Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodin aikuisia ihmetyttää, kuinka vanhemmat eivät usein jaksa olla vanhempia lapsilleen
26.12.2020 |
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämän tästä esillä tutkimustuloksia, joiden mukaan varhaiskasvatuksen piirissä olleet lapset menestyvät paremmin koulussa ja koko elämässä kuin ne, joita on hoidettu kotona. Esitellään vertailulukuja, joissa tarkastellaan erilaisissa motorisissa ja tiedollisissa testeissä selviytymistä, yhteistyökyvyn ja kielellisen sekä matemaattisen osaamisen kehittymistä jne.
Ja sitten joku varhaiskasvattaja on sitä mieltä, että älkää tuoko lapsianne hoitoon.
Onko ihan oikein, että hoitajalla on oikeus sanella vanhemmille, millaisen tulevaisuuden lapsi saa?
Itse varhaiskasvatuksen työntekijänä en ehdottomasti vienyt lapsiani päivähoitoon kuin vasta 5-6-vuotiaina. 5-vuotiaanakin oli vain kerho, 6v eskari. Vanhempi saa kotonakin kasvatettua järkevän, osaavan ja fiksun pikku ihmisen ilman varhaiskasvatusta, jos vain HALUAA! (Pl. mielenterveydelliset ongelmat ja elämänhallinnan ongelmat). Meininki on päiväkodissa pelkkää säilömistä, sarjatulella tykittämistä ja pelkkää aikataulutettua siirtymää paikasta toiseen, resurssipulaa jne. Ryhmää terrorisoi 1-3 erityislasta jotka saa pakosta kaiken huomion, ettei vaan satu mitään vakavaa.
Työssäkäyvien lapset eivät ikinä lopu, joten töitä kyllä on, vaikka nämä kotona olevat vanhemmat lyhentäisivätkin lastensa hoitopäiviä ja välillä antaisivat lapsilleenkin vapaapäiviä hoidosta. Säälittää lapset, jotka ovat paikalla jo ennen kuin itse tulen töihin ja vielä jäävät hoitoon kun työpäiväni on ohi. Ja itsekin olen aivan poikki siitä metelistä ja erityistarpeisista lapsista, ja vaikka kuinka yrittää jakaa huomiota ja läsnäoloa muillekin, niin ei riitä.
Alanvaihto on yleistä, sama itsellä mielessä. Työhän sinällään lasten parissa olisi antoisaa jos resurssit olisivat kohdillaan.
Suurin osa perheistä on kivoja, vanhemmat ymmärtäväisiä ja maalaisjärjellä varustettuja. Sitten on niitä, joiden pirkko-petteriä pitäisi palvoa ja mennä hänen pillinsä mukaan, ja vanhemmat nousevat heti takajaloilleen kun esittää pientäkin kehittämisehdotusta hyvässä hengessä. Täytyy sanoa, että asiakaspalvelutyötä tämäkin on, tulee monenlaista vastaan. Poikkeuksena se, että samaa asiakasta pitää kestää montakin vuotta.
Anteeksi avautumiseni, pitäisi kai nöyränä ryömiä liinavaatekaappiin järjestelemään lakanoita kun on aikaa. Hah.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä37185 kirjoitti:
Mua huvittaa aina nämä "asiantuntijat". Sellaiseksihan kelpaa kuka vaan. Pari vuotta sitten yksi kunnanjohtaja paasasi siitä, kuinka lapset tuodaan vanhemipien kesälomien aikana päivähoitoon ja vamhemmat lähtee rilluttelemaan kaksistaan etelään. Mitä 24/7-hoitopalvelua se kuvitteli normaalissa päiväkodissa vanhemmille olevan tarjolla?
Meidän kuntamme vuoropäiväkodissa oli oikeasti tilanne, jossa lähivanhempi lähti etelänmatkalle ja etävanhemman oli tuotava lapsi omien työpäiviensä ajaksi hoitoon. Asia paljastui, kun etäkin lähti laivalle ja lapsi sairastui hoidossa, jolloin vanhempia tietysti tavoiteltiin. Varahakija lopulta nouti lapsen.
Että ei nämä ihan tuulesta temmattuja ole, vaikka uskomattomilta jutuilta kuulostavatkin.
Siis oikeastiko tarkoitat, että lähivanhemmalla ei ole oikeutta lomailla ilman lasta? Kyllä sillä etävanhemmalla edes joskus voisi olla velvollisuus olla vanhempi, vaikka päiväkoti ensisijaisesti huolehtiikin siitä, että lähivanhemman elämä rajataan mahdollisimman pieneksi.
Tuossa tilanteessa molemmat vanhemmat olivat hylänneet lapsensa päiväkotiin. Ei ollut hakijaa.
Siis jos lähivanhempi lomallaan lähtee etelään, niin hän hylkää lapsensa päiväkotiin? Eli pitää joka päivä varmistaa etävanhemmalta (jolla lapsi on kesällä loma-aikana sopimuksen mukaiset 2 vko), että etä muistaa hakea lapsen hoidosta, jos lapsen sinne vie?
Et ole tosissasi.
Päiväkodissa oli lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat matkoilla eikä lapsella ole siis hakijaa eikä kotia johon mennä. Sinusta lasta ei ole hylätty?
Etävanhempi hylkäsi. Pitääkö lähivanhemman päivystää aina 24/7, jos etävanhempaa ei kiinnostakaan hoitaa osuuttaan?
Taustoitanpa nyt vielä, että lähi jätti lapsen etälle asiasta sopimatta eikä kertonut lomasta myöskään päiväkotiin. Suotta puolustatte. Tästä tuli seuraamuksia molemmille vanhemmille.
T. Esimerkin kertonut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä37185 kirjoitti:
Mua huvittaa aina nämä "asiantuntijat". Sellaiseksihan kelpaa kuka vaan. Pari vuotta sitten yksi kunnanjohtaja paasasi siitä, kuinka lapset tuodaan vanhemipien kesälomien aikana päivähoitoon ja vamhemmat lähtee rilluttelemaan kaksistaan etelään. Mitä 24/7-hoitopalvelua se kuvitteli normaalissa päiväkodissa vanhemmille olevan tarjolla?
Meidän kuntamme vuoropäiväkodissa oli oikeasti tilanne, jossa lähivanhempi lähti etelänmatkalle ja etävanhemman oli tuotava lapsi omien työpäiviensä ajaksi hoitoon. Asia paljastui, kun etäkin lähti laivalle ja lapsi sairastui hoidossa, jolloin vanhempia tietysti tavoiteltiin. Varahakija lopulta nouti lapsen.
Että ei nämä ihan tuulesta temmattuja ole, vaikka uskomattomilta jutuilta kuulostavatkin.
Siis oikeastiko tarkoitat, että lähivanhemmalla ei ole oikeutta lomailla ilman lasta? Kyllä sillä etävanhemmalla edes joskus voisi olla velvollisuus olla vanhempi, vaikka päiväkoti ensisijaisesti huolehtiikin siitä, että lähivanhemman elämä rajataan mahdollisimman pieneksi.
Tuossa tilanteessa molemmat vanhemmat olivat hylänneet lapsensa päiväkotiin. Ei ollut hakijaa.
Siis jos lähivanhempi lomallaan lähtee etelään, niin hän hylkää lapsensa päiväkotiin? Eli pitää joka päivä varmistaa etävanhemmalta (jolla lapsi on kesällä loma-aikana sopimuksen mukaiset 2 vko), että etä muistaa hakea lapsen hoidosta, jos lapsen sinne vie?
Et ole tosissasi.
Päiväkodissa oli lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat matkoilla eikä lapsella ole siis hakijaa eikä kotia johon mennä. Sinusta lasta ei ole hylätty?
Etävanhempi hylkäsi. Pitääkö lähivanhemman päivystää aina 24/7, jos etävanhempaa ei kiinnostakaan hoitaa osuuttaan?
Taustoitanpa nyt vielä, että lähi jätti lapsen etälle asiasta sopimatta eikä kertonut lomasta myöskään päiväkotiin. Suotta puolustatte. Tästä tuli seuraamuksia molemmille vanhemmille.
T. Esimerkin kertonut
Eli nyt täytyi kertomusta muuttaa, koska satuilusi ei ottanut tulta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kun mulle aina sanotaan että kaupassa ei sit käydä lapsen hoitoajalla. Ok. No lähdetään lapsen kanssa taksilla päivähoitopäivän jälkeen kauppaan kun bussit ei enää siihen aikaan liiku. Siihne reissuun uppoaa 60e pelkkiin taksikuluihin. Jos saisin käydä kaupassa töistä tullessa niin siihen ei menisi yhtään enempää aikaa mut hoitajat näkisi ruokakassit. Joskus kuitnekin salaa käyn kaupassa kun joudun välillä tunninkin odottamaan bussia. Jemmaan ruokaostokset ojaan siksi ajaksi kun haen lapsen.
Minäkin ihmettelen tuota ettei hoitopäivän aikana saa käydä kaupassa. Onneksi itsellä on auto niin kukaan ei näe ostoksia. Paljon mieluummin käyn itse 10 minuutissa kaupassa ilman lasta kuin väsyneen lapsen kanssa, jolloin aikaa ja hermoja menee paljon enemmän. Kun ei sitä väsynyttä ja kiukuttelevaa lasta hyvällä katsota kaupassa.
Tämä on juuri tätä. Jos lapsi ei pääse kauppaan, miten hän oppii siellä toimimaan? Vanhempi välttelee opettamista. Jos kyse on väsymyksestä, lapsi purkaa sen sitten päiväkodissa, mutta sitähän vanhempi ei näe. Miksi vanhemmat eivät halua tehdä asioita yhdessä lapsensa kanssa? Lapsi vaistoaa sen kyllä.
Ai, lapsen pitää päästä jokaikinen kerta kauppaan? Me teemme isommat ostokset viikonloppuna ja arkena käyn nopeasti tarpeen mukaan hakemassa täydennystä. Kyllä se väsynyt lapsi purkaa sen väsymyksen siellä kaupan karkkihyllyllä, kun ei saa mitä haluaa. Ja oikeastiko kuvittelet, että kaupassa käynti on ainoa asia mitä lapsen kanssa voi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sosiaalityöntekijä ja työssäni jatkuvasti ihan samojen asioiden äärellä kuin tämän kirjoituksen kirjoittanut varhaiskasvatuksen työntekijä. Toki itse puolustan subjektiivista päivähoito-oikeutta, koska monissa näennäisen tavallisissakin perheissä on huomattavasti pas*empi kasvaa kuin päiväkodissa, mutta ydinviestistä olen samaa mieltä.
Valitettavasti sosiaalipalveluihinkin on pikkuhiljaa hiipimässä sellainen ajatus, että "ei saa syyllistää ketään". Se johtaa kärjistyneimmissä tilanteissa siihen, että lapsia jopa huostaanotetaan ilman, että vanhemmille on selvästi ja suoraan sanottu, että asiat X, Y ja Z:t ovat vialla ja ne viat ovat teissä vanhemmissa. En tietenkään tarkoita, että ihmisiä pitää sananmukaisesti syyllistää, mutta vanhempia pitää aivan ehdottomasti vastuuttaa ja heille on pystyttävä puhumaan ikävistäkin asioista, vaikka ensireaktiona onkin suuttumus, järkytys tai paha mieli. Minkäänlainen muutos kun ei valitettavasti ala siitä, että ammattilaiset vanhempien rinnalla myhäilee, että joo-o on kyllä tosi vaikea lapsi, joo-o varmasti on rankkaa, joo-o eihän tuossa olisi ollut mitään muuta mahdollisuutta toimia. Muutos alkaa siitä, kun puhutaan suoraan.
Toisaalta yritäpä saada päiväkodin hoitajat vastuuseen siitä, että he eivät tee työtään. Vaikka sanoisi miten, että lastani purraan hoitopäivän aikana, estäkää se, niin hoitajat vain hymivtelevät, että täällä sitä vasta opetellaan tulemaan muiden kanssa toimeen eikä kukaan tee mitään, vaikka 4v ikäinen menee ja haukkaa palan toisen korvasta. Hoitajien rekationa tuollaiseen huomautukseen on suuttumus, järkytys tai paha mieli, koska he ovat ammattilaisia, ei siellä kotonakaan taida kaksisesti mennä, kun lapsi ei osaa pitää puoliaan ja äidin pitää puuttua lastenväliseen toimintaan.
Kerrohan, miten aikuinen pystyy estämään sen aina, ettei lapsi pure toista lasta? Et taida elää ihan todellisuudessa.
Pureminen mahdollistetaan sallimalla väkivalta. Päiväkodissa lyöminen, potkiminen ja pureminen on sallittua, hoitajat ei siihen puutu, koska ei ehditä. Ja hankalahan siihen on toimistosta ja taukotiloista puuttua, helpompi antaa väkivaltaisen lapsen toteuttaa viettejään kuin mennä estämään moinen. Laki tosin edellyttää, että hoitajat mahdollistavat turvallisen päivähoidon, mutta kun eivät viitsi niin eivät viitsi.
Ihan vinkkinä: lapsiryhmän kanssa oleminen mahdollistaa estämisen paljon paremmin kuin uppoutuminen työkaverin puhelimen kuvien ihasteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka nämä nykyiset nuoret pari- ja kolmikymppiset vanhemmat on kasvattanut? Pitäisikö miettiä mitä virheitä heidän kasvatuksessaan on tehty? Millaisissa oloissa he ovat kasvaneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä37185 kirjoitti:
Mua huvittaa aina nämä "asiantuntijat". Sellaiseksihan kelpaa kuka vaan. Pari vuotta sitten yksi kunnanjohtaja paasasi siitä, kuinka lapset tuodaan vanhemipien kesälomien aikana päivähoitoon ja vamhemmat lähtee rilluttelemaan kaksistaan etelään. Mitä 24/7-hoitopalvelua se kuvitteli normaalissa päiväkodissa vanhemmille olevan tarjolla?
Meidän kuntamme vuoropäiväkodissa oli oikeasti tilanne, jossa lähivanhempi lähti etelänmatkalle ja etävanhemman oli tuotava lapsi omien työpäiviensä ajaksi hoitoon. Asia paljastui, kun etäkin lähti laivalle ja lapsi sairastui hoidossa, jolloin vanhempia tietysti tavoiteltiin. Varahakija lopulta nouti lapsen.
Että ei nämä ihan tuulesta temmattuja ole, vaikka uskomattomilta jutuilta kuulostavatkin.
Siis oikeastiko tarkoitat, että lähivanhemmalla ei ole oikeutta lomailla ilman lasta? Kyllä sillä etävanhemmalla edes joskus voisi olla velvollisuus olla vanhempi, vaikka päiväkoti ensisijaisesti huolehtiikin siitä, että lähivanhemman elämä rajataan mahdollisimman pieneksi.
Tuossa tilanteessa molemmat vanhemmat olivat hylänneet lapsensa päiväkotiin. Ei ollut hakijaa.
Siis jos lähivanhempi lomallaan lähtee etelään, niin hän hylkää lapsensa päiväkotiin? Eli pitää joka päivä varmistaa etävanhemmalta (jolla lapsi on kesällä loma-aikana sopimuksen mukaiset 2 vko), että etä muistaa hakea lapsen hoidosta, jos lapsen sinne vie?
Et ole tosissasi.
Päiväkodissa oli lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat matkoilla eikä lapsella ole siis hakijaa eikä kotia johon mennä. Sinusta lasta ei ole hylätty?
Etävanhempi hylkäsi. Pitääkö lähivanhemman päivystää aina 24/7, jos etävanhempaa ei kiinnostakaan hoitaa osuuttaan?
Taustoitanpa nyt vielä, että lähi jätti lapsen etälle asiasta sopimatta eikä kertonut lomasta myöskään päiväkotiin. Suotta puolustatte. Tästä tuli seuraamuksia molemmille vanhemmille.
T. Esimerkin kertonut
Ei päiväkotiin tarvitse kertoa lomista lainkaan! Päiväkotia kiinnostaa, tuleeko lapsi hoitoon vai ei, ei vanhempien lomailut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämän tästä esillä tutkimustuloksia, joiden mukaan varhaiskasvatuksen piirissä olleet lapset menestyvät paremmin koulussa ja koko elämässä kuin ne, joita on hoidettu kotona. Esitellään vertailulukuja, joissa tarkastellaan erilaisissa motorisissa ja tiedollisissa testeissä selviytymistä, yhteistyökyvyn ja kielellisen sekä matemaattisen osaamisen kehittymistä jne.
Ja sitten joku varhaiskasvattaja on sitä mieltä, että älkää tuoko lapsianne hoitoon.
Onko ihan oikein, että hoitajalla on oikeus sanella vanhemmille, millaisen tulevaisuuden lapsi saa?
Itse varhaiskasvatuksen työntekijänä en ehdottomasti vienyt lapsiani päivähoitoon kuin vasta 5-6-vuotiaina. 5-vuotiaanakin oli vain kerho, 6v eskari. Vanhempi saa kotonakin kasvatettua järkevän, osaavan ja fiksun pikku ihmisen ilman varhaiskasvatusta, jos vain HALUAA! (Pl. mielenterveydelliset ongelmat ja elämänhallinnan ongelmat). Meininki on päiväkodissa pelkkää säilömistä, sarjatulella tykittämistä ja pelkkää aikataulutettua siirtymää paikasta toiseen, resurssipulaa jne. Ryhmää terrorisoi 1-3 erityislasta jotka saa pakosta kaiken huomion, ettei vaan satu mitään vakavaa.
Työssäkäyvien lapset eivät ikinä lopu, joten töitä kyllä on, vaikka nämä kotona olevat vanhemmat lyhentäisivätkin lastensa hoitopäiviä ja välillä antaisivat lapsilleenkin vapaapäiviä hoidosta. Säälittää lapset, jotka ovat paikalla jo ennen kuin itse tulen töihin ja vielä jäävät hoitoon kun työpäiväni on ohi. Ja itsekin olen aivan poikki siitä metelistä ja erityistarpeisista lapsista, ja vaikka kuinka yrittää jakaa huomiota ja läsnäoloa muillekin, niin ei riitä.
Alanvaihto on yleistä, sama itsellä mielessä. Työhän sinällään lasten parissa olisi antoisaa jos resurssit olisivat kohdillaan.
Suurin osa perheistä on kivoja, vanhemmat ymmärtäväisiä ja maalaisjärjellä varustettuja. Sitten on niitä, joiden pirkko-petteriä pitäisi palvoa ja mennä hänen pillinsä mukaan, ja vanhemmat nousevat heti takajaloilleen kun esittää pientäkin kehittämisehdotusta hyvässä hengessä. Täytyy sanoa, että asiakaspalvelutyötä tämäkin on, tulee monenlaista vastaan. Poikkeuksena se, että samaa asiakasta pitää kestää montakin vuotta.
Anteeksi avautumiseni, pitäisi kai nöyränä ryömiä liinavaatekaappiin järjestelemään lakanoita kun on aikaa. Hah.
Kiva juttu. Minun esikoiseni oli alle 2 v, kun sain kaksoset. Esikoinen oli aloittanut päiväkodissa 1-vuotiaana ja jatkoi siellä kyllä ihan iloisesti sittenkin, kun jäin kotiin sairaslomalle ennen äitiysloman alkua. Samoin esikoinen jatkoi puolipäiväisenä kaksosten synnyttyä ja miehen isyysloman päätyttyä. Ihan oman jaksamiseni takia hoitopaikka oli ehdoton. Mutta kiva tietää, että sinä alan ammattilaisena olet pärjäillyt muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämän tästä esillä tutkimustuloksia, joiden mukaan varhaiskasvatuksen piirissä olleet lapset menestyvät paremmin koulussa ja koko elämässä kuin ne, joita on hoidettu kotona. Esitellään vertailulukuja, joissa tarkastellaan erilaisissa motorisissa ja tiedollisissa testeissä selviytymistä, yhteistyökyvyn ja kielellisen sekä matemaattisen osaamisen kehittymistä jne.
Ja sitten joku varhaiskasvattaja on sitä mieltä, että älkää tuoko lapsianne hoitoon.
Onko ihan oikein, että hoitajalla on oikeus sanella vanhemmille, millaisen tulevaisuuden lapsi saa?
Itse varhaiskasvatuksen työntekijänä en ehdottomasti vienyt lapsiani päivähoitoon kuin vasta 5-6-vuotiaina. 5-vuotiaanakin oli vain kerho, 6v eskari. Vanhempi saa kotonakin kasvatettua järkevän, osaavan ja fiksun pikku ihmisen ilman varhaiskasvatusta, jos vain HALUAA! (Pl. mielenterveydelliset ongelmat ja elämänhallinnan ongelmat). Meininki on päiväkodissa pelkkää säilömistä, sarjatulella tykittämistä ja pelkkää aikataulutettua siirtymää paikasta toiseen, resurssipulaa jne. Ryhmää terrorisoi 1-3 erityislasta jotka saa pakosta kaiken huomion, ettei vaan satu mitään vakavaa.
Työssäkäyvien lapset eivät ikinä lopu, joten töitä kyllä on, vaikka nämä kotona olevat vanhemmat lyhentäisivätkin lastensa hoitopäiviä ja välillä antaisivat lapsilleenkin vapaapäiviä hoidosta. Säälittää lapset, jotka ovat paikalla jo ennen kuin itse tulen töihin ja vielä jäävät hoitoon kun työpäiväni on ohi. Ja itsekin olen aivan poikki siitä metelistä ja erityistarpeisista lapsista, ja vaikka kuinka yrittää jakaa huomiota ja läsnäoloa muillekin, niin ei riitä.
Alanvaihto on yleistä, sama itsellä mielessä. Työhän sinällään lasten parissa olisi antoisaa jos resurssit olisivat kohdillaan.
Suurin osa perheistä on kivoja, vanhemmat ymmärtäväisiä ja maalaisjärjellä varustettuja. Sitten on niitä, joiden pirkko-petteriä pitäisi palvoa ja mennä hänen pillinsä mukaan, ja vanhemmat nousevat heti takajaloilleen kun esittää pientäkin kehittämisehdotusta hyvässä hengessä. Täytyy sanoa, että asiakaspalvelutyötä tämäkin on, tulee monenlaista vastaan. Poikkeuksena se, että samaa asiakasta pitää kestää montakin vuotta.
Anteeksi avautumiseni, pitäisi kai nöyränä ryömiä liinavaatekaappiin järjestelemään lakanoita kun on aikaa. Hah.
Lapseni päiväkodissa on tänään 4 lasta ja 2 hoitajaa. Ihme, jos ei ole aikaa järjestellä kaappeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä37185 kirjoitti:
Mua huvittaa aina nämä "asiantuntijat". Sellaiseksihan kelpaa kuka vaan. Pari vuotta sitten yksi kunnanjohtaja paasasi siitä, kuinka lapset tuodaan vanhemipien kesälomien aikana päivähoitoon ja vamhemmat lähtee rilluttelemaan kaksistaan etelään. Mitä 24/7-hoitopalvelua se kuvitteli normaalissa päiväkodissa vanhemmille olevan tarjolla?
Meidän kuntamme vuoropäiväkodissa oli oikeasti tilanne, jossa lähivanhempi lähti etelänmatkalle ja etävanhemman oli tuotava lapsi omien työpäiviensä ajaksi hoitoon. Asia paljastui, kun etäkin lähti laivalle ja lapsi sairastui hoidossa, jolloin vanhempia tietysti tavoiteltiin. Varahakija lopulta nouti lapsen.
Että ei nämä ihan tuulesta temmattuja ole, vaikka uskomattomilta jutuilta kuulostavatkin.
Siis oikeastiko tarkoitat, että lähivanhemmalla ei ole oikeutta lomailla ilman lasta? Kyllä sillä etävanhemmalla edes joskus voisi olla velvollisuus olla vanhempi, vaikka päiväkoti ensisijaisesti huolehtiikin siitä, että lähivanhemman elämä rajataan mahdollisimman pieneksi.
Tuossa tilanteessa molemmat vanhemmat olivat hylänneet lapsensa päiväkotiin. Ei ollut hakijaa.
Siis jos lähivanhempi lomallaan lähtee etelään, niin hän hylkää lapsensa päiväkotiin? Eli pitää joka päivä varmistaa etävanhemmalta (jolla lapsi on kesällä loma-aikana sopimuksen mukaiset 2 vko), että etä muistaa hakea lapsen hoidosta, jos lapsen sinne vie?
Et ole tosissasi.
Päiväkodissa oli lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat matkoilla eikä lapsella ole siis hakijaa eikä kotia johon mennä. Sinusta lasta ei ole hylätty?
Etävanhempi hylkäsi. Pitääkö lähivanhemman päivystää aina 24/7, jos etävanhempaa ei kiinnostakaan hoitaa osuuttaan?
Taustoitanpa nyt vielä, että lähi jätti lapsen etälle asiasta sopimatta eikä kertonut lomasta myöskään päiväkotiin. Suotta puolustatte. Tästä tuli seuraamuksia molemmille vanhemmille.
T. Esimerkin kertonut
Miten ihmeessä tieto vanhempien touhuista olisi päiväkotiin tai sosiaaliviranomaisille kulkeutunut, jos varahakija haki lapsen, kun vanhempiin ei saatu yhteyttä?
Ja, jos lähivanhemman olisi pitänyt hakea lapsi kyseisenä päivänä päiväkodista, miksi etävanhemmalle olisi tullut jotain seuraamuksia, vai nytkö molempien vanhempien tulee päivystää 24/7/365 päiväkodin välittömässä läheisyydessä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksaisi näitä besserwissereitä ja toisten elämisen asiantuntijoita.
Olisi kiitollinen kun on vanhempien mahdollistama työpaikka.
Vanhempien mahdollistama työpaikka? : ), hus takaisin yhteiskunta-opin tunnille, eiköhän se kunta mahdollista paitsi hoitajien työpaikan myös vanhempien työssäkäynnin.
Ei noilla turhilla tädeillä olisi ensimmäistäkään työpaikkaa ilman vanhempien lapsia tai vanhempien verotuloja.
Idiootti.
Turhilla? Tässäpä näkyy se arvostus mitä saamme. Ja silti oli iskät koronakeväänä hätää kärsimässä kun piti pitää piltti kotona. Nolona sitten tuotiin vaivihkaa hoitoon ja mutistiin ettei onnista kun metelöi ja vaatii huomiota. Emme ole turhia, olemme töissä juuri siksi, että vanhempien työssäkäynti on mahdollista. Yhteiskunta pyörii siten, että jokainen tekee osuutensa. Mutta voidaan me laittaa hanskat tiskiin ja siirtyä muihin töihin ja opisleluhin, rahoita hoitaja kotiin. Problem solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ette tainneet lukea kirjoitusta? Päiväkodin työntekijä on huolissaan perheistä joissa taapero saa päättää kaikesta. Hän on myös oikeassa siinä, jos 3 vuotias päättää mitä kaupasta ostetaan niin vanhemmat ovat epäonnistuneet.
Jos minä kysyn lapselta kaupassa, että otetaanko tätä vai tuota pastaa, niin lapsiko saa päättää, mitä kaupasta ostetaan? Enemmänkin kyse on siitä, että lapsi opettelee tekemään valintoja tilanteessa, jossa ei ole oikeaa tai väärää, on vain se valinta. Kauheinta on kohdata aikuisia, jotka eivät ole koskaan saaneet päättää mistään, jolloin he kokevat valinnan ja päätöksen uhkaaviksi ja soittavat äidille, että ostanko tätä vai tuota maitojuomaa.
Meillä lapset onsaaneet kaupassa päättää vaikka mitä hurjia asioita, mutta niinpä ne mahdollet virheet on tehty pienellä budjetilla.
En vienyt aikanaan enkä veisi nytkään. Osaan kotonakin lukea kirjoja, piirtää, muovailla, askarrella, retkeillä metsässä ja liikkua eri muodoissa ja etenkin olla lapsieni kanssa yhdessä ja jutella kaikesta mahdollisesta. Ns. kotihommat ehtii kyllä siinä sivussa ja enempää ei tarviikaan ehtiä. Lapset ovat tässä ja nyt pieniä ja sillä pitää mennä. Sanonta "Aikansa kutakin" pitää paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämän tästä esillä tutkimustuloksia, joiden mukaan varhaiskasvatuksen piirissä olleet lapset menestyvät paremmin koulussa ja koko elämässä kuin ne, joita on hoidettu kotona. Esitellään vertailulukuja, joissa tarkastellaan erilaisissa motorisissa ja tiedollisissa testeissä selviytymistä, yhteistyökyvyn ja kielellisen sekä matemaattisen osaamisen kehittymistä jne.
Ja sitten joku varhaiskasvattaja on sitä mieltä, että älkää tuoko lapsianne hoitoon.
Onko ihan oikein, että hoitajalla on oikeus sanella vanhemmille, millaisen tulevaisuuden lapsi saa?
Itse varhaiskasvatuksen työntekijänä en ehdottomasti vienyt lapsiani päivähoitoon kuin vasta 5-6-vuotiaina. 5-vuotiaanakin oli vain kerho, 6v eskari. Vanhempi saa kotonakin kasvatettua järkevän, osaavan ja fiksun pikku ihmisen ilman varhaiskasvatusta, jos vain HALUAA! (Pl. mielenterveydelliset ongelmat ja elämänhallinnan ongelmat). Meininki on päiväkodissa pelkkää säilömistä, sarjatulella tykittämistä ja pelkkää aikataulutettua siirtymää paikasta toiseen, resurssipulaa jne. Ryhmää terrorisoi 1-3 erityislasta jotka saa pakosta kaiken huomion, ettei vaan satu mitään vakavaa.
Työssäkäyvien lapset eivät ikinä lopu, joten töitä kyllä on, vaikka nämä kotona olevat vanhemmat lyhentäisivätkin lastensa hoitopäiviä ja välillä antaisivat lapsilleenkin vapaapäiviä hoidosta. Säälittää lapset, jotka ovat paikalla jo ennen kuin itse tulen töihin ja vielä jäävät hoitoon kun työpäiväni on ohi. Ja itsekin olen aivan poikki siitä metelistä ja erityistarpeisista lapsista, ja vaikka kuinka yrittää jakaa huomiota ja läsnäoloa muillekin, niin ei riitä.
Alanvaihto on yleistä, sama itsellä mielessä. Työhän sinällään lasten parissa olisi antoisaa jos resurssit olisivat kohdillaan.
Suurin osa perheistä on kivoja, vanhemmat ymmärtäväisiä ja maalaisjärjellä varustettuja. Sitten on niitä, joiden pirkko-petteriä pitäisi palvoa ja mennä hänen pillinsä mukaan, ja vanhemmat nousevat heti takajaloilleen kun esittää pientäkin kehittämisehdotusta hyvässä hengessä. Täytyy sanoa, että asiakaspalvelutyötä tämäkin on, tulee monenlaista vastaan. Poikkeuksena se, että samaa asiakasta pitää kestää montakin vuotta.
Anteeksi avautumiseni, pitäisi kai nöyränä ryömiä liinavaatekaappiin järjestelemään lakanoita kun on aikaa. Hah.
Lapseni päiväkodissa on tänään 4 lasta ja 2 hoitajaa. Ihme, jos ei ole aikaa järjestellä kaappeja.
Nyt on päivystysaika. Toimimme vieraan ryhmän tiloissa. Jos siellä alkaa järjestellä, tiloissa oikeasti toimivat eivät löydä enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksaisi näitä besserwissereitä ja toisten elämisen asiantuntijoita.
Olisi kiitollinen kun on vanhempien mahdollistama työpaikka.
Vanhempien mahdollistama työpaikka? : ), hus takaisin yhteiskunta-opin tunnille, eiköhän se kunta mahdollista paitsi hoitajien työpaikan myös vanhempien työssäkäynnin.
Ei noilla turhilla tädeillä olisi ensimmäistäkään työpaikkaa ilman vanhempien lapsia tai vanhempien verotuloja.
Idiootti.
Turhilla? Tässäpä näkyy se arvostus mitä saamme. Ja silti oli iskät koronakeväänä hätää kärsimässä kun piti pitää piltti kotona. Nolona sitten tuotiin vaivihkaa hoitoon ja mutistiin ettei onnista kun metelöi ja vaatii huomiota. Emme ole turhia, olemme töissä juuri siksi, että vanhempien työssäkäynti on mahdollista. Yhteiskunta pyörii siten, että jokainen tekee osuutensa. Mutta voidaan me laittaa hanskat tiskiin ja siirtyä muihin töihin ja opisleluhin, rahoita hoitaja kotiin. Problem solved.
Te olette täysin korvattavissa.
Turhaan muuta kuvittelette.
No, minä en jaksa haastavan ja aggressiivisen nelivuotiaan kanssa. Lapsi ei saa pomottaa kotona, päinvastoin, istuu kymmenkunta kertaa päivässä jäähyyllä kun on lyönyt pikkusiskoa, rikkonut tavaroita tms. Oma ääni nousee huutovolyymiin monta kertaa tunnissa. Lasten nukkumaanmenon jälkeen istun vaan sohvalla ja itken. Lapsi käy muutaman tunnin päivässä päiväkodissa, ei se mitään lepoa ole kun täällä on kaksi pikkusiskoa hoidettavana.
Joo, olisi pitänyt miettiä ikäeroja ja lapsilukua ja monta muutakin asiaa aiemmin. Olisi viisastelijoiden mukaan pitänyt varmaan arvata sekin, että tulee korona eikä mihinkään kerhoihin, sisäleikkipaikkoihin yms pääse. Olisi pitänyt ennustaa parisuhde- ja rahavaikeudet. Olisi pitänyt ennustaa se, että sairastun kolmannen kohdalla raskaudenjälkeiseen masennukseen vaikkei kahden ensimmäisen kanssa ollut mitään ongelmia. No, en ennustanut ja nyt on kolme lasta ja väsyttää ja v*tuttaa. Jälkiviisaus on iloinen asia mutta nyt ollaan tässä eikä näitä poiskaan voi antaa. Eikä halua, kun ne on ihan valtavan rakkaita siitä huolimatta että väsyttää, ahdistaa ja v*tuttaa.
Ja tuohon joululomaan. Kyllä, lapsi on kotona nyt kolme viikkoa kun annettiin ymmärtää että näin kuuluu tehdä. Saa nähdä mitä lapsen käytösongelmille ja minun masennukselleni kuuluu tammikuussa. Ja täydet päivähoitomaksut tietysti juoksee. Jos halutaan että ihmiset pitää lapset kotona, niin olisiko kohtuullista saada edes pieni alennus niihin maksuihin? Ihan naurettavaa, että painostetaan olemaan käyttämättä palveluita joista kuitenkin pitää maksaa.
Minusta nämä jaksamattomuudesta syyllistävät kirjoitukset ovat typeriä. Ei sillä ole väliä miksi se vanhempi ei jaksa tai onko hänellä jonkun ulkopuolisen mielestä oikeutta olla jaksamatta vai ei. Jos vanhempi ei jaksa, niin on parempi sille lapselle olla muutama tunti päivässä hoidossa kuin 24/7 kotona sen jaksamattoman vanhemman kanssa. Kun ei se taivastelu tai syyllistäminen sitä jaksamista paranna. Toki sen päivähoitajan näkökulmasta kotiin painostaminen korjaisi kaiken, kun ei tarvitse enää nähdä niitä jaksamattomia vanhempia ongelmalapsineen. Poissa silmistä, poissa mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tämän tästä esillä tutkimustuloksia, joiden mukaan varhaiskasvatuksen piirissä olleet lapset menestyvät paremmin koulussa ja koko elämässä kuin ne, joita on hoidettu kotona. Esitellään vertailulukuja, joissa tarkastellaan erilaisissa motorisissa ja tiedollisissa testeissä selviytymistä, yhteistyökyvyn ja kielellisen sekä matemaattisen osaamisen kehittymistä jne.
Ja sitten joku varhaiskasvattaja on sitä mieltä, että älkää tuoko lapsianne hoitoon.
Onko ihan oikein, että hoitajalla on oikeus sanella vanhemmille, millaisen tulevaisuuden lapsi saa?
Itse varhaiskasvatuksen työntekijänä en ehdottomasti vienyt lapsiani päivähoitoon kuin vasta 5-6-vuotiaina. 5-vuotiaanakin oli vain kerho, 6v eskari. Vanhempi saa kotonakin kasvatettua järkevän, osaavan ja fiksun pikku ihmisen ilman varhaiskasvatusta, jos vain HALUAA! (Pl. mielenterveydelliset ongelmat ja elämänhallinnan ongelmat). Meininki on päiväkodissa pelkkää säilömistä, sarjatulella tykittämistä ja pelkkää aikataulutettua siirtymää paikasta toiseen, resurssipulaa jne. Ryhmää terrorisoi 1-3 erityislasta jotka saa pakosta kaiken huomion, ettei vaan satu mitään vakavaa.
Työssäkäyvien lapset eivät ikinä lopu, joten töitä kyllä on, vaikka nämä kotona olevat vanhemmat lyhentäisivätkin lastensa hoitopäiviä ja välillä antaisivat lapsilleenkin vapaapäiviä hoidosta. Säälittää lapset, jotka ovat paikalla jo ennen kuin itse tulen töihin ja vielä jäävät hoitoon kun työpäiväni on ohi. Ja itsekin olen aivan poikki siitä metelistä ja erityistarpeisista lapsista, ja vaikka kuinka yrittää jakaa huomiota ja läsnäoloa muillekin, niin ei riitä.
Alanvaihto on yleistä, sama itsellä mielessä. Työhän sinällään lasten parissa olisi antoisaa jos resurssit olisivat kohdillaan.
Suurin osa perheistä on kivoja, vanhemmat ymmärtäväisiä ja maalaisjärjellä varustettuja. Sitten on niitä, joiden pirkko-petteriä pitäisi palvoa ja mennä hänen pillinsä mukaan, ja vanhemmat nousevat heti takajaloilleen kun esittää pientäkin kehittämisehdotusta hyvässä hengessä. Täytyy sanoa, että asiakaspalvelutyötä tämäkin on, tulee monenlaista vastaan. Poikkeuksena se, että samaa asiakasta pitää kestää montakin vuotta.
Anteeksi avautumiseni, pitäisi kai nöyränä ryömiä liinavaatekaappiin järjestelemään lakanoita kun on aikaa. Hah.
Lapseni päiväkodissa on tänään 4 lasta ja 2 hoitajaa. Ihme, jos ei ole aikaa järjestellä kaappeja.
Ai loma-aikana, joulupäivinä olevat suhdeluvut pätee muulloinkin? Pyh.
Kyllähän nyt tietysti on aikaa ja kannattaakin päivittää pakolliset jutut tietokoneelle, efficat, blogit, kuvat jne. vaikkei niitä kukaan kaipaa, ne on ohjeistettu tekemään. Liivien, lakanoiden pesu, lelujen kunnon tarkastaminen ja pesu, laatikoiden ja lokeroiden siivous jne. Jossain välissä nekin on tehtävä, että pysty yleinen siisteys yllä. Miten luulet että ehtisi 24 lapsen kanssa? Yksi aikuinen pois kaappien järjestelyn takia ei ole hyväksyttyä toimintaa normaalina arkena. Ihmiset on aika pihalla päiväkodin arjesta. ARKI ON ERI KUIN LOMA-AJAT!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksaisi näitä besserwissereitä ja toisten elämisen asiantuntijoita.
Olisi kiitollinen kun on vanhempien mahdollistama työpaikka.
Vanhempien mahdollistama työpaikka? : ), hus takaisin yhteiskunta-opin tunnille, eiköhän se kunta mahdollista paitsi hoitajien työpaikan myös vanhempien työssäkäynnin.
Ei noilla turhilla tädeillä olisi ensimmäistäkään työpaikkaa ilman vanhempien lapsia tai vanhempien verotuloja.
Idiootti.
Turhilla? Tässäpä näkyy se arvostus mitä saamme. Ja silti oli iskät koronakeväänä hätää kärsimässä kun piti pitää piltti kotona. Nolona sitten tuotiin vaivihkaa hoitoon ja mutistiin ettei onnista kun metelöi ja vaatii huomiota. Emme ole turhia, olemme töissä juuri siksi, että vanhempien työssäkäynti on mahdollista. Yhteiskunta pyörii siten, että jokainen tekee osuutensa. Mutta voidaan me laittaa hanskat tiskiin ja siirtyä muihin töihin ja opisleluhin, rahoita hoitaja kotiin. Problem solved.
Määrittelettekö te ketkä lapset saavat olla hoidossa ja ketkä eivät? Tai kuka on turhaan ja kuka ihan tarpeellisesti hoidossa? Yhteiskunta pyörii, kun jokainen tekee omat hommansa.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä näkökulma, mutta vähän sinisilmäisesti kirjoitettu. On toki vanhempia, jotka laiskuuttaan ja virikkeiden toivossa vievät lapsiaan päiväkotiin mutta sitten on myös uupuneita vanhempia joiden viimeinen oljenkorsi saattaa olla juuri päivähoito. Näitä asioita pitää siksi katsoa jokainen tapaus ja perhe kerrallaan.
Ja puhun kokemuksesta. Olen itse töissä varhaiskasvatuksessa. Minulla on myös hyvin haasteellinen lapsi, joka syö paljon voimavaroja. Tukiverkkoa ei ole, joten arki pyörii omien voimien puitteissa.
Omasta mielestäni lapsen paras paikka on turvallinen ja tuttu kotiympäristö, eikä päiväkoti tarjoa mitään mitä kotona ei voisi saada. Monille lapsille vaikutukset ovat jopa negatiivisia. Siitä huolimatta, välillä on pohdittava myös vanhempien jaksamista. Toki päiväkoti ei silloin pitäisi olla ainut "auttava" taho, vaan esim. kotipalvelu tms.
Olet niin oikeassa! Tuossa olisi kehitettävää, että lapsen voisi viedä päiväkotiin/ kotipalvelu perheen tarpeiden mukaan eikä sääntöjen mukaan. Arvaako kukaan millaista on käydä gynellä/ hammaslääkärissä pienet lapset mukana? Tai kun itse on kuumeessa ja sitä ennen lapset sairastaneet kuumeflunssan vuoronperään.
Kaikilla kun ei ole sukua auttamassa laiskottelevaa kotiäitiä ja mieskin reissutöissä.
Eipä tätä ole otettu huomioon, vaan yleisesti paheksuttu kaupassa käyntiä parisuhdestatukseksta huolimatta.