Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Päiväkodin aikuisia ihmetyttää, kuinka vanhemmat eivät usein jaksa olla vanhempia lapsilleen

Kommentit (544)

Vierailija
541/544 |
28.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat eivät osaa olla vanhempia ,koska eivät juuri ole lastensa kanssa. Minusta on aivan väärä tapa "tukea" vanhemmuutta viemällä lapsi pois kotoa. Miten se auttaa vanhemmuutta jos vanhemmat ja lapsi ovat eri paikoissa 8 tuntia päivässä?

Lisäksi varhaiskasvatukseen kyllä tyrkätään koko ajan lisää lapsia ,mutta lisä resursseja ei näy missään joten siitä on tullut säilytyspaikka missä ollaan jo kuin sillit purkissa. Vanhemmille maksetaan tukea lapsen hoidosta joka kuitenkin hoidetaan ilmaiseksi muualla?nämä tuet voisi siirtää lapsen mukana sinne hoitopaikkaan.

Päiväkoti pitäisi muuttaa takaisin hoitopaikaksi johon tuodaan lapsi omien työvuorolistan mukaisten vuorojen mukaan hoitoon.Näin jäisi resursseja tuoda sinne kotiin tarvittavia palveluita niille jotka tukea tarvitsee.

Kerrotko vielä milloin tämä ajanjakso on ollut, jolloin vanhemmat hoiti ja oli lastensa seurassa enemmän kuin tämä päivänä?

Oman näkemykseni mukaan koskaan aikaisemmin Suomen historiassa vanhemmat eivät ole viettäneet aikaansa niin paljon lastensa kanssa kuin tänä päivänä. Saaneet turvaa ja huolenpitoa, hyvää ravintoa, kasvatusta jne. vanhemmiltaan.

Ja tämän on mahdollistanut kotitöiden väheneminen teknologian avulla, pitkät vuosilomat, lyhyet työpäivät ja monet asiat jotka helpottavat arkea.

Noinhan se olisi kiva ajatella. Asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia. Nykyään vanhemmat viettävät aikaa älylaitteillaan enemmän kuin koskaan ennen, ja ovat siten vähemmän läsnä lapsillensa. Lisäksi lapset sysätään päiväkotiin pois vanhempien jaloista, koska vanhemmat eivät jaksa lapsiaan. Myöskään kasvatusta ei valitettavan moni lapsi nykyään saa.

Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat ovat lapsilleen enemmän läsnä kuin yksikään vanhempien sukupolvi aiemmin.

Miten se on mitattu? Onko siinä huomioitu älylaitteita ollenkaan? Siitä voisi tehdä kokonaan uuden tutkimuksen.

Tässä yksi tutkimus, nykyvanhemman kasvatuksen paremmuudesta.

Ja olettamuksena näistä lapsista ja nuorista tulee aikuisena kunnollisia ja lainkuuliaisia.

Ja jos trendi jatkuu, voipi olla suurin osa pian poliisista ja tutkijoista ovat työttömänä..

https://yle.fi/uutiset/3-9882448

Vierailija
542/544 |
28.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niitä lapsia pitää tehdä useampia, kun on jo ensimmäisen kanssa huomannut, ettei jaksa? Johan sen nyt järkikin sanoo, että kahdessa pikkulapsessa on enemmän tekemistä ja jaksamista kuin yhdessä.

Eipä sitä kukaan etukäteen tiedä, millaisen pakkauksen sattuu samaan sairaalasta. Joku vauva voi nukkua päivät pitkät ja toinen voi olla kuin iilimato äidissä.

Ja silloin kun kunnallinen päivähoito-oikeus sai lain voiman 90-luvulla, niin ilmapiiri oli sallivampi ja oli ihan hyväksyttävää viedä esikoinen päiväkotiin, kun äiti hoiti vauvaa kotona.

Ja samaan aikaan lakkautetettiin "tarpeettomana" tai niin ainakin ajateltiin, kunnallinen kodinhoitaja-palvelut, joita lapsiperheet saivat avuksi kotiin kun syntyi vauva perheeseen ja äidin lapsivuodeajaksi 3-12kk ja myöhemmin jos oli tarvetta. Ja se oli yhden puhelinsoiton päässä, tulotasosta ja lapsiluvusta riippumatta.

Kodinhoitajat siivosivat, laittoivat ruokaa ja leipoivat pakastimen täyteen, pesi pyykit, ulkoiluttivat ja hoitivat vanhemmat lapset, jotta äiti voisi keskittyä vain itseensä ja vauvaan. Ja jo sairaalassa äidit saivat toipua rauhassa synnytyksestä n. viikon verran ja vauvat hoiti lastenhoitajat sairaalassa.

Nyt vanhemmat ja perheet ovat jätetty yksin, selviintymään arjesta ja näin ei ole ollut koskaan aikaisemmin, ennen kunnallisen kodinhoitaja-palveluita, perheessä saattoi asua useampi sukupolvi, jolloin lastenhoito ja kotityöt jakautui kaikkien perheenjäsenten kanssa ja lisäksi perheessä oli lapsipiiat ja muu palvelusväki apuna.

Nuo kodinhoitajat kuuluvat aikaan, jossa päivähoitoa ei ollut ja kotona oli naisilla lapsien lisäksi työsafrkana muutama lehmäkin. Tuohon aikaan myöskään isät eivät osallistuneet lasten- ja kodinhoitoon. Nykymaailmassa on olemassa subjektiivinen päivähoito-oikeus, lapsilla lähtökohtaisesti on kaksi huoltajaa, joista molemmille on lailla säädetty mahdollisuus olla kotona tarvittaessa. Vastasynnyttäneen tai sairastuneen äidin ei näin ollen ole pakko pyykätä tai kokata, vaan sitä varten siellä kotona on toinen aikuinen, lapsen isä sitä hoitamassa. Pitäisin aika erikoisena lähtökohtana tasa-arvoon perustuvassa maassamme, että yhteiskunta maksaisi kallista kotiapua mahdollistaakseen perheen toisille huoltajille lorvailun.

Isä on töissä.

Isällä on lakisääteinen oikeus isyysvapaaseen. Lisäksi isä voi samalla lailla jäädä kotiin sairaan lapsen kanssa tai jäädä hoitovapaalle. Lähtökohtaisesti lainsäätäjä lähtee siitä, että kaksi aikuista saa pyöritettyä yhden perheen, kunhan jakavat työmäärän ja palkkarahoilla voi palkata apua, jos ei pärjää. On toki kohtuuttomia tilanteita, jolloin kotiapua saa, esim. monikkolasten syntymä tai esim. toisen vanhemman vakava sairastuminen tai loukkaantuminen.

Ei yrittäjä voi jäädä hoitovapaalle, hyvä kun pari päivää pystyy pitämään isyyslomaa.

Tarkoitit, varmaan miehiä?

Miten raskaus, synnyttäminen ja äitiysloma onnistuu sitten naisyrittäjiltä? Suomessa suurin osa yrittäjistä on naisia ja vielä usein 1-5 heng. yrittäjiä ja suurimmalla osalla heistä on vielä useampi lapsi ja tuovat leivän perheen pöytään.

Näin mummona sanoisin, että kyllä te nykynaiset uskotte kaikkea. Sano vielä, että maksat puolet perheen kuluista, hoidat ja teet kotityöt yksin, ihan vain kun mies on yrittäjä ja tekee 18h työpäivää.

Ihan sama onko mies vai nainen, maatila on hoidettava.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
543/544 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kun mulle aina sanotaan että kaupassa ei sit käydä lapsen hoitoajalla. Ok. No lähdetään lapsen kanssa taksilla päivähoitopäivän jälkeen kauppaan kun bussit ei enää siihen aikaan liiku. Siihne reissuun uppoaa 60e pelkkiin taksikuluihin. Jos saisin käydä kaupassa töistä tullessa niin siihen ei menisi yhtään enempää aikaa mut hoitajat näkisi ruokakassit. Joskus kuitnekin salaa käyn kaupassa kun joudun välillä tunninkin odottamaan bussia. Jemmaan ruokaostokset ojaan siksi ajaksi kun haen lapsen.

Kuka niin sanoo?255

Vierailija
544/544 |
30.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

.

Sun koti on ollut sun koti. Kaikilla ei onneksi ollut noin kuin kuvailet. On aikamoista liioittelua väittää, että lapset olisivat kasvaneet enimmäkseen heitteillä. Ihan yhtä lailla rakastettuja ja hyvin hoidettuja lapsia on ennenkin ollut.

Eikös 1920-luvulla lapsia sidottu keittiön pöytään jalasta, kun vanhempien piti mennä päiväksi töihin? Ja jos ihan realistisia ollaan, niin 1970-luvun avainkaulalapset otettaisiin nykypäivänä huostaan. Nykypäivän lastensuojelu olisi huolestunut meidänkin sen ajan perheestä (kun itse olin lapsi), sekä likipitäen kaikkien lapsuudenkavereideni perheistä. Olen ns. hyvästä perheestä. Me lapset olimme hyvin käyttäytyviä, hyviä numeroita saavia tavallisia lapsia. Mutta sellaista ei todellakaan nykypäivänä voisi kuvitellakaan, mitä elämä silloin oli, vaan on ilmiselvää, että lastensuojelu huolestuisi. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme neljä