Onko se muka jotenkin kamalan traumaattista lapselle jos vanhempi on jouluna vähän maistissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, koko höpötys on lähtenyt jonkun omista joulutraumoista. Kohtuukäyttö ei ole vahingollista kenellekään. Raivoraittiit vanhemmat ovat paljon vaarallisempia lapsen kehityksen kannalta kuin tavalliset viiniä jouluna siemailevat vanhemmat.

Tämä. Itse olisin toivonut, että äiti olisi edes joskus istunut alas viinilasin kanssa, hymyillyt ja rentoutunut, nauranut ja viettänyt aikaa vieraiden kanssa. Mutta äiti raivoraittiina, alkoholistin lapsena, oli kireä kuin viulunkieli juhlissakin ja häpeili jopa karkinsyöntiään. Sellainen äiti oli turvaton, ei ne sukulaiset, jotka ottivat viiniä joulupöydässä.

Alkoholi ei olisi rentouttanut äitiäsi, vaan todennäköisesti saanut hänet raivoamaan yhä enemmän.

Oma äitini ei juonut jouluna ja oli se turvallisempi vanhempi. Isääni pelkäsin joka joulu, kun joi. Siksi vihaan joulua. 

Missä sanoin, että äiti raivosi? Ei äitini raivonnut koskaan, ei edes korottanut ääntään. Hän oli kireä, jännittynyt, tuomitseva, estoinen. Olisin jopa toivonut, että hän olisi kerrankin edes huutanut, tai ilmaissut jotain tunteita. Äiti oli ahdistavaa seuraa, turvallisena muistona on punoittavaposkiset, pari viinilasia ottaneet sukulaiset. Hridän kanssan me lapset istuttiin. Isä ei myöskään juonut koskaan kuin maksimissaan yhen oluen, koska oli autolla aina liikkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, koko höpötys on lähtenyt jonkun omista joulutraumoista. Kohtuukäyttö ei ole vahingollista kenellekään. Raivoraittiit vanhemmat ovat paljon vaarallisempia lapsen kehityksen kannalta kuin tavalliset viiniä jouluna siemailevat vanhemmat.

Tämä. Itse olisin toivonut, että äiti olisi edes joskus istunut alas viinilasin kanssa, hymyillyt ja rentoutunut, nauranut ja viettänyt aikaa vieraiden kanssa. Mutta äiti raivoraittiina, alkoholistin lapsena, oli kireä kuin viulunkieli juhlissakin ja häpeili jopa karkinsyöntiään. Sellainen äiti oli turvaton, ei ne sukulaiset, jotka ottivat viiniä joulupöydässä.

Alkoholi ei olisi rentouttanut äitiäsi, vaan todennäköisesti saanut hänet raivoamaan yhä enemmän.

Oma äitini ei juonut jouluna ja oli se turvallisempi vanhempi. Isääni pelkäsin joka joulu, kun joi. Siksi vihaan joulua. 

Missä sanoin, että äiti raivosi? Ei äitini raivonnut koskaan, ei edes korottanut ääntään. Hän oli kireä, jännittynyt, tuomitseva, estoinen. Olisin jopa toivonut, että hän olisi kerrankin edes huutanut, tai ilmaissut jotain tunteita. Äiti oli ahdistavaa seuraa, turvallisena muistona on punoittavaposkiset, pari viinilasia ottaneet sukulaiset. Hridän kanssan me lapset istuttiin. Isä ei myöskään juonut koskaan kuin maksimissaan yhen oluen, koska oli autolla aina liikkeellä.

"Raivoraittiina"

Äitisi olisi tarvinnut terapiaa, ei alkoholia. Liian moni käyttää omien traumojen hoitokeinona alkoholia, mikä lopulta riistäytyy käsistä. Ei noin jännittynyt ja estoinen ihminen "lämpene" muutamasta lasillisesta, pitäisi juoda jo enemän ja sitten tulee se örvellys. Tiedän, koska isäni on tuollainen. Hänen takiaan kaikki joulut meni omalla kohdalla pilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme lasia eli alkoholille person selittelijän annos 3 x 25 ml punaviiniä on pullollinen. Jos luulee tuon jälkeen olevansa ihan samanlainen kuin selvin päin ja kuvittelee, etteivät lapset pidä outona/häiritsevänä, on alkoholiongelmainen, siis ihan selvästi. Niiden juttu on tämä vähättely.

t. alkoholistin lapsi, jonka joulut se isän dokaaminen sivuvaikutuksineen todellakin pilasi aikoinaan. Ja kyllä, voin ottaa alkoholia omien lasten seurassa. Mutta otan vain maksimissaan sen yhden lasin viiniä. Ja se lasi on 12 ml, ei 16 saati 25ml. Kolme lasia naiselle lasten seurassa ihan sillä 12 ml:n mitallakin on liikaa. Alkoholia voi nauttia, mutta jos humaltuu ja ”muuttuu mukavaksi”, se on liikaa. Lastesi mielestä kun olet siinä vaiheessa kaikkea muuta kuin mukava.

Viinilasi on yleensa 6 cl, 12 cl...ei todellakaan 2,5 dl. Huomaa myös cl vrt dl. Luultavasti tämäkin tapaseikka tunnetaan niissä perheissä tai piireissä, missä juominen hallinnassa. Suomessa on kuitenkin niin paljon alkoholismia, että se näkyy kaikessa, missä alkoholista keskustellaan. Monen taitaa olla vaikea edes kuvitella, millaista on mukava, hillitty parin viinilasillisen juominen, ja siksi kuullaan, ettei sellaista varmaan olekaan ja kaikki arvioivat juomisensa väärin ja valehtelevat kumminkin...että saisi viinaa vetää...tai jotakin semmoista kai. Kaksi tapakulttuuria kohtaa ja törmäyksiä tulee.

Kolme lasia viiniä on jo 36cl, eli 3,6 dl. Kun miettii että olut on 33cl, eli 3,3dl, ja viinissä on paljon enemmän prosentteja, niin huomaakin yhtäkkiä että viinilaseja litkiessä olisikin jo sama olla vetänyt sikspäkki kaljaa.

Kuulehan, 12 cl viiniä on yksi alkoholiannos, samoin kuin 0,33 l eli 33 cl keskiolutta. Kolme lasia on siis puolet sixpackista, eli (vau!) kolme olutta.

Tämä on nyt sitä demonisointia. Liioittelet tässä 100%.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, koko höpötys on lähtenyt jonkun omista joulutraumoista. Kohtuukäyttö ei ole vahingollista kenellekään. Raivoraittiit vanhemmat ovat paljon vaarallisempia lapsen kehityksen kannalta kuin tavalliset viiniä jouluna siemailevat vanhemmat.

Tämä. Itse olisin toivonut, että äiti olisi edes joskus istunut alas viinilasin kanssa, hymyillyt ja rentoutunut, nauranut ja viettänyt aikaa vieraiden kanssa. Mutta äiti raivoraittiina, alkoholistin lapsena, oli kireä kuin viulunkieli juhlissakin ja häpeili jopa karkinsyöntiään. Sellainen äiti oli turvaton, ei ne sukulaiset, jotka ottivat viiniä joulupöydässä.

Alkoholi ei olisi rentouttanut äitiäsi, vaan todennäköisesti saanut hänet raivoamaan yhä enemmän.

Oma äitini ei juonut jouluna ja oli se turvallisempi vanhempi. Isääni pelkäsin joka joulu, kun joi. Siksi vihaan joulua. 

Missä sanoin, että äiti raivosi? Ei äitini raivonnut koskaan, ei edes korottanut ääntään. Hän oli kireä, jännittynyt, tuomitseva, estoinen. Olisin jopa toivonut, että hän olisi kerrankin edes huutanut, tai ilmaissut jotain tunteita. Äiti oli ahdistavaa seuraa, turvallisena muistona on punoittavaposkiset, pari viinilasia ottaneet sukulaiset. Hridän kanssan me lapset istuttiin. Isä ei myöskään juonut koskaan kuin maksimissaan yhen oluen, koska oli autolla aina liikkeellä.

"Raivoraittiina"

Äitisi olisi tarvinnut terapiaa, ei alkoholia. Liian moni käyttää omien traumojen hoitokeinona alkoholia, mikä lopulta riistäytyy käsistä. Ei noin jännittynyt ja estoinen ihminen "lämpene" muutamasta lasillisesta, pitäisi juoda jo enemän ja sitten tulee se örvellys. Tiedän, koska isäni on tuollainen. Hänen takiaan kaikki joulut meni omalla kohdalla pilalle.

Kyllä hän on nyt vanhempana rentoutunut, kun on muiden mukana viinilasin ottanut. Hymykin jopa löytynyt. Mikä sinä sieltä olet huutelemaan, mikä häntä olisi auttanut, kun koko ihmistä et tunne. Taitaa olla suurin osa suomalaisista terapian tarpeessa, tästä ketjusta päätellen.

Joku tässä kulttuurissa mättää, häpeilyssä ja puhumattomuudessa, kun mielenterveys- ja itsemurhaluvut on niin suuret. Toisin on keskieurooppalaisissa ja välimerellisissä maissa, joissa viini on päivittäinen ruokajuoma. Ei se syy ole silloin alkoholi, vaan joku mielen sairaus tässä suomalaisessa kulttuurissa, mikä saa ihmiset lääkitsemään itseään alkoholilla.

Vierailija kirjoitti:

Minä saan aina viinipulloja lahjaksi. Olen yh ja meillä ei ole toista aikuista. Harmittaa todella, kun tykkään kyllä viinistä, mutta jos avaan pullln, ehdin juoda siitä puolet ennen kuin menee pilalle. Ruuanlaitossa voin osan hyödyntää, mutta silti viiniä menee viemäriin kun avaan pullon. Pikkupullot olisivat kätevämpiä.

Ohis

Ruoanlaittoa varten voi jopa pakastaa viiniä. Erityisesti valkoviini sopii melkein mihin vain. Hieman etikoitunut viini on vielä ihan hyvää ruokiin myös, joissakin ohjeissa sitä jopa jäljitellään laittamalla tilkka viiniä ja tilkka viinietikkaa.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet asiat aiheuttavat lapsille turvattomuutta tai muita negatiivisia tunteita, eikä niitäkään olla kieltämässä. Monet lapset reagoivat mustasukkaisesti, jopa aggressiivisesti pikkusisaruksen syntymään. Samoin vaikka päivähoidon aloittaminen äidin palatessa työelämään voi aiheuttaa lapsessa turvattomuutta. Koulun aloitus voi aiheuttaa turvattomuutta. Se, että lapsi näkee vahingossa vanhemmat harrastamassa seksiä, voi pelottaa lasta. Naapurin koira voi pelottaa lasta. Vanhempien treffi-ilta ja lastenhoitajan vastuulle jääminen aiheuttaa monissa lapsissa mustasukkaisuutta ja turvattomuutta.

Jostain syystä nimenomaan vanhempien maltillisen alkoholin käytön herkille lapsille aiheuttama turvattomuuden tunne on demonisoitu. Kaikissa yllä kuvatuissa esimerkeissä pidetään normaalina, että lapsen kohdatessa jotain pelottavaa, tälle selitetään, mistä on kyse, ja lohdutetaan, että ei tarvitse olla huolissaan, mutta alkoholin nauttimiseen tämä toimintamalli ei jostain syystä pädekään, vaan ainoa vaihtoehto on pidättäytyä kaikesta alkoholinkäytöstä lasten nähden. Kukaan ei ehdota, että pikkusisarukset jätetään hankkimatta tai koulun aloitusta lykätään siksi, että nämä asiat voivat aiheuttaa lapselle ikäviä tuntemuksia.

Ei kukaan täällä sanonut, ettei alkoholia saisi käyttää LAINKAAN. Moni on täällä puhunut nimenomaan siitä, että voisiko sen alkoholin EDES jouluna jättää väliin?

Näyttää monille olevan suurempi ongelma olla juomatta, kun sitä pitää perustella niin monella eri tavalla ja selitellä itselleen, ettei lapset siitä kärsi. 

Tätä juuri en ymmärrä. Jos vanhempien alkoholinkäyttö ei ole jokapäiväistä, mikä tämän "eikö edes jouluna voi olla ilman" -jankutuksen pointti on? Joulupukkikin voi pelottaa lasta, mutta tämän ei ajatella aiheuttavan lapselle traumoja. Ei lapsi ymmärrä, että alkoholin liikakäytöllä on terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hysteeriset vanhemmat ne traumat aiheuttavat. Jos vanhempi selittää, että "X on nauttinut aikuisten juomaa ja on siksi vähän hassu", ohittaa lapsi asian olankohautuksella, mutta jos asiasta tehdään hirveä numero ja lähdetään oikein kauhistelemaan, että kuinka nyt lasten edessä tuommoista ja eikö edes jouluna voi olla ilman, totta kai lapsi pelästyy tätä.

Tavallaan ymmärrän pointin, mutta Suomessa niin monella menee juominen överiksi. Minä taas olen jouluna niin stressissä kaikesta järjestelystä, että pari olutta on koko perheelle pelastus. Ihan totta!

Ja en todellakaan ole humalassa, vaan rentoudun sen verran etten saa raivaria kaiken hössötyksen keskellä. En ole täydellinen, mutta meillä näin.

Vierailija kirjoitti:

Näistä kommenteista saa sellaisen kuvan että suurin osa tyypeistä on itse traumatisoituneita, kun he ovat lapsena kokeneet vanhempansa ördäämistä. Ne jotka ovat kokeneet hyväntuulisia vanhempia ilman alkoholia tai alkoholin kanssa, osaavat itse ottaa rennosti alkoholin suhteen.

Tosi mustavalkoista ajattelua ja joku mainitsikin, että on kahta koulukuntaa Suomessa. Pitää varmaan paikkansa. Mutta toivoisin ettei sivistyneesti aikuisten juomia nauttivia syyllistettäisi niin paljon. Ei se edesauta rakentavaa keskustelua.

Ajattelen samoin. Eivät minun vanhempani muuttuneet kireistä maireiksi jouluna nautitun viinin vaikutuksesta. En ollut lainkaan tietoinen alkoholin aiheuttamista käyttäytymisen muutoksista ennen täysi-ikäisyyttä. Meillä oli juhlissa kivaa ja naurettiin.

Pienenä lapsena pelkäsin tätini miestä oikein kovasti, sillä hän on pitkä ja möreä-ääninen. Hän on hyvin kiltti ja lempeä, mutta se ei auttanut mitään ennen kuin uskalsin joskus kouluikäisenä tutustua häneen. Onkohan hänen kokonsa ja äänenvärinsä traumatisoinut minut? Muistan elävästi sen vatsaa kouristavan pelon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet asiat aiheuttavat lapsille turvattomuutta tai muita negatiivisia tunteita, eikä niitäkään olla kieltämässä. Monet lapset reagoivat mustasukkaisesti, jopa aggressiivisesti pikkusisaruksen syntymään. Samoin vaikka päivähoidon aloittaminen äidin palatessa työelämään voi aiheuttaa lapsessa turvattomuutta. Koulun aloitus voi aiheuttaa turvattomuutta. Se, että lapsi näkee vahingossa vanhemmat harrastamassa seksiä, voi pelottaa lasta. Naapurin koira voi pelottaa lasta. Vanhempien treffi-ilta ja lastenhoitajan vastuulle jääminen aiheuttaa monissa lapsissa mustasukkaisuutta ja turvattomuutta.

Jostain syystä nimenomaan vanhempien maltillisen alkoholin käytön herkille lapsille aiheuttama turvattomuuden tunne on demonisoitu. Kaikissa yllä kuvatuissa esimerkeissä pidetään normaalina, että lapsen kohdatessa jotain pelottavaa, tälle selitetään, mistä on kyse, ja lohdutetaan, että ei tarvitse olla huolissaan, mutta alkoholin nauttimiseen tämä toimintamalli ei jostain syystä pädekään, vaan ainoa vaihtoehto on pidättäytyä kaikesta alkoholinkäytöstä lasten nähden. Kukaan ei ehdota, että pikkusisarukset jätetään hankkimatta tai koulun aloitusta lykätään siksi, että nämä asiat voivat aiheuttaa lapselle ikäviä tuntemuksia.

Ei kukaan täällä sanonut, ettei alkoholia saisi käyttää LAINKAAN. Moni on täällä puhunut nimenomaan siitä, että voisiko sen alkoholin EDES jouluna jättää väliin?

Näyttää monille olevan suurempi ongelma olla juomatta, kun sitä pitää perustella niin monella eri tavalla ja selitellä itselleen, ettei lapset siitä kärsi. 

Tottakai jos sitä alkoa käyttelee useampana päivänä viikossa niin varmaan kannattaa EDEs jouluaattona olla ottamatta.

Jos taas se kuuluu vain juhliin tai vastaaviin tilaisuuksiin pari kertaa vuodessa, niin käy, koska jouluhan on juhla.

Räkäkönnien ja absolutismi väliin mahtuu aika paljon kohtuu köyttäjiäkin. Minä join eilen lasin glögiä, lasin valkkaria kalojen kanssa ja kinkun ja latiikoiden kanssa lasin punkkua. Illalla otin sitten vielä kahvin ja jälkkärin kanssa lasin sherryä. Glögin join klo 12, valkkaria klo 15, punkkua klo 18.30 ja sherryn klo 20. Viinilasi me ovat isoäidin perua jostain 30-40 luvulta eli nyky mittapussa aika pienikokoisia. Kännissä ei oltu missään vaiheessa ja lapset eivät traumatisoitineet. Se alkoholi tulee jossain vaiheessa lasten kasvaessa heidän eteensä ja mieluummin annan kotona sen mallin, että hyvän ruoan kanssa voi ottaa lasin viiniä kuin että demonisoin koko asian. Omilla vanhemmilla sama periaate, kenelläkään meillä lapsista ei ollut koskaan mitään tarvetta teini-ikäisenä läträtä alkoholin kanssa salaa.

Yli kymmenen vuotta Etelä-Euroopassa asuneena on vaikea suhtautua näihin ap:ta syyllistäviin kommentteihin. Asuinmaassani on täysin normaalia, että perheen aikuiset juovat muutaman lasillisen olutta, viiniä tai muuta suht mietoa alkoholipitoista juomaa illallisilla sekä juhlissa, joissa on myös lapsia. Itse asiassa se on niin luonnollinen asia, ettei kenellekään tulisi edes mieleen kyseenalaistaa sitä. Kulttuuri on tosin muutenkin enemmän sellainen, että lapsista huolehditaan kyllä, mutta he eivät ole perheen keskipiste, vaan luonteva osa sitä - toki lapset muuttavat joitain perheen toimintatapoja, mutta heiltä myös odotetaan sopeutumista tiettyyn pisteeseen asti. Alkoholin kanssa tapahtuu sama: sillä ei läträtä kuten nuoruusvuosina, mutta lasten läsnäolo ei estä muutaman lasillisen nauttimista.

Suomessa alkoholista on tehty sellainen mörkö, ettei alkkiksien määrä siinä maassa yllätä yhtään. Yhteiskunta suhtautuu siihen todella epänormaalisti, joten ihmiset ei osaa pitää sitä ns. luontevana osana elämää. Samalla kytätään ja syyllistetään muiden alkoholinkäyttöä, jolloin monesti asenne muuttuu sellaiseksi ”jos joka tapauksessa tuomitaan niin vedänpä sitten kaksi käsin”.

Juopoilla on aina selitys niin kuin tässäkin, "me vaan tykätään viinin mausta". Juu juu, aikoinaan itsekin ihan kulinaristisista syistä vetelin aina jallupullon pohjiksi ennen kuin lähdin ryyppäämään.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä tuota pointtia aina näissä keskusteluissa, että pitää olla ajokunnossa. Minä en edes omista autoa, joten joka tapauksessa veisin taksilla pennun lääkäriin. Eli ihan sama olenko ajokunnossa vai en.

Ehkä sen voi ajatella olevan hyvä mittari sille, pystyykö muutenkin toimimaan skarpisti jos yllättävä tilanne tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä tuota pointtia aina näissä keskusteluissa, että pitää olla ajokunnossa. Minä en edes omista autoa, joten joka tapauksessa veisin taksilla pennun lääkäriin. Eli ihan sama olenko ajokunnossa vai en.

Ehkä sen voi ajatella olevan hyvä mittari sille, pystyykö muutenkin toimimaan skarpisti jos yllättävä tilanne tulee.

Nimenomaan. Itse olen sitä mieltä, että jos on lapsia kotona niin aina _jonkun_ aikuisen pitää olla selvinpäin. Kumpi pystyy toimimaan tehokkaammin esimerkiksi tulipalotilanteessa, se vähän hiprakassa oleva vai se selvä ihminen, no tottakai se selvinpäin oleva.

Ymmärrän lasin tai 2 ruuan kanssa harvoin otettuna. Jouluna, juhlissa tms.. Itse en tarvitse alkoholia ruuan kanssa. Kannattaa jättää ne lapset tekemättä, jos on tarvetta juoda usein ja lasten seurassa.

Siis miksi täällä jotkut tarinoivat örveltävistä vanhemmistaan ja sukulaisistaan, joilla tyhjeni joka joulu kossupullo jos toinenkin? Eikö ap puhunut nimenomaan parista lasillisesta viiniä (ei millään muotoa verrattavissa väkeviin viinoihin) sekä painottanut moneen kertaan, ettei tarkoita mitään ”p*erseet olalle”-meininkiä? Oletteko niin huomionhakuisia, että on pakko saada se oma tarina kerrottua, vaikkei se sinänsä keskustelunaiheeseen liittyisikään? Vai eikö teidän mielestänne räkäkännien ja raivoraittiuden välillä ole oikeasti minkäänlaista välimuotoa?

Ärsyttää tuollainen asian vierestä vänkyttäminen.

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsuudessani alko kuului ihan jokaiseen juhlaan. Vihasin, ja vihaan edelleen, sitä tunnetta, kun huomaan vanhemmissani sen alkoholin tuoman muutoksen. Pientä sössötystä, hieman maireampi hymy, vähän oudot jutut. Harvoin meillä rähinöitiin tai mitään kamalaa tapahtui, mutta opin inhoamaan kännisiä vanhempia. Edelleen kuulen puhelimessa selvästi, jos on nautittu edes se yksi annos. Normaalisti kireästä vanhemmasta kuoriutuu ällöttävä sössöttäjä. Ja hirveä skarppaus, ettei kukaan nyt huomaa, että maistissa ollaan. No yllätys, kyllähän sen nyt sta na huomaa.

Lapsena juhlissa oli aina se tunne, että jos nyt jotain sattuu, olen ainoa selväpäinen täällä ja kukaan muu ei voi auttaa kuin minä itse. Voitte miettiä mitä se saa lapsessa aikaan.

Samaistun! Ihan sama edelleen itselläni, en voi sietää kun puhelimessa puhuessa kuulen äänestä, että nyt on otettu lasi viiniä. Turvattomia lapsuusmuistoja kaikki juhlat, vaikka kukaan aikuisista ei örveltänytkään.

Vierailija kirjoitti:

Yli kymmenen vuotta Etelä-Euroopassa asuneena on vaikea suhtautua näihin ap:ta syyllistäviin kommentteihin. Asuinmaassani on täysin normaalia, että perheen aikuiset juovat muutaman lasillisen olutta, viiniä tai muuta suht mietoa alkoholipitoista juomaa illallisilla sekä juhlissa, joissa on myös lapsia. Itse asiassa se on niin luonnollinen asia, ettei kenellekään tulisi edes mieleen kyseenalaistaa sitä. Kulttuuri on tosin muutenkin enemmän sellainen, että lapsista huolehditaan kyllä, mutta he eivät ole perheen keskipiste, vaan luonteva osa sitä - toki lapset muuttavat joitain perheen toimintatapoja, mutta heiltä myös odotetaan sopeutumista tiettyyn pisteeseen asti. Alkoholin kanssa tapahtuu sama: sillä ei läträtä kuten nuoruusvuosina, mutta lasten läsnäolo ei estä muutaman lasillisen nauttimista.

Suomessa alkoholista on tehty sellainen mörkö, ettei alkkiksien määrä siinä maassa yllätä yhtään. Yhteiskunta suhtautuu siihen todella epänormaalisti, joten ihmiset ei osaa pitää sitä ns. luontevana osana elämää. Samalla kytätään ja syyllistetään muiden alkoholinkäyttöä, jolloin monesti asenne muuttuu sellaiseksi ”jos joka tapauksessa tuomitaan niin vedänpä sitten kaksi käsin”.

Totta. Etelä- Euroopassa asuneena ja perheen sikäläisen kanssa perustaneena viikonlopun ja juhlapyhien sukulounailla ja - päivällisillä oli aina tarjolla ruokajuomana olutta, viiniä yms. Jälkiruokana kahvi ja jotain esim. likööriä.

Otin itse esim. jouluna ja uutenavuotena illalla muutaman annoksen kermalikööriä, kun lapset olivat jo nukkumassa. Mutten koskaan ollut humalassa tai viettänyt baari-iltoja, eikä kukaan muukaan silloin. Mies ei ottanut, koska oli kuskina. Suomessa meno on humalahakuista örveltämistä.

Suomessa siperianmongoloidinen popula vetää päihteitä kunnes taju menee. Siperiassa ne eli N1c juovat jopa hallusinogeenisiä sieniä syöneen poron k*sta.

Suomi on kamala holhous ja syyllistämismaa!

Aikuisia holhotaan ja syyllistetään ihan turhaan, jos pari on joukossa jotka vetää yli.

Menkää muualle maailmaan katsomaan, siellä on aikuisten alkoholin käyttö ihan normaalia.

Loppu holhoukselle ja turhasta syyllistämiselle!