirjastossa. Myös kertyneet lomapäivät käytin tehokkaasti lukemiseen. En yhtään ihmettele, jos helposti numeroita saavat jäävät lehdele soittelemaan, kun pitäisi hakea yliopistoon tai ammattikorkeaan. Tehokasta lukutekniikkaa ja muistiinpanojen tekemistä pitää harjoitella.
[/quote]
Näin juuri. Yliopistopaikka ei lankea kuin manulle illallinen. Itse olin ehkä jopa onnekas siinä, että olen vähän kovapäisempää sorttia, eli jouduin todella tekemään työtä ällieni eteen. Siinä olikin sitten kirjoitusten jälkeen niin hyvä lukurutiini päällä, että jatkoin samaan malliin pääsykoekirjojen kanssa ja pääsin sisälle hyvin pistein. En ole todellakaan mikään erityislahjakas mutta tein työtä sen eteen, mitä halusin.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 09:29"]
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 09:18"]
Mä en päässyt ensimmäisellä hakukerralla yliopistoon, koska olin saanut lukioss hyviä numeroita ilman kunnon lukemista. Pääsykokeisiin valmistautuessa sainkin sitten kunnon palautuksen maan pinnalle. Seuraavana vuonna valmistauduin niin, että kävin töissä ja lopetin työt noin kuukautta ennen pääsykoetta. Luin joka päivä, mutta tämän kuukauden aikana oli ns.tehorääkki, jolloin vietin aikani aamusta iltaan kirjastossa. Myös kertyneet lomapäivät käytin tehokkaasti lukemiseen. En yhtään ihmettele, jos helposti numeroita saavat jäävät lehdele soittelemaan, kun pitäisi hakea yliopistoon tai ammattikorkeaan. Tehokasta lukutekniikkaa ja muistiinpanojen tekemistä pitää harjoitella.
[/quote]
Näin juuri. Yliopistopaikka ei lankea kuin manulle illallinen. Itse olin ehkä jopa onnekas siinä, että olen vähän kovapäisempää sorttia, eli jouduin todella tekemään työtä ällieni eteen. Siinä olikin sitten kirjoitusten jälkeen niin hyvä lukurutiini päällä, että jatkoin samaan malliin pääsykoekirjojen kanssa ja pääsin sisälle hyvin pistein. En ole todellakaan mikään erityislahjakas mutta tein työtä sen eteen, mitä halusin.
[/quote]
Niin ja siis sitä työtä tein tarkalleen kahdeksan tuntia päivässä eli työpäivän verran.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 09:18"]
Mä en päässyt ensimmäisellä hakukerralla yliopistoon, koska olin saanut lukioss hyviä numeroita ilman kunnon lukemista. Pääsykokeisiin valmistautuessa sainkin sitten kunnon palautuksen maan pinnalle. Seuraavana vuonna valmistauduin niin, että kävin töissä ja lopetin työt noin kuukautta ennen pääsykoetta. Luin joka päivä, mutta tämän kuukauden aikana oli ns.tehorääkki, jolloin vietin aikani aamusta iltaan kirjastossa. Myös kertyneet lomapäivät käytin tehokkaasti lukemiseen. En yhtään ihmettele, jos helposti numeroita saavat jäävät lehdele soittelemaan, kun pitäisi hakea yliopistoon tai ammattikorkeaan. Tehokasta lukutekniikkaa ja muistiinpanojen tekemistä pitää harjoitella.
[/quote]jääköhän minun lapseni rannalle kun ei paljoa lue lukiossa ja ka hipoo lähes kymppiä.
Jos hakee lääkikseen ja on jo kirjoilla yo:ssa, niin onko vaikeampi päästä sisään? Eli jos haluaa lääkikseen, kantsiiko keskeyttää opinnot ja hakea sitten? :o
Hakusysteemi on tainnut muuttua totaalisesti siitä, kun itse hain 90-luvun puolivälissä. Yksikään kaveriporukasta ei kuitenkaan hakenut vain yhtä paikkaa, vaan yhteishaussa valittiin paikat niin, että siihen viimeiseen vaihtoehtoon pääsi varmasti. Minäkin kympin tyttönä valitsin amk:n ja koska en tiennyt, pääsisinkö läpi pääsykokeista, valitsin seuraavaksi vaihtoehdoksi paikan, johon pääsi pelkällä todistuksella. Tämän lisäksi hain vielä yliopistoon opiskelemaan. Pääsin sekä yliopistoon että amk:hon mutta minulla oli se yksi takaportti vielä. Lisäksi olin kesätöissä, josta kysyin myös talviviikonlopuiksi töitä. En siis olisi mitenkään jäänyt vain kotiin makaamaan.
Yksi kavereistani halusi ehdottomasti tiettyyn paikkaan eikä päässyt, joten hän piti välivuoden, teki satunnaisesti töitä pari kertaa kuussa, kävi valmennuskursseilla ja luki koko vuoden. Tätä en edelleenkään pidä niin hyvänän vaihtoehtona, koska aikamoinen romahdus olisi ollut se, jos ei olisi päässytkään tällaisen lukurupeaman jälkeen.
Vanhempien tehtävä olisi psyykata se lapsi niin, että yhteen paikkaan ei laiteta kaikkea toivoa.
Onhan pääsykoe rankka tapa karsia. Muutama tunti ratkaisee tulevaisuuden. Ja kun niitä kokeita on vain kerran vuodessa! Jos olisikin edes myös syksyn haku täydellä teholla. Tai vaikka kolme tai neljä hakua vuodessa.
Toivottavasti pääsykokeiden oheen tulee toimivia avoimen väyliä, joilla voi suorittaa lopulta vaikka koko tutkinnon.
Amk:ssa on huonompi taso kuin lukiossa, koska paremmat menevät yliopistoon ja huonommat amk:uun. Ilman muuta kannattaa "laajentaa perspektiiviä" Helsingin ulkopuolelle, mutta ei amk:lla ole mielekästä tarjottavaa edes keskitason paperit kirjoittaneelle, lahjakkaammista puhumattakaan. Opiskeltavat asiat voivat olla hyödyllisiä, mutta ilmapiiri tuo mieleen yläasteen.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 00:29"]
Amk:ssa on huonompi taso kuin lukiossa, koska paremmat menevät yliopistoon ja huonommat amk:uun. Ilman muuta kannattaa "laajentaa perspektiiviä" Helsingin ulkopuolelle, mutta ei amk:lla ole mielekästä tarjottavaa edes keskitason paperit kirjoittaneelle, lahjakkaammista puhumattakaan. Opiskeltavat asiat voivat olla hyödyllisiä, mutta ilmapiiri tuo mieleen yläasteen.
[/quote]No en mä nyt sanois noinkaan. Ite oon päässyt yliopistoon mutta tunnen monia sairaanhoitajia, terkkareita, kätilöitä ym. ja ovat keskimmääräistä fiksumpaa porukkaa.
En sitten tiä miksi eivät ole yliopistoon hakeneet. Varmaan kutsumuksesta johtuen ja siitä, että ovat olleet tarpeeksi älykkäitä tajutakseen, että jos haluaa työllistyä tulevaisuudessa, kannattaa hakea sos. terveysalalle.
Toisaalta noin yleisesti ottaenkin moni ammattikorkean käynyt on ihan fiksu. Niitä vähän tyhmempiä on eniten ehkä amiksessa. Tässäkin on monia poikkeuksia. Tunnen nimittäin myös esim. monia lähihoitajia jotka on järkeviä. Edustavat tosin monesti vanhempaa ikäpolvea. Ehkä ikä tuo jotain älykkyyttä.
Jos hakee lääkikseen ja on jo kirjoilla yo:ssa, niin onko vaikeampi päästä sisään? Eli jos haluaa lääkikseen, kantsiiko keskeyttää opinnot ja hakea sitten? :o
Mietippä vähäsen. Pääsykoe on sama olit sisällä tai et. Yliopistossa olosta hyödyt siinä, että voit opiskella mahdollisesti, niitä aineita, joita tarvitset pääsykokeessa.
Ja hyvässä lykyssä voit saada myöhemmin osan hyväksi luettua osaksi uutta tutkintoasi, olettaen siis, että pääset sisään. Mutta jos keskeytät ja mahd. kokonaan luovut opiskelupaikasta, niin mitään ekstraa (tms.) et tästä saa, kuin korkeintaan kovan paineen siitä, että pitää päästä, kun ei ole enää muutakaan paikkaa, minne mennä.
Eri asia on ottaa "omaa lomaa" opinnoista ja lukea pääsykokeisiin muiden opisntojen ohella. - Valitettavan moni luonnontieteitä/ tai esim matikkaa opiskellutpäätyy lääkikseen. Toisaalta ymmärrän heitä hyvin, mutta toisaalta on ikävää, jos luonnontietä/ matikkaa opiskelijoita pidettäsiin jotenkin sellaisina, että he ovat niitä, jotka eivät päässeet lääkikseen.. Herrajumala ei kaikki halua opiskella lääkiksessä, vaikka kyvyt jha taidot siihen riitttäisivätkin.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 02:07"]
Aika tyhmä saa olla jos ei ammattikorkeaankaankaan ovet aukea.
[/quote]
Oletko selvillä suurimpien kaupunkien ammattikorkeakoulujen hakijatilastoista? Hakijoita on yhteen koulutusohjelmaan jopa tuhat ja 30 otetaan sisälle. Helsingissä 30 sairaanhoitajan paikkaa kohti on keskimäärin 700 hakijaa.