"Kivoja" asioita mitkä sinun mielestäsi tuntuu hirveän vastenmieliseltä pakkopullalta?
Minulla tällaisia on esim. mökkeily ja joulu. Silti aina ihmiset yrittävät pakottaa kerta toisensa jälkeen mökkeilemään ja viettämään joulua.
Mitä on sinulla yleisesti kivaksi miellettyjä asioita mitä inhoat mutta aina tuntuu että niistä olisi "pakko" tykätä?
Kommentit (1397)
Kotimyyntikutsut ja niiden emännöimiseen maanittelu sekä ylenmääräinen halaileminen. Tykkään halata tiettyjä läheisiä, kuten perheenjäseniäni, mutta en pidä siitä, että joka hiton kaveria ja sukulaista halataan tavatessa ja lähtiessä. Toivottavasti tapa vähenee koronan myötä. Inhoan myös ilon ja innostuksen esittämistä; kimakalla äänellä hihkumista ja ylisanoja. En myöskään halua katsoa videopätkiä kenenkään lemmikkien tai lasten tempuista, mutta on vaikea kieltäytyä, kun joku työpaikalla kysyy, että haluatko nähdä kun meidän miiru menee paperipussiin tai inkaiida heittää vähän vajaaksi jäävän kärrynpyörän. Sano nyt siinä, että en halua. Myös vieraiden ihmisten kanssa samassa vedessä lilluminen eli paljussa olo on ällöttävää.
Vierailija kirjoitti:
- Laivaristeilyt 🤮(varsinkin työporukalla)
- Festarit. Kaikkialla liikaa ihmisiä, haisee, pitkät jonot...
Täsmälleen. Olen jättänyt molemmat jo kauas taakse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät
Samaa mieltä. Mikä ihme siinä on, että häät on niin usein tylsiä ja "pakkopullan"tuntuisia? Vaikka olisi jonkun läheisen ja rakkaan ihmisen häät kyseessä. Mulla on ollut hauskempaa jopa hautajaisten muistotilaisuudessa, kun surun keskellä on yhtäkkiä tullut jonkun kanssa jotain hulvattomia muisteloita vainajasta. No, tää voi kyllä kertoa enemmän mun luonteesta kuin yleisesti häistä ;)
No minä kerron. Häät ovat tylsiä koska ketään ei kiinnosta ne tuttu juttu - showt iänikuiset "hauskat" hääjutut jotka toistuvat joka ikisessä häissä. Umpitylsät puheet kuinka Perttiina teki 5v sitä ja tätä ei kiinnosta ketään! Siksi häissä on tylsää. Omissa häissä tehtiin päätin heti, että kaikki pakollinen ohjelma pois, vain hyvää ruokaa, viiniä ja musiikkia ja kappas kumma monet vieraat tui jälkeenpäin sanomaan että "olipa muuten parhaat häät miss ikinä olleet" olin samaa mieltä.
Töissä käyminen, tuntuu että koko elämä menee siihen.
Aliaksen pelaaminen. "Leikitään, että ollaan onnellisia ja kaikilla on superkivaa".
Yökyläily. Rasittavaa siivota yhden tai parin yön jäljiltä tehdyt pedit, etenkin kun aamulla tunnelma tapaa olla apea. En myöskään halua nukkua kenenkään nurkissa, odotella pääsyä aamupalalle ja hiipiä vessaan peläten häiritseväni talon väkeä.
Festarit; känniset ihmiset, kuvottavat vessat, helteinen tai sateinen kenttä vailla suojaa.
Pakonomainen tissuttelu ja alkoholin tyrkyttäminen joka prkleen illanistujaisissa ja siitä seuraava sössöttäminen ja iholle tunkeminen, tilittäminen, sekoilu ja itkeminen.
Kehopositiivisuus siinä mielessä, että tursokkeet, muhkurat, kainalokarvat, eritteet ja makkarat on koko ajan kesäaikaan silmissä.
Lemmikkien tuputtaminen syliin, vuoteeseen, ruokapöytään (niissä hiton yökyläpaikoissa) ja naamaa nuolemaan.
En tykkää kotimaisista elokuvista enkä sarjoista.
Syyt:
- surkea näyttelijäntyö. Epäselvää artikulaatiota, teennäisiä repliikkejä, kirjakieltä... miten voi olla, että nämä opiskelevat ihan korkeakoulutasolla ja lopputulos on tällainen?!
- samat näyttelijät. Aina ne samat naamat. Malmivaara, Tola, Kosonen, Hirviniemi, Kataja, Petelius ja Carl Christian Rundman vanhempana upseerina. Eikö muita löydy???
- surkeaakin surkeammat äänitykset. Puhetta ei kuule, mutta musiikki PAUHAA. Joudut jatkuvasti rämppäämään kaukosäätimen volaa ees taas. Leffateatterissa istut tärykalvot verta vuotaen ja mietit, mikset ottanut korvatulppia mukaan.
- aiheet yleensä pelkkää ankeutta ja kurjuutta, oli kyseessä komedia tai tragedia. Viinaa, tappelua, pettämistä, tappo, autolla kaahausta, valkoinen perce soutaa ja jonkun riipputissit ruudussa. Pakollinen saunakohtaus.
Toisen ihmisen kanssa juoksulenkille/salille tms. yksin tehtävään urheilusuoritukseen meneminen. Miksi ihmeessä?!?
Aikuiset ihmiset pelaamassa lautapelejä tai leikkimässä jotain väkinäisiä leikkejä. Yöh. Ei kiinnosta. Illanistujaiset yleensäkin aika pakkopullaa.
Miesporukalla voi joskus kännätä ja se on ihan ok, mutta sitäkään ei jaksa kuin harvoin.
Ainakin yhteissaunominen, uimahallissa käyminen, työpaikan pikkujoulut, virkistäytymispäivät ynnä muut yhteiset "kivat jutut", bileristeilyt (kerran olin työkaverin kanssa ja toista kertaa en mene), lautapelit, eräjormailu, kalastus/onkiminen, juoksulenkkeily, hiihtäminen ja hiki päässä himourheilu ylipäätään, sekä loputon, pakkomielteenomainen kohkaaminen hiihdosta, jääkiekosta ja formuloista ikään kuin ne a) automaattisesti kiinnostaisivat kaikkia ja b) yhdistäisivät koko kansan vauvasta vaariin.
Minua ei saisi tanssiravintolaan, kapakkaan, baariin, mitä ne nyt onkaan, enää kirveelläkään.
Jossain pubissa voisin käydä hetken istumassa omilla ehdoillani. Ketään en sieltä toisi mukaan kotiini.
Inhoan messuja ja muita vastaavia yleisötapahtumia, vain rompetorit on mielenkiintoisia niiden tavaroiden takia.
Mökkeily olisi kivaa yksin tai mieheni kanssa kahdestaan. Ei minkäänlaisella porukalla, ei koskaan.
Veneily ei napaa tippaakaan. Vaikka olisi mikä luksusjahti hyvänsä. Ei kiitos.
En tykkää olla kenelläkään yötä. Se ilta ja yö vielä menettelisi, mutta seuraava päivä on aina hankala, kun ei tiedä, milloin on sopivaa lähteä pois. Lähtisin nimittäin mieluiten heti aamulla aikaisin. Mutta ei, pitää ensin juoda aamukahvit ja syödä aamupalat, sitten ehdotetaan reipasta kävelylenkkiä sinne ja tänne, takaisin tultua taas kahvit, alkaa mankuminen, että tehdään ruokaa, jääkää syömään. Joten menee myöhään. Pahin tapaus oli, kun isäntäpari jatkoi juomista heti seuraavana aamuna ja lapset jäi meidän vieraiden kontolle, vietiin ne leikkipuistoon ja kun tultiin takaisin, niin isäntäpari oli nukkumassa. Sitten heräsivät ja alkoivat riidellä ja juoda lisää. Oli hieman vaikea lähteä sieltä, niiden lasten takia. En halua olla missään yökyläilemassä juuri sen takia, että siellä joutuu olemaan tavallaan kuitenkin sen toisen perheen ehdoilla.
En minäkään pidä mistään peleistä, lautapeleistä kaikkein vähiten.
Kosmetologilla, jalkahoitajalla ja kampaajalla käyminen on aina pientä piinaa, kun pitäisi keskustella edes jotenkin. Tykkäisin olla ihan hiljaa vaan.
IHANAA LUKEA että muutkin vihaa yökyläilyä eivätkä itsekään mieluusti majota ihmisiä! Mulla on lähipiirissä vain 1 ystävä joka ymmärtää tämän...
Ajan mielelläni parikin tuntia kotiin yöllä mieluummin kun jään yöksi. Aamut on yökyläillessä pahoja; huonosti nukuttu yö takana, ei kehtaa mennä pskalle kun kaikki muutkin on vessaan jonottamassa, ei saa aamupalaksi sellaista mitä ite haluaa syödä (en syö koskaan kotona aamulla leipää koska se ei pidä nälkää mutta monet näköjään syö, sitten on tunnin päästä jo kauhea nälkä), ei voi meikkailla/lukea hesaria/kattoa jtn omaa ohjelmaa tms. kun pitää vielä viettää vikat hetket majoittajien kanssa ym.
Pahinta jos kyläpaikassa on lapsia. Heti aamusta kauhee meteli ja show ja pitäis leikittää vaik haluisin vaa juoda kahvini omasta kupista hyväksi todetulla kauramaidolla.
Lupaus itselleni ensi vuodelle - en mee kenellekkään yökylään.
Ulkoilu ilman mitään sen erityisempää syytä, tyyliin "nyt pihalle kun on niiin hieno ilma".
Hiihtäminen.
Palju. Ei ole mielestäni yhtään rentouttavaa ja mukavaa lillua usean eri ihmisen kanssa hien ja ties minkä eritteiden kyllästämässä haisevassa järvivedessä.
Vierailija kirjoitti:
Minua ei saisi tanssiravintolaan, kapakkaan, baariin, mitä ne nyt onkaan, enää kirveelläkään.
Jossain pubissa voisin käydä hetken istumassa omilla ehdoillani. Ketään en sieltä toisi mukaan kotiini.
Inhoan messuja ja muita vastaavia yleisötapahtumia, vain rompetorit on mielenkiintoisia niiden tavaroiden takia.
Mökkeily olisi kivaa yksin tai mieheni kanssa kahdestaan. Ei minkäänlaisella porukalla, ei koskaan.
Veneily ei napaa tippaakaan. Vaikka olisi mikä luksusjahti hyvänsä. Ei kiitos.
En tykkää olla kenelläkään yötä. Se ilta ja yö vielä menettelisi, mutta seuraava päivä on aina hankala, kun ei tiedä, milloin on sopivaa lähteä pois. Lähtisin nimittäin mieluiten heti aamulla aikaisin. Mutta ei, pitää ensin juoda aamukahvit ja syödä aamupalat, sitten ehdotetaan reipasta kävelylenkkiä sinne ja tänne, takaisin tultua taas kahvit, alkaa mankuminen, että tehdään ruokaa, jääkää syömään. Joten menee myöhään. Pahin tapaus oli, kun isäntäpari jatkoi juomista heti seuraavana aamuna ja lapset jäi meidän vieraiden kontolle, vietiin ne leikkipuistoon ja kun tultiin takaisin, niin isäntäpari oli nukkumassa. Sitten heräsivät ja alkoivat riidellä ja juoda lisää. Oli hieman vaikea lähteä sieltä, niiden lasten takia. En halua olla missään yökyläilemassä juuri sen takia, että siellä joutuu olemaan tavallaan kuitenkin sen toisen perheen ehdoilla.
En minäkään pidä mistään peleistä, lautapeleistä kaikkein vähiten.
Kosmetologilla, jalkahoitajalla ja kampaajalla käyminen on aina pientä piinaa, kun pitäisi keskustella edes jotenkin. Tykkäisin olla ihan hiljaa vaan.
Komppaan! Kampaajien ja hierojien pitäisi lukea tilannetta ja pitää suunsa kiinni, jos asiakas ei aloita keskustelua. Lehden lukemista ei pidä keskeyttää uteluilla joulunvietosta tai lomien lusimisesta. Kävin kerran hierojalla, joka alleviivasi vaikenemista, jotta saisi keskittyä ja minä rentoutua. Sitten kumminkin joka kerta (5 kerran sarja) alkoi pälpättää mökistään, perheestään jne.
Ilmeisesti meidän kaikkien naisten pitäisi olla aivan mielettömän kiinnostuneita vauvoista.
Kun vauva tulee paikalle, kaikkien naisten pitää mennä sössöttämään ja ihastelemaan ja "saako ottaa syliin" ja koskettelemaan ja taivastelemaan ja syynäämään.
Ihan vaikka olisi joku täysin vieras ihminen vauvansa kanssa.
Että pitäisi maapallon joka ikisestä naisesta olla niin "kivaa" hössöttää vauvojen ympärillä.
Ööh? Minkä takia.
Kampaajalla käynti ja shoppailu.
Vierailija kirjoitti:
En tykkää kotimaisista elokuvista enkä sarjoista.
Syyt:
- surkea näyttelijäntyö. Epäselvää artikulaatiota, teennäisiä repliikkejä, kirjakieltä... miten voi olla, että nämä opiskelevat ihan korkeakoulutasolla ja lopputulos on tällainen?!
- samat näyttelijät. Aina ne samat naamat. Malmivaara, Tola, Kosonen, Hirviniemi, Kataja, Petelius ja Carl Christian Rundman vanhempana upseerina. Eikö muita löydy???
- surkeaakin surkeammat äänitykset. Puhetta ei kuule, mutta musiikki PAUHAA. Joudut jatkuvasti rämppäämään kaukosäätimen volaa ees taas. Leffateatterissa istut tärykalvot verta vuotaen ja mietit, mikset ottanut korvatulppia mukaan.
- aiheet yleensä pelkkää ankeutta ja kurjuutta, oli kyseessä komedia tai tragedia. Viinaa, tappelua, pettämistä, tappo, autolla kaahausta, valkoinen perce soutaa ja jonkun riipputissit ruudussa. Pakollinen saunakohtaus.
Tää on niin totta; puheesta ei saa selvää, mutta musiikki särkee tärykalvot, kurjuus on niin taiteellista ja seksi, siitähän me ei tiedettäisiin mitään ilman sitä pakollista ratsastuskohtausta.
Sama homma naisena. En ymmärrä enkä nauti puolin enkä toisin.