Lue keskustelun säännöt.
Siivoajana lapsen luokkakaverien perheessä
26.05.2014 |
Olen monen lasten kanssa kotona vietetyn vuoden jälkeen joutunut hanttihommiin siivoojaksi. No, viime viikolla olin nuorimmaisen lapseni vanhempainillassa ja huomasin siellä asiakkaani ja hekin selkeästi tunnistivat minut. Tämän vanhempainillan jälkeen lastani on kiusattu koulussa, huudeltu että "sun äiti siivoo meidän vessoja" ja jätetty ulkopuoliseksi. Asumme Espoossa ihan hyvällä alueella (vuokrakämpässä), joten täällä ei todellakaan ole kovin tavanomaista, että kenenkään vanhempi olisi tämmösissä paskaduuneissa... Tuli tosi paha mieli lapseni puolesta, koska eihän hän vielä tokaluokkalaisena oikein ymmärrä tilannetta ja että siihenkin on syy, että joudun tätä ammattia tekemään... Ilmeisesti lapseni on aiemmin ollut aika vähäsanainen ammattini suhteen, koska kaverit eivät ammatistani olleet tietoisia (aika paljon lapset kuitenkin puhuu että mitä vanhemmat tekee työkseen yms). Tosin en itsekään varsinaisesti ehkä huutelisi siitä, että äitini on siivooja. Vähän myös kiukuttaa noiden vanhempienillassa olleiden vanhempien puolesta, heidän on täytynyt sanoa tästä asiasta lapselleen koska en koskaan ole siivotessa heidän lapseensa törmännyt. Mitä tekisitte tilanteessa, jos kiusaaminen ei lopu? Lapseni on aika herkkä ja huomaa että on ottanut jutun raskaasti, hänellä ei muutenkaan ole kovin paljon koulussa kavereita. En kuitenkaan haluaisi sotkea työjuttuja "henk koht juttuihin", koska muuten tämä perhe on ollut mukava asiakas.
Kommentit (67)
En tiedä, olenko kauhean epäluuloinen, mutta luulen tämän aloituksen olevan provo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:24"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:19"][quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:12"]
Selitä että käyt siivosmassa luokkakaverin perheessä koska ovat laiskoja.
[/quote]Ei tällainen varmaan ole fiksu linja. Eihän sinuakaan ilmeisesti ole mitenkään haukuttu.
[/quote]
No korvaa laiskan sitten vaikka kiireisellä tai jollain muulla termillä joka kuvaa tilannetta parhaiten.
[/quote]
Mukavuudenhaluinen on parhaiten kuvaava termi
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:34"][quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:21"][quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:18"][quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:09"]
Selitä pojalle ja samalla itsellesi, että siivoamisessa ei ole mitään hävettävää.
[/quote]
vahingossa peukutin tätä!
Kun en ymmärtänyt ollenkaan niin, että ap itse häpeäisi työtään, vaan häntä surettaa lapsen puolesta, kun sivistymättömät tenavat pilkkaavat hänen lastaan koulussa (?)
vai menikö multa ohi jokin, mitä sinä löysit rivien välistä (?)
Me esim. asumme kerrostaloasunnossa alueella, jossa on lähinnä 200m2 ok-taloja. En todellakaan häpeä itseäni tai elämänvalintojani, mutta jos lastani kaverit tämän takia kiusaavat, olen kyllä surullinen hänen puolestaan. Koska kiusaaminen satuttaa aina ja sen lisäksi perheen statuksesta kiusaaminen vääristää arvomaailmaa huonoon suuntaan, tulee vinoutunut käsitys, ettei kaikilla olisi samaa ihmisarvoa.
Vaikka kotona vanhemmat kuinka yrittävät arvokasvatusta antaa, niin kaveripiirin vaikutus on lapsuudessa tutkitusti suurempi... joten tällaisessa tilanteessa on helposti voimaton. Kauheinta on, jos lapsi oppii halveksimaan omia vanhempiaan ja omaa taustaansa ihan syyttä suotta :(
[/quote]
No kyllä sieltä rivien välistä voi lukea häpeän.
[/quote]
Minusta sieltä rivien välistä voi lukea surun. Surun lapsensa kiusaamisesta johtuen.
[/quote]
Voi olla samaan aikaan surua sekä häpeää ja provohan tämä valitettavasti taas kerran on.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:29"]
No en minä varsinaisesti häpeä työtäni, kyllä ihan avoimesti voin kertoa ihmisille olevani siivooja ja kuten toinenkin kommentoija mainitsi, mieluummin tekee rehellistä työtä vaikka huonolla palkalla kuin makaisi töissä tekemättä mitään. Mutta sitä ei käy kiistäminen, että ei tämä todellakaan ole ollut haaveammattini enkä tästä nauti. Ihan vaan jo sen takia, että kaipaan paljon virikkeellisempää työtä ja sosiaalisena ihmisenä työskentelisin mielellään työyhteisössä enkä aina vaan näin yksin. Ja tuo "en itsekään lapsena olisi huudellut äitini olevan siivooja" viittasi enemmänkin siihen, että tuon ikäsenä ei vielä oikein osaa katsoa asioita monesta perspektiivistä. Kyllä mä ainakin muistan, miten pienenä puhuttiin paljon vanhempien töistä ja mitä vanhemmat siellä tekee. Ja olin tosi vaikuttunut, kun parhaan kaverini isä oli kirurgi.
[/quote]
Arvelinkin, että susta leivotaan nirppanokkainen syntipukki. Haukutaanhan täällä kaupan kassatkin vähä-älyisiksi, joten ei varmaan kannata kertoa siivoavansa työkseen. Ja kyse tais olla lapsen kiusaamisesta ja pahasta olosta, vai... Tsemppiä vaan, toimelias olet, mutta pakko varmaan vaihtaa kohdetta, jos onnistuu, ei tuo ilkkuminen muuten lopu.
Mä ottaisin dokkarit opinnoista mukaan ja marssisin pilkkaajien kotiin näytille.
Oli provo tai ei, niin sosiaaliluokilla on merkitystä, vaikkei sitä ihan heti päälle huomaisi. Me olemme tavallinen opisto-amk koulutettu pariskunta. Olemme työllä ja säästeliäisyydellä saavuttaneet mukavat elinpuitteet ja näytämme mielestämme ihan samanlaisilta kuin muut täällä 'paremman tuloluokan asuinlähiössä',. Vaan mitä käykään, kun yksi lapsi ei olekkaan odotusten mukainen ja aiheuttaa hämminkiä... saamme koken puheissa ja lapsiin kohdistuvisssa käytöksissä , että emme kuulukkaan joukkoon. Ymmärrän yskän ja olemmekin etsieet uutta kotia vähän tavallisemmalta asuinalueelta., missä ihmisten erialisuus ja erilaiset elintasot suvaitaan paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:48"]
Oli provo tai ei, niin sosiaaliluokilla on merkitystä, vaikkei sitä ihan heti päälle huomaisi. Me olemme tavallinen opisto-amk koulutettu pariskunta. Olemme työllä ja säästeliäisyydellä saavuttaneet mukavat elinpuitteet ja näytämme mielestämme ihan samanlaisilta kuin muut täällä 'paremman tuloluokan asuinlähiössä',. Vaan mitä käykään, kun yksi lapsi ei olekkaan odotusten mukainen ja aiheuttaa hämminkiä... saamme koken puheissa ja lapsiin kohdistuvisssa käytöksissä , että emme kuulukkaan joukkoon. Ymmärrän yskän ja olemmekin etsieet uutta kotia vähän tavallisemmalta asuinalueelta., missä ihmisten erialisuus ja erilaiset elintasot suvaitaan paremmin.
[/quote]
Voitko kuvailla tarkemmin, miten tämä ilmenee?
Aloituksesta tulee mieleen...
Puhuttiin työkavereiden kanssa nuorten kesätöihin pääsemisestä. Itsellä ei lapsia ole, mutta kaksi työkaveria kertoi, etteivät lapsensa ole saaneet kesätöitä.
Siinä sitten puhuttiin omista kesätöistä, joita itselläni oli mm. siivoajana. Siihen toinen näistä työkavereista totesi: "Sulle on sitten paskahommatkin kelvanneet." Kommentin kuultuani olin tyrmistynyt. Ok, ilmeisesti tosiaan on olemassa ihmisiä, joiden mielestä kotona makoilu sopii paremmin kuin työnteko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen siivooja ja ylpeä siitä.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:31"]
Korjaan edelliseen, kotona tekemättä mitään. -Ap
[/quote]
Repesin kun kirjoitit tuon, vaikka ymmärsin heti, että oli vahinko. Mutta tuli vaan niin mieleen muutama entinen työkaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä tää häpeä on nyt ihan väärässä perheessä. Sen toisen perheen pitäs hävetä,koska sä tiiät millon niillä on ollu ripulia sun muuta. Voit sanoa,et taas niillä on perse laulanu hoosiannaa,pönttö oli ku pommin jäljiltä..jos on tarvetta.
Mut hei,itsehän sä työsi valitsit.
En jaksanut lukea vastauksia läpi, mutta teen mm. kotisiivousta yrittäjänä ja teen sitä myös lasteni koulukavereiden perheissä, olen käynyt joillakin jo useamman vuoden. Kertaakaan lasteni ei ole tarvinnut hävetä ammattiani tai minun tekemisiäni, päinvastoin. Olen jokaisessa kodissa toivottu ja teen työni ylpeydellä ja erittäin hyvin. Valitsen itse asiakkaani ja asiakkaani ovat aivan upeita ihmisiä, joiden kanssa juttua riittää. He luottavat minuun ja päästävät minut tyhjään kotiinsa ja he voivat olla myös kotona jos haluavat työtä tehdessäni. Perheiden lapset tietävät, että minulla on lapsia ja on normaalia, että he tulevat minun kanssani juttelemaan ja kertomaan myös heidän huoliansa. Olen auttanut joskus lapsia työn ohessa läksyissä ja heittänyt heidät autolla bussipysäkille rankkasateen yllättäessä ja kohtelen lapsia mukavasti siinä missä omianikin.
Ap on mielestäni siis omalla negatiivisuudellaan ja häpeävällä käytöksellä saanut aikaan tuon tilanteen. Jos ap olisi tehnyt työnsä pää pystyssä ja normaalisti käyttäytyen, ei hänellä olisi täällä mitään tarvetta itkeä. Nyt ap voisi siis muuttaa ensin itseään, ja sen jälkeen saat muutettua myös lastesi elämän kohdilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
32 olet kyllä törkeä. Aivan eri arvostuksen saa kun on yrittäjänä siivoojana ja käärii rahat itselleen kuin on palkkalistoilla siivoojana. Siinä melkoinen ero ja kehtaat vielä syytellä. Häpeä!
Mun äiti oli siivooja.
Parasta mitä voit tehdä lapsellesi on kertoa, että olet ahkera, teet kovasti töitä perheen eteen ja yleisemminkin arvokasvatat lasta kertoen että jokainen työ on tärkeä. Jos siivoojia ei olisi maailma hukkuisi paskaan. Ja siitäkin pitää puhua, ett tyä ei määritä ihmistä tai ihmisen arvoa- sitä millainen hän on.
olen itse saanut tällaisen kasvatuksen ja olen aina arkailematta sanonut äitini ammatiksi siivoojan. Ala-asteella kaverit eivät kyllä alkaneet urputtaa kun itsevarmasti ja häpeilemättä itse asiaan suhtauduin.
Myöhemmin oman yliopistokoulutykseni jälkeen ja asiantuntijatyössä työyhteisössä minulle asiasta on ollut hyötyä. Olen reilun ihmisen maineessa ja työpaikan siivoajat ja muut pienipalkkaisissa tehtävissä olevat eivät pidä minua ylpeänä pomona- vaikka moni muu samantyylisessä asemassa oleva on luonut henkisen railon ympärilleen ihan ulkokohtaisiin asioihin perustuen. Ihmisiä me vaan ollaan.
Olen kiitollinen vanhemmilleni, että opettivat minut arvostamaan kaikkea työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun on vaikea uskoa ap:n aloitusta. Asun itsekin Espoossa hyvällä alueella, ja ihmiset täällä ovat mukavia ja sivistyneitä. Kaikki ovat ystävällisiä toisilleen. Jos joku vanhempainillassa osoittautuisi siivoojaksi, ei kai kukaan aikuinen a) ajattelisi siitä yhtään mitään ja b) menisi kotona lapsilleen halveksuvaan sävyyn kertomaan, että "Villen äiti onkin siivooja". Ja vaikka menisi, miksi lapset sitä paheksuisivat? Oma lapseni on tokaluokkalainen, eikä hän osaisi pitää siivoojan ammattia huonompana kuin jotain toista ammattia.
Käske sanoa että äiti kiusas joskus koulussa ja joutuu sen vuoksi siivoamaan vessoja.
Ja vielä 3 päiväähän saattaa kuulla aiheesta ja sitten alkaakin kesäloma
Nyt nipotan mutta miksi muutama kommentoija kirjoittaa siivoaja? Eikös se ole siivooja?
Lastasi kiusataan koulussa, mitä aiot tehdä? Joko otit yhteyttä opettajaan vai oletko pytyn takana piilossa ja odotat, että lapsi kasvaa ja muuttaa pois kotoa.
Missä ihmeessä tälläisiä tarinoita on? Esimerkiksi oman luokkakaverini äiti oli siivoojana meidän koulussa 90-luvulla ja mitäs siinä. Kaikki tiesi, että siinä se Maijan äiti painaa, mutta ei lapsilla mitään arvotusta siivousammatista ollut ja kun se alkoi tulla teini-iän nyrpistelyssä, niin siinä vaiheessa osattiin jo käyttäytyä. Sitä paitsi itse olisin saanut varmaan "selkään" (=hirveää huutoa) kotona, jos olisin kertonut, että olen siivoojaa pilkannut. Vanhemmat oli koulutettuja ja hyvissä ammateissa, mutta ei meillä saanut ketään työssäkäyvää pilkata.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:21"][quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:18"][quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 23:09"]
Selitä pojalle ja samalla itsellesi, että siivoamisessa ei ole mitään hävettävää.
[/quote]
vahingossa peukutin tätä!
Kun en ymmärtänyt ollenkaan niin, että ap itse häpeäisi työtään, vaan häntä surettaa lapsen puolesta, kun sivistymättömät tenavat pilkkaavat hänen lastaan koulussa (?)
vai menikö multa ohi jokin, mitä sinä löysit rivien välistä (?)
Me esim. asumme kerrostaloasunnossa alueella, jossa on lähinnä 200m2 ok-taloja. En todellakaan häpeä itseäni tai elämänvalintojani, mutta jos lastani kaverit tämän takia kiusaavat, olen kyllä surullinen hänen puolestaan. Koska kiusaaminen satuttaa aina ja sen lisäksi perheen statuksesta kiusaaminen vääristää arvomaailmaa huonoon suuntaan, tulee vinoutunut käsitys, ettei kaikilla olisi samaa ihmisarvoa.
Vaikka kotona vanhemmat kuinka yrittävät arvokasvatusta antaa, niin kaveripiirin vaikutus on lapsuudessa tutkitusti suurempi... joten tällaisessa tilanteessa on helposti voimaton. Kauheinta on, jos lapsi oppii halveksimaan omia vanhempiaan ja omaa taustaansa ihan syyttä suotta :(
[/quote]
No kyllä sieltä rivien välistä voi lukea häpeän.
[/quote]
Minusta sieltä rivien välistä voi lukea surun. Surun lapsensa kiusaamisesta johtuen.