Kuinka estää anoppia kärräämästä kaikkea turhaa romua meille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muista romuista kieltäydytte suoraan, lasten lahjat on pakko ottaa vastaan, mutta niitäkin myytte sitten eteenpäin kun ei enää leikitä.

Kieltäytyminen olisi helppoa, mutta sitten siitä seuraa hirveä mielenpahoitus, totta kai.

Sitten mieli pahoittuu. Ette te ole vastuussa aikuisen tunteista.

Näin on. Suomessa olemme perinteisesti opettu kilteiksi ja huonoiksi sanomaan "ei",  mutta tämä on tärkeä taito opetella.

Minä anoppi en ole koskaan vienyt pojan perheeseen mitään, panostan sitten nekin rahat tyttären lapsiin. Jostain syystä miniä on nyreä, kun heillä lapset ei saa joululahjoja.

Joskus sitä toivoo, että miniät opettelisi sanomaan, mitä haluavat ja mitä ei. Jos ensitapaamisella ilmoittaa, että "kun Jannen kanssa yhteen muutetaan, niin sinne ei kukaan mitään tavaraa tuo". Olen tätä totellut, mutta jostain syystä en saa viedä tavaraa tyttärenkään perheelle ihan kuin se olisi miniältä pois.

Pyydä avaamaan lapselle osakesäästötili ja laittamaan ylimääräiset rahat sinne lapsen tulevaisuudenturvaksi.

Taidan olla vähän eri sukupolven anoppi. Oma anoppini on krääsäntuoja, luokattoman huonolaatuista mutta kun oli niiiiin halpa. On opettanut sen, että omille lapsilleni ja heidän lapsilleen/puolisoilleen en hanki mitään kysymättä ensin. Jos näen kaupassa mielestäni kivan jutun, otan kuvan, lähetän ja kysyn tykkääkö. Jos ei tykkää en osta enkä loukkaannu mikä lie tärkeintä. 

Lahjaksi ostan lahjakortteja tai juuri sen mitä on pyydetty tai annan rahaa. 

Meillä loppui se romun kantaminen vasta kahdella keinolla. Ensinnäkin lopetettiin kohteliaisuudesta kiittäminen tuoduista tavaroista. Kestettiin ongelmitta kaikenlaiset kommentit kiittämättömyydestä, moukkamaisuudesta ym. Se oli pienempi paha kuin tarpeettomien tavaroiden varastoiminen. Toiseksi lopetettiin itse synttäri-, nimipäivä- ja joululahjojen ostaminen hälle. Viedään vain joku kukka, leikkokimppu tai vastaava.

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppi en ole koskaan vienyt pojan perheeseen mitään, panostan sitten nekin rahat tyttären lapsiin. Jostain syystä miniä on nyreä, kun heillä lapset ei saa joululahjoja.

Joskus sitä toivoo, että miniät opettelisi sanomaan, mitä haluavat ja mitä ei. Jos ensitapaamisella ilmoittaa, että "kun Jannen kanssa yhteen muutetaan, niin sinne ei kukaan mitään tavaraa tuo". Olen tätä totellut, mutta jostain syystä en saa viedä tavaraa tyttärenkään perheelle ihan kuin se olisi miniältä pois.

Ai että, varmasti ihana päästä näpäyttämään.

Täällä sama juttu, anoppi antoi non-stoppina lahjoja ensimmäiselle lapsenlapselleen, vaikka sanottiin, ettei tarvita, eikä mahdu mihinkään.

Ja synttäri-/nimppari-/joululahjat mahdollisimman isoja, tottakai.

Tänä jouluna oli sitten otettu opiksi ja lapsi sai lähinnä vain toiveiden mukaisia paketteja ja nekin pienehköjä.

Liekö oppi mennyt perille sillä, että kesällä pakattiin 5 kpl 50 litran laatikkoa täyteen leluja (joilla ei enää leikitty) ja roudattiin ne anoppilaan saatesanoilla "nämä ei enää mahdu meillä mihinkään".

Siellä ne laatikot edelleen on erään huoneen nurkassa, kun hän ei raaski heittää niitä menemäänkään :D

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppi en ole koskaan vienyt pojan perheeseen mitään, panostan sitten nekin rahat tyttären lapsiin. Jostain syystä miniä on nyreä, kun heillä lapset ei saa joululahjoja.

Joskus sitä toivoo, että miniät opettelisi sanomaan, mitä haluavat ja mitä ei. Jos ensitapaamisella ilmoittaa, että "kun Jannen kanssa yhteen muutetaan, niin sinne ei kukaan mitään tavaraa tuo". Olen tätä totellut, mutta jostain syystä en saa viedä tavaraa tyttärenkään perheelle ihan kuin se olisi miniältä pois.

Tuottaa sulle varmasti suurta iloa päästä kouluttamaan miniää lasten kustannuksella.

Eikö olekin kiva fiilis?

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppi en ole koskaan vienyt pojan perheeseen mitään, panostan sitten nekin rahat tyttären lapsiin. Jostain syystä miniä on nyreä, kun heillä lapset ei saa joululahjoja.

Joskus sitä toivoo, että miniät opettelisi sanomaan, mitä haluavat ja mitä ei. Jos ensitapaamisella ilmoittaa, että "kun Jannen kanssa yhteen muutetaan, niin sinne ei kukaan mitään tavaraa tuo". Olen tätä totellut, mutta jostain syystä en saa viedä tavaraa tyttärenkään perheelle ihan kuin se olisi miniältä pois.

Miksi sun pitää viedä mitään kummallekaan ?

Joulu ym.lahjoista sovitaan ja jos ei itse osaa tai pysty sovittua hankkimaan niin annetaan rahat joilla miniä, poika tai joku hankkii . En ymmärrä mitä tavaraa te kärräätte aikuisille lapsillenne , pyytämättä huom. Haluaisitko itse yllätyksenä ja pyytämättä turkkilaisen savenvalajan käsitehdyt kahvikupit, lehmäntaljan tai myrkynvihreät samettiverhot ?

Ap:lle, mitä jos anoppi säästäisi krääsään ja pehmoihin tunkemansa rahat ja vaikka sijoittaisi lasten nimissä , 20e /kk esim.

Yks anoppi

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppi en ole koskaan vienyt pojan perheeseen mitään, panostan sitten nekin rahat tyttären lapsiin. Jostain syystä miniä on nyreä, kun heillä lapset ei saa joululahjoja.

Joskus sitä toivoo, että miniät opettelisi sanomaan, mitä haluavat ja mitä ei. Jos ensitapaamisella ilmoittaa, että "kun Jannen kanssa yhteen muutetaan, niin sinne ei kukaan mitään tavaraa tuo". Olen tätä totellut, mutta jostain syystä en saa viedä tavaraa tyttärenkään perheelle ihan kuin se olisi miniältä pois.

Kuulehan sinä anoppi, tuo käytöksesi on pelkkää vallankäyttöä. Kun en saa roudata oman mieleni mukaista romua pojan perheelle, en anna sitten mitään. Taidatkin olla se isovanhempi, jonka mielestä vain tyttären lapset ovat oikeita lapsenlapsia.

Mikä sinua estää antamasta vaikka lahjakorttia? Pikkusieluisuus? Kostonhalu?

Pakkaa ylimääräiset tavarat lahjoitettavaksi kierrätykseen, ja tahdo anoppisi mukaan viemään ne sinne. Tutkikaa sen jälkeen lastenhuoneesta, kuinka paljon tavaraa vielä on jäljelläkin, ja kerro suoraan, että tavaraa on liikaa, ette halua enempää, ja jos tavaraa vielä kertyy, sama vähennystoimenpide tapahtuu uudelleen. Kerro, että lahjaksi tarkoitetun summan voi ruveta tallettamaan säästötilille, jonka lapsi saa käyttöönsä, kun tulee täysi-ikäiseksi.

Tuttavallani oli aivan käyttökelpoinen idea, ylimääräiset lelut oli pakattu isoihin laatikoihin, jotka varastoitiin autotalliin, ja aika-ajoin pakattiin taas yksi laatikko talteen, entisistä otettiin yksi tilalle ja käytiin läpi, mitä heitetään pois ja mitä päätyy leikkiin. Tavarat ovat taas kiinnostavia, kun ovat olleet jonkin aikaa piilossa. Isommat lapset tosin jo muistavat, mitä on piiloon viety, ja osaavat kaivata tiettyjä leluja. 

Itse kierrätin leluja kaverin kanssa, jolla oli suunnilleen saman ikäiset lapset. Lelut, jotka ei kiinnostaneet, pakattiin vaihtolaatikkoon, ja kaverilta laatikollinen tilalle. Suosikkileluja ei kannata tietenkään antaa vaihtoon!

Ihme himppari.

Vierailija kirjoitti:

Pyydä avaamaan lapselle osakesäästötili ja laittamaan ylimääräiset rahat sinne lapsen tulevaisuudenturvaksi.

Mielestäni tämä on järkevä tapa. Mukavaa, kun lapselle kertyy vähitellen rahaa, jolle kyllä myöhemmin löytyy käyttöä, mm. opiskeluaikana, ajokorttia varten tms. Voihan anoppi antaa lapselle lisäksi jonkin pienen paketin, jos jotain konkreettista haluaa antaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihme himppari.

Onhan se. Mitä sitä ihmettelemään.

Vierailija kirjoitti:

Onko anoppisi sitä ikäluokkaa, joka eli pula-aikaa? Voi selittää erilaisia näkemyksiä.

Ehdotan, että ainakin osa anopin antamista leluista viedään mummolaan leikittäviksi, jotta lapset saavat nauttia leluistaan useammassa paikassa. Kun kerran anoppi antaa, niin ottaa sitten vastaankin sen saman ja miettii säilytysratkaisuja.

Pula-aika päättyi n. 1954. Mitäpä veikkaan kuinka monen pienen lapsen äidin anoppi on elänyt pula-ajan?

Siis onko oikeesti tuommoisia ihmisiä tässä maailmassa?  eikä ole joku raja että ihminen ei edes synny jos ei ole tietyn verran toimivia aivosoluja?

Mitä jos vain sanoo sille anopille että et tuo tänne mitään ?

Vierailija kirjoitti:

Siis onko oikeesti tuommoisia ihmisiä tässä maailmassa?  eikä ole joku raja että ihminen ei edes synny jos ei ole tietyn verran toimivia aivosoluja?

Mitä jos vain sanoo sille anopille että et tuo tänne mitään ?

On sanottu. Ei ymmärrä tai usko, mitä sanotaan.

Sanoo ei uudestaan ja käännyttää anopin kamoineen ovesta. Sille kun on jo kerrottu ettei mahdu eikä oteta vastaan. Anopin lapsi eli puolisosi voi vääntää rautalangasta tämän asian.

Siis kertakaikkiaan sanotte että ette ota vastaan ettekä päästä sitä krääsää edes eteiseen. Joo, anoppi kyllä pahoittaa mielensä mutta ehkä se sitten tajuaa että hänen aarteensa ovat teille romua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko oikeesti tuommoisia ihmisiä tässä maailmassa?  eikä ole joku raja että ihminen ei edes synny jos ei ole tietyn verran toimivia aivosoluja?

Mitä jos vain sanoo sille anopille että et tuo tänne mitään ?

On sanottu. Ei ymmärrä tai usko, mitä sanotaan.

Kiellä kirjalisesti tai heitä romut mäkeen? Sun tehtävä on laittaa siihen totaalistoppi eikä antaa sen ihmisen kävellä ylitse. Ette kutsu /päästä sitä kylään teille ettekä ota tavaraa mukaan anoppilasta. Problem solved.

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppi en ole koskaan vienyt pojan perheeseen mitään, panostan sitten nekin rahat tyttären lapsiin. Jostain syystä miniä on nyreä, kun heillä lapset ei saa joululahjoja.

Joskus sitä toivoo, että miniät opettelisi sanomaan, mitä haluavat ja mitä ei. Jos ensitapaamisella ilmoittaa, että "kun Jannen kanssa yhteen muutetaan, niin sinne ei kukaan mitään tavaraa tuo". Olen tätä totellut, mutta jostain syystä en saa viedä tavaraa tyttärenkään perheelle ihan kuin se olisi miniältä pois.

Eli sun pojalla ei ole lapsia, vain miniällä on?Ei se pojan lasten syy ole jos niiden mutsi on minimalisti. Vie ne muksut vaikka leikkipuistoon tai osta lahjakortti leffateatteriin tai vie lastenteatteriin. Parasta mitä isoäiti voi lapsenlapsilleen antaa on aika ja jakamaton huomio.