Päiväkodin aikuisia ihmetyttää, kuinka vanhemmat eivät usein jaksa olla vanhempia lapsilleen
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä lapsia pitää tehdä useampia, kun on jo ensimmäisen kanssa huomannut, ettei jaksa? Johan sen nyt järkikin sanoo, että kahdessa pikkulapsessa on enemmän tekemistä ja jaksamista kuin yhdessä.
Eipä sitä kukaan etukäteen tiedä, millaisen pakkauksen sattuu samaan sairaalasta. Joku vauva voi nukkua päivät pitkät ja toinen voi olla kuin iilimato äidissä.
Ja silloin kun kunnallinen päivähoito-oikeus sai lain voiman 90-luvulla, niin ilmapiiri oli sallivampi ja oli ihan hyväksyttävää viedä esikoinen päiväkotiin, kun äiti hoiti vauvaa kotona.
Ja samaan aikaan lakkautetettiin "tarpeettomana" tai niin ainakin ajateltiin, kunnallinen kodinhoitaja-palvelut, joita lapsiperheet saivat avuksi kotiin kun syntyi vauva perheeseen ja äidin lapsivuodeajaksi 3-12kk ja myöhemmin jos oli tarvetta. Ja se oli yhden puhelinsoiton päässä, tulotasosta ja lapsiluvusta riippumatta.
Kodinhoitajat siivosivat, laittoivat ruokaa ja leipoivat pakastimen täyteen, pesi pyykit, ulkoiluttivat ja hoitivat vanhemmat lapset, jotta äiti voisi keskittyä vain itseensä ja vauvaan. Ja jo sairaalassa äidit saivat toipua rauhassa synnytyksestä n. viikon verran ja vauvat hoiti lastenhoitajat sairaalassa.Nyt vanhemmat ja perheet ovat jätetty yksin, selviintymään arjesta ja näin ei ole ollut koskaan aikaisemmin, ennen kunnallisen kodinhoitaja-palveluita, perheessä saattoi asua useampi sukupolvi, jolloin lastenhoito ja kotityöt jakautui kaikkien perheenjäsenten kanssa ja lisäksi perheessä oli lapsipiiat ja muu palvelusväki apuna.
Nuo kodinhoitajat kuuluvat aikaan, jossa päivähoitoa ei ollut ja kotona oli naisilla lapsien lisäksi työsafrkana muutama lehmäkin. Tuohon aikaan myöskään isät eivät osallistuneet lasten- ja kodinhoitoon. Nykymaailmassa on olemassa subjektiivinen päivähoito-oikeus, lapsilla lähtökohtaisesti on kaksi huoltajaa, joista molemmille on lailla säädetty mahdollisuus olla kotona tarvittaessa. Vastasynnyttäneen tai sairastuneen äidin ei näin ollen ole pakko pyykätä tai kokata, vaan sitä varten siellä kotona on toinen aikuinen, lapsen isä sitä hoitamassa. Pitäisin aika erikoisena lähtökohtana tasa-arvoon perustuvassa maassamme, että yhteiskunta maksaisi kallista kotiapua mahdollistaakseen perheen toisille huoltajille lorvailun.
Isä on töissä.
Isällä on lakisääteinen oikeus isyysvapaaseen. Lisäksi isä voi samalla lailla jäädä kotiin sairaan lapsen kanssa tai jäädä hoitovapaalle. Lähtökohtaisesti lainsäätäjä lähtee siitä, että kaksi aikuista saa pyöritettyä yhden perheen, kunhan jakavat työmäärän ja palkkarahoilla voi palkata apua, jos ei pärjää. On toki kohtuuttomia tilanteita, jolloin kotiapua saa, esim. monikkolasten syntymä tai esim. toisen vanhemman vakava sairastuminen tai loukkaantuminen.
Ei yrittäjä voi jäädä hoitovapaalle, hyvä kun pari päivää pystyy pitämään isyyslomaa.
Tarkoitit, varmaan miehiä?
Miten raskaus, synnyttäminen ja äitiysloma onnistuu sitten naisyrittäjiltä? Suomessa suurin osa yrittäjistä on naisia ja vielä usein 1-5 heng. yrittäjiä ja suurimmalla osalla heistä on vielä useampi lapsi ja tuovat leivän perheen pöytään.
Näin mummona sanoisin, että kyllä te nykynaiset uskotte kaikkea. Sano vielä, että maksat puolet perheen kuluista, hoidat ja teet kotityöt yksin, ihan vain kun mies on yrittäjä ja tekee 18h työpäivää.
Ihan sama onko mies vai nainen, maatila on hoidettava.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kun mulle aina sanotaan että kaupassa ei sit käydä lapsen hoitoajalla. Ok. No lähdetään lapsen kanssa taksilla päivähoitopäivän jälkeen kauppaan kun bussit ei enää siihen aikaan liiku. Siihne reissuun uppoaa 60e pelkkiin taksikuluihin. Jos saisin käydä kaupassa töistä tullessa niin siihen ei menisi yhtään enempää aikaa mut hoitajat näkisi ruokakassit. Joskus kuitnekin salaa käyn kaupassa kun joudun välillä tunninkin odottamaan bussia. Jemmaan ruokaostokset ojaan siksi ajaksi kun haen lapsen.
Kuka niin sanoo?255
Vierailija kirjoitti:
.
Sun koti on ollut sun koti. Kaikilla ei onneksi ollut noin kuin kuvailet. On aikamoista liioittelua väittää, että lapset olisivat kasvaneet enimmäkseen heitteillä. Ihan yhtä lailla rakastettuja ja hyvin hoidettuja lapsia on ennenkin ollut.
Eikös 1920-luvulla lapsia sidottu keittiön pöytään jalasta, kun vanhempien piti mennä päiväksi töihin? Ja jos ihan realistisia ollaan, niin 1970-luvun avainkaulalapset otettaisiin nykypäivänä huostaan. Nykypäivän lastensuojelu olisi huolestunut meidänkin sen ajan perheestä (kun itse olin lapsi), sekä likipitäen kaikkien lapsuudenkavereideni perheistä. Olen ns. hyvästä perheestä. Me lapset olimme hyvin käyttäytyviä, hyviä numeroita saavia tavallisia lapsia. Mutta sellaista ei todellakaan nykypäivänä voisi kuvitellakaan, mitä elämä silloin oli, vaan on ilmiselvää, että lastensuojelu huolestuisi.
Tässä yksi tutkimus, nykyvanhemman kasvatuksen paremmuudesta.
Ja olettamuksena näistä lapsista ja nuorista tulee aikuisena kunnollisia ja lainkuuliaisia.
Ja jos trendi jatkuu, voipi olla suurin osa pian poliisista ja tutkijoista ovat työttömänä..
https://yle.fi/uutiset/3-9882448