Lue keskustelun säännöt.
Poikaystävä haluaa vauvan mutta ei kihloja?
26.05.2014 |
Ongelmani on ihan outo, eli olen ollut muutaman kuukauden poikaystäväni kanssa, ja olemme tosi rakastuneita. Hänellä on vauvakuume ja hän haluaa vauvan, ja olemmekin antaneet alusta asti vauvalle luvan tulla jos on tullakseen (minulla on yksi lapsi jo ennestään joten asia on itselläni hanskassa, ts. tiedän mitä vanhemmuus on ja jaksaisin hoitaa toisenkin lapsen). Lisäksi itselläni on myös vauvakuume.
Olen tuossa vähän niinkuin vihjaillut poikaystävälle sekä myöskin suoraan puhut, että kihloihin voisi olla kiva mennä, kun vauvakin on työn alla. Ollaan puhuttu että joskus mennään vielä naimisiin. Haluaisin olla kihloissa nykyiseni kanssa, koska se lisäisi turvallisuudentunnetta ja sitoutumistunnetta, juurikin siksi että raskaus on mahdollinen hetkenä minä hyvänsä (epäilen jo olevani raskaana...). Miehellä taas ei tunnu olevan kiirettä kihloihin ja en halua alkaa painostamaan häntä kihloihin vaan hänen pitäisi tajuta kun olen asiasta useamman kerran maininnut. Mitä teen?
Olen 26v ja hän 30v.
Kommentit (46)
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 14:32"]
En tekisi vauvoja tai menisi kihloihin parin kuukauden seurustelun jälkeen. Asutteko te jo yhdessä? Miten mies suhtautuu olemassa olevaan lapseesi? Miten lapsesi suhtautuu siihen, että arjessanne on mukana uusi mies?
Minä odottaisin, jotta kaikilla osapuolilla olisi mahdollisuus elää arkea pidempi aika yhdessä ja tottua toisiinsa kunnolla. Olet vasta 26-vuotias, sinä ehdit saada sen toisen lapsen ihan hyvin parin vuoden päästäkin.
[/quote]
Ei asuta yhdessä virallisesti, mutta ollaan jatkuvasti yhdessä kun mahdollista. Poikaystäväni suhtautuu tosi hyvin olemassaolevaan lapseeni ja osaa hauskuuttaa ja opettaa tätä. On selvästi hoivaavaa sorttia. :) lapseni tykkää ja ihannoi poikaystävääni, ja poikaystäväni onkin "se kiva" meistä kahdesta, ja minä olen se joka huolehtii aikatauluista ja jäkättää, laittaa ruokaa ja kiukkusiivoaa. Poikaystävää ja lastani komennan sitten auttamaan siivouksissa yms ja hyvin osallistuvat yhdessä. :)
Olen tuntenut poikaystäväni kohta 3 vuotta, oltiin pitkään kavereita ennen kuin elämäntilanteet vaihtuivat ja löydettiin toisemme parisuhdemielessä. Siksi varmaan vauvanteko on tuntunut luontevalta + naimisiin menosta puhuminen, kun kuitenkin tuntee toisen jo jotenkin ihmisenä entuudestaan. Ihan randomin kanssa tämä olisi aika hullua.
Meillä on vaan todella kiihkeää ja kumpikin tuntuu olevan tosi mukana tässä jutussa. Haaveilemme myös suurperheestä joten siksi lapsien tekemisen aloittaminen haluttiin tehdä hyvissä ajoin..
Vaikka olemme uusperhe ja tuore sellainen, kaikki natsaa hienosti ja arki on onnellista tällä porukalla. Ainut mikä puuttuu nykyhetkestä on kihlat ja se että uskaltaisin tehdä sen raskaustestin. Mutta miten saisin miehen tajuamaan että kihlojen aika on NYT? ;)
Ap
[/quote]
Viestistä huomaa, että arjessa mies hoitaa "kivat asiat" ja nainen pyörittää taloutta, laittaa ruoat, siivoa ym. Mies tosin pyydettäessä "auttaa".
Mites kun lapsia on enempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kuulostaa kyllä enemmän 16-vuotiaalta kuin 26-vuotiaalta ja poikkis samaten.
Ap voi sanoa ihan selkeästi artikuloiden sille poikaystävälleen, että "jos sinä haluat vauvan, olen siihen valmis, mutta vasta kun olemme naimisissa". Avioliiton turvassa syntyneellä lapsella on ihan eri juridinen ja taloudellinen asema tässä maassa kuin "poikakaverin" kanssa tekaistulla au-tenavalla, jonka vanhemmat eivät asu edes samassa osoitteessa.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 14:26"]Vanhaa huimaa. Muutama kuukausi yhdessä ja puhutaan jo vauvoista ja kihloista, huh huh.
[/quote]
Minusta on ihan normaalia että puhutaan tulevaisuuden suunnitelmista ja toiveista. Taidat olla teini tyttö joka haluaa elää villiä sinkkuelämää. Mutta mitä aloitukseen tulee niin kyllä siinä vaiheessa kun tyttöystävällä on maha pystyssä pitäisi olla valmis kihloihin.
. Kihlat itsessään ei tuossa tilanteessa ainakaan merkitse yhtään mitään, paitsi tietysti kivaa sormusta jota voi esitellä. Mielestäni kihloihin ei "mennä" määrittelemättömäksi ajaksi vaan oikea tapa on kosia sillä ajatuksella että todella ollaan tässä menossa naimisiin seuraavaksi.
Minä ajattelen että lapsen saaminen/tekeminen on se suurin sitoumus jonka pari toisilleen voi antaa. Avoliitto ilman kihlojakin voi olla ihan periaate päätös ja hyväkin sellainen. Itse ehkä toivoisin avioliittoa ihan käytännön syistä, jos siis lapsia aletaan suunnittelemaan.
Oli miten oli, toivon että tämä oli provo ja kaikille vastaavassa tilanteessa oleville toivon malttia elämän suunnitteluun uuden kumppanin kanssa.
Minä sanoin vauvakuumeiselle poikaystävälleni (4 kk seurustelua) tuossa tilanteessa, että "minä en sitten väkää aviottomia lapsia tähän maailmaan enkä ostele yhteisiä asuntoja tai tee velkoja ihan tosta vaan. Mun vanhemmat on olleet 30 v. naimisissa, ota tai jätä. Seurustella voidaan, mutta vauvaa en tee mihinkään kivaan kotileikkiin,se on sen verran iso vastuu ja työ. Asioiden pitää olla aikuisen oikeesti, kun ruvetaan lapsia tekemään"
Vuoden kuluttua kosi, naimisissa on oltu 16 vuotta ja kolme lasta, vanhin 14,5 v, auto, osake ja kesämökki....ja melkein maksettu asuntolaina.
Voi hitto että ärsyttää tämä pentujen puskeminen maailmaan ihan väkisin, vaikka ei ole sitoutumisesta tietoakaan! MIKSI se vauva pitää heti saada kun on parisuhteessa?! Sitten on helppo erota kun huonosti menee... Ei voi tajuta tätä idiotismin määrää.