Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni perhe ajaa mut hulluuteen
Taustaa sen verran, että olemme olleet yhdessä jo kauan. Meillä on oma talo ja omat tavat ja mieheni perhe on ollut hyvin etäinen aina. Eivät kyläile jne. edes lapsemme synttäreillä jne. Eilen heidät oli kutsuttu jouluaterialle kuten myös omat vanhempani, mutta mieheni perhe ei halunnut tulla. Halusivat viettää aattoa keskenään, mikä on tietysti ihan ok.
No tänään heräsin siihen, kun mieheni puhui puhelimessa. Sain sen verran selvää, että kello kolme käy hyvin ja ei tartte tuoda mitään. Puhelun loputtua mulle selvisi, että miehen perhe olisi tänään tulossa syömään! Ja multahan ei oo kysytty mitään. Puolisoni tietää, että joulupäivä on mulle tärkein joulupäivistä ja sen käytän aaton tohinan jälkeen rentoutuessa ja omalla porukalla. En todellakaan ala laittamaan ruokia appivamhemmille jotka oli kutsuttu eilen syömään. Saatiin miehen kanssa riita tästä aikaiseksi. Sanoin että voi ihan itse vanhempansa syöttää, minä en evääni liikauta asian eteen van lähden siksi aikaa pitkälle lenkille ja mökille saunaan.
Olenko kohtuuton kun suutuin että multa kysymättä mennään lupaamaan että voi tulla?
Kommentit (1025)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät eilen tulleet syömään, mutta tänään kyllä. Kuka ne eilen varatut ruuat söi?
Eiliselle ei ollut varattu, koska he peruivat tulonsa.
Ja kuitenkin eiliseltä jäi jämiä, joilla perhe pärjäsi helposti seuraavan päivän. Muuta ruokaahan ei muka ollut varattu tlimääräistä, eli jos mitään ei olisi jäänyt, seuraava päivä olisi oltukin nälissään, koska jämillä pystyikin ruokkimaan vain onan perheen.
Tämä koko tarina on täynnä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia.
Tämä onkin koulutarina itsekeakeisestä miniästä, joka inhoaa miehensä perhettä.
Onkohan tällä sadulla hyvä loppu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin omalle kohdalle tätä tilannetta ja ekana tietysti olisin nyrpeä, kun omat suunnitelmat on mennyt pilalle.
Mutta meillä ainakin jouluruoka vain lämmitetään joulupäivänä. Uudet perunat vain keitetään. Eli mies saisi alata kuorimaan ja keittämään perunoita ja auttaa ruokien kattamisessa ja korjaamisessa.
Ei tilanne niin kamala ole loppujenlopuksi jos kaksi syöjää lisää tulee. Pitää ne perunat keittää omalle perheellekkin ja ruoat ottaa esille kaapista.Ja taas sanotaan, että mies voisi auttaa. Kai aikuinen mies saa ruuat laitettua esille ja pois? Edes yhtenä päivänä vuodessa?
Kun ei ole ruokia mitä laittaa "esille". On vain eilisten ruokien jämiä, mitä lämmitetään mikrossa. Ei niistä edes riitä vieraille ja omalle perheelle.
Siis hetkinen? Ruokaa ei kuulemma ollut varattu yhtään liikaa, koska ei haluta varata liikaa. Tästä seuraa se, että ei jää mitään jämiä, joita lämmittää yhtään missään kenellekään.
Jos taas ruokaa oli alunperinkin varattu tarpeeksi kaikille vieraille, sitä olisi pitänyt olla vielä reilusti jäljellä, ellei ap:n vanhemmat ahmineet kaikkea vierasvaraa.
Appivanhemmat olivat ilmoittaneet ajoissa, että eivät tule aattona. Ap teki ruuat heille, jotka olivat aattona syömässä. Jos kaikki tulivat kylläisiksi eikä ruokia jäänyt, niin niitä oli valmistettu just sopivasti. Jos niitä jäi seuraavaksi päiväksi omalle perheelle, niin taas ruokia oli valmistettu just sopivasti.
Miksi sitten pelätä, että ruokaa on tehty liikaa, jos sitä kerran näyttää olevan aina sopivasti tehty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet kyllä aikamoinen muttet tajua sitä itse.
” Itse vaan ensimmäisenä aina tulistun kun koen että ylitseni kävellään.”
” Koko 20 vuotta ollaan näin tehty ja joulupäivän olen ollut niin sanotusti vapaalla ja vieraita ei olla koskaan otettu vastaan silloin. Muutaman kerran aiemminkin appivanhempia ei ole aattona näkynyt ja heille on sitten keitelty joulukahvit tapanina. Tämä olisi ollut mielestäni hyvä ajatus nytkin.”
Nythän ei ole niin että sinun ylitsesi olisi sen ihmeemmin kävelty. Kyse on siitä että sinä olet määrännyt viimeiset 20 vuotta miten asiat tehdään. Piste. Ja nyt sen yhden kerran kun mies haluaisi että tehdään toisella tavalla niin se ei käy sinulle.
Sinä pirttihirmu olet kävellyt miehesi yli 20 vuotta. Pysähdy nyt hetkeksi miettimään. Suhteessanne on kaksi aikuista ja teistä kummallakin on yhtäläinen oikeus päättää miten esim. joulua vietetään.
Tästä päivästä olisit voinut sanoa miehellesi että ”hei tossa on pieni ongelma nyt kun meillä ei ole enää tarpeeksi ruokaa kotona tarjottavaksi sekä meidän perheelle että sun vanhemmille että mitä tehtäisiin? Käytkö kaupassa jos jossain on sellainen auki ja ostat lisää ruokaa? Lisäksi mä oon tooooodella väsynyt eli hoidathan perunat yms pöytään tänään, kiitos, vai saisko jostain tilattua jotain kotiin? Tai jos nää tuntuu vaikeelta niin tulisiko ne sitten vasta huomenna?”.
Sitten jättäisin miehen pohtimaan mitä noista preferoi ja jatkaisin kotoilua. Vaatteet vaihtaisin klo 14:30 enkä karkaisi minnekään pitkälle lenkille osoittamaan mieltäni.
Tämä. Kun kerran pitäisi joustaa niin ei. Sääliksi käy tällaisten pirttihirmujen miehiä. Tuolla toisaalla sellainen miten puolisosi jäi kiinni pettämisestä, siihen ne miehet sit purkaa sen kun ovat täysin tossun alla, siis pettämiseen, saavat kostonsa varmaan niin. Eli jos toinen hiljaisesti hyväksyy diktatuurin voipi olla melko varma että kosto on suloinen.
Ja lisäksi käytöstavat. Vanhempia ihmisiä kohdellaan kunnioituksella ja hyviin tapoihin kuuluu myös tarjota vieraille. Eivät iäkkäät loputtomiin jouluisin kyläile.
Vai niin. Omat vanhemmat oli kerran tulossa käymään uudenvuodenpäivän aamulla, mutta kielsin, koska mies oli ollut edellisenä iltana juhlimassa. Ajattelin miestä, että hänen ei olisi tarvinnut herätä krapulaisena muutaman tunnin unien jälkeen laittamaan appivanhemmille pöytää koreaksi. Hyi minua, kyllä mies tuosta varmaan mielensä pahoitti.
Ja höpö höpö. Maailmanhistoria ei tunne yhtään tapausta, että joku olisi ollut menossa kylään uudenvuodenpäivän aamuna.
Minun lapsuudenkodissa mentiin uudenvuodenaattona ihan normaaliin aikaan nukkumaan, joten seuraava päivä oli hyvä päivä kyläilyyn, kun oli vapaata. Paremmin minä tuon tiedän mitä sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät eilen tulleet syömään, mutta tänään kyllä. Kuka ne eilen varatut ruuat söi?
Eiliselle ei ollut varattu, koska he peruivat tulonsa.
Ja kuitenkin eiliseltä jäi jämiä, joilla perhe pärjäsi helposti seuraavan päivän. Muuta ruokaahan ei muka ollut varattu tlimääräistä, eli jos mitään ei olisi jäänyt, seuraava päivä olisi oltukin nälissään, koska jämillä pystyikin ruokkimaan vain onan perheen.
Tämä koko tarina on täynnä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia.
Tämä onkin koulutarina itsekeakeisestä miniästä, joka inhoaa miehensä perhettä.
Onkohan tällä sadulla hyvä loppu?
Siis "joulutarina itsekeskeisestä miniästä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet kyllä aikamoinen muttet tajua sitä itse.
” Itse vaan ensimmäisenä aina tulistun kun koen että ylitseni kävellään.”
” Koko 20 vuotta ollaan näin tehty ja joulupäivän olen ollut niin sanotusti vapaalla ja vieraita ei olla koskaan otettu vastaan silloin. Muutaman kerran aiemminkin appivanhempia ei ole aattona näkynyt ja heille on sitten keitelty joulukahvit tapanina. Tämä olisi ollut mielestäni hyvä ajatus nytkin.”
Nythän ei ole niin että sinun ylitsesi olisi sen ihmeemmin kävelty. Kyse on siitä että sinä olet määrännyt viimeiset 20 vuotta miten asiat tehdään. Piste. Ja nyt sen yhden kerran kun mies haluaisi että tehdään toisella tavalla niin se ei käy sinulle.
Sinä pirttihirmu olet kävellyt miehesi yli 20 vuotta. Pysähdy nyt hetkeksi miettimään. Suhteessanne on kaksi aikuista ja teistä kummallakin on yhtäläinen oikeus päättää miten esim. joulua vietetään.
Tästä päivästä olisit voinut sanoa miehellesi että ”hei tossa on pieni ongelma nyt kun meillä ei ole enää tarpeeksi ruokaa kotona tarjottavaksi sekä meidän perheelle että sun vanhemmille että mitä tehtäisiin? Käytkö kaupassa jos jossain on sellainen auki ja ostat lisää ruokaa? Lisäksi mä oon tooooodella väsynyt eli hoidathan perunat yms pöytään tänään, kiitos, vai saisko jostain tilattua jotain kotiin? Tai jos nää tuntuu vaikeelta niin tulisiko ne sitten vasta huomenna?”.
Sitten jättäisin miehen pohtimaan mitä noista preferoi ja jatkaisin kotoilua. Vaatteet vaihtaisin klo 14:30 enkä karkaisi minnekään pitkälle lenkille osoittamaan mieltäni.
Tämä. Kun kerran pitäisi joustaa niin ei. Sääliksi käy tällaisten pirttihirmujen miehiä. Tuolla toisaalla sellainen miten puolisosi jäi kiinni pettämisestä, siihen ne miehet sit purkaa sen kun ovat täysin tossun alla, siis pettämiseen, saavat kostonsa varmaan niin. Eli jos toinen hiljaisesti hyväksyy diktatuurin voipi olla melko varma että kosto on suloinen.
Ja lisäksi käytöstavat. Vanhempia ihmisiä kohdellaan kunnioituksella ja hyviin tapoihin kuuluu myös tarjota vieraille. Eivät iäkkäät loputtomiin jouluisin kyläile.
Vai niin. Omat vanhemmat oli kerran tulossa käymään uudenvuodenpäivän aamulla, mutta kielsin, koska mies oli ollut edellisenä iltana juhlimassa. Ajattelin miestä, että hänen ei olisi tarvinnut herätä krapulaisena muutaman tunnin unien jälkeen laittamaan appivanhemmille pöytää koreaksi. Hyi minua, kyllä mies tuosta varmaan mielensä pahoitti.
Ja höpö höpö. Maailmanhistoria ei tunne yhtään tapausta, että joku olisi ollut menossa kylään uudenvuodenpäivän aamuna.
Minun lapsuudenkodissa mentiin uudenvuodenaattona ihan normaaliin aikaan nukkumaan, joten seuraava päivä oli hyvä päivä kyläilyyn, kun oli vapaata. Paremmin minä tuon tiedän mitä sinä.
Normaali tapa uudenvuodenaattona on kylläkin olla menemättä nukkumaan ennen vuoden vaihtumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät eilen tulleet syömään, mutta tänään kyllä. Kuka ne eilen varatut ruuat söi?
Eiliselle ei ollut varattu, koska he peruivat tulonsa.
Ja kuitenkin eiliseltä jäi jämiä, joilla perhe pärjäsi helposti seuraavan päivän. Muuta ruokaahan ei muka ollut varattu tlimääräistä, eli jos mitään ei olisi jäänyt, seuraava päivä olisi oltukin nälissään, koska jämillä pystyikin ruokkimaan vain onan perheen.
Tämä koko tarina on täynnä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia.
Tämä onkin koulutarina itsekeakeisestä miniästä, joka inhoaa miehensä perhettä.
Onkohan tällä sadulla hyvä loppu?
Mies olisi voinut heti alkuun sanoa, että hän huolehtii ruuista ja tiskeistä, mutta ei sanonut vaan meni hakkaamaan halkoja. Miksi? Pikku kauppareissu ja vähän vaivaa, mutta mies ei sen vertaa viitsinyt.
Rasittaa hirveästi sellaiset vastaajat, jotka selvästikään eivät ole lukeneet aloitusta kunnolla. Tai vielä hirveämpää, jos eivät ole kyenneet sitä ymmärtämään.
Tässäkin ketjussa jotkut eivät ole käsittävinään, että kyllä ne appelatkin oli kutsuttu, mutta eivät halunneet tulla. Sitten heitä pitäisi kuitenkin erikseen kestitä kysymättä sopiiko. Voi yhren kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet kyllä aikamoinen muttet tajua sitä itse.
” Itse vaan ensimmäisenä aina tulistun kun koen että ylitseni kävellään.”
” Koko 20 vuotta ollaan näin tehty ja joulupäivän olen ollut niin sanotusti vapaalla ja vieraita ei olla koskaan otettu vastaan silloin. Muutaman kerran aiemminkin appivanhempia ei ole aattona näkynyt ja heille on sitten keitelty joulukahvit tapanina. Tämä olisi ollut mielestäni hyvä ajatus nytkin.”
Nythän ei ole niin että sinun ylitsesi olisi sen ihmeemmin kävelty. Kyse on siitä että sinä olet määrännyt viimeiset 20 vuotta miten asiat tehdään. Piste. Ja nyt sen yhden kerran kun mies haluaisi että tehdään toisella tavalla niin se ei käy sinulle.
Sinä pirttihirmu olet kävellyt miehesi yli 20 vuotta. Pysähdy nyt hetkeksi miettimään. Suhteessanne on kaksi aikuista ja teistä kummallakin on yhtäläinen oikeus päättää miten esim. joulua vietetään.
Tästä päivästä olisit voinut sanoa miehellesi että ”hei tossa on pieni ongelma nyt kun meillä ei ole enää tarpeeksi ruokaa kotona tarjottavaksi sekä meidän perheelle että sun vanhemmille että mitä tehtäisiin? Käytkö kaupassa jos jossain on sellainen auki ja ostat lisää ruokaa? Lisäksi mä oon tooooodella väsynyt eli hoidathan perunat yms pöytään tänään, kiitos, vai saisko jostain tilattua jotain kotiin? Tai jos nää tuntuu vaikeelta niin tulisiko ne sitten vasta huomenna?”.
Sitten jättäisin miehen pohtimaan mitä noista preferoi ja jatkaisin kotoilua. Vaatteet vaihtaisin klo 14:30 enkä karkaisi minnekään pitkälle lenkille osoittamaan mieltäni.
Tämä. Kun kerran pitäisi joustaa niin ei. Sääliksi käy tällaisten pirttihirmujen miehiä. Tuolla toisaalla sellainen miten puolisosi jäi kiinni pettämisestä, siihen ne miehet sit purkaa sen kun ovat täysin tossun alla, siis pettämiseen, saavat kostonsa varmaan niin. Eli jos toinen hiljaisesti hyväksyy diktatuurin voipi olla melko varma että kosto on suloinen.
Ja lisäksi käytöstavat. Vanhempia ihmisiä kohdellaan kunnioituksella ja hyviin tapoihin kuuluu myös tarjota vieraille. Eivät iäkkäät loputtomiin jouluisin kyläile.
Vai niin. Omat vanhemmat oli kerran tulossa käymään uudenvuodenpäivän aamulla, mutta kielsin, koska mies oli ollut edellisenä iltana juhlimassa. Ajattelin miestä, että hänen ei olisi tarvinnut herätä krapulaisena muutaman tunnin unien jälkeen laittamaan appivanhemmille pöytää koreaksi. Hyi minua, kyllä mies tuosta varmaan mielensä pahoitti.
Ja höpö höpö. Maailmanhistoria ei tunne yhtään tapausta, että joku olisi ollut menossa kylään uudenvuodenpäivän aamuna.
Minun lapsuudenkodissa mentiin uudenvuodenaattona ihan normaaliin aikaan nukkumaan, joten seuraava päivä oli hyvä päivä kyläilyyn, kun oli vapaata. Paremmin minä tuon tiedän mitä sinä.
Normaali tapa uudenvuodenaattona on kylläkin olla menemättä nukkumaan ennen vuoden vaihtumista.
Nytkö sinä arvostelet minun vanhempiani ja heidän tapojaan? Miksi? Mihin se vanhempien ihmisten kunnioittaminen sinulta unohtui?
Vierailija kirjoitti:
Itse vaan ensimmäisenä aina tulistun kun koen että ylitseni kävellään. Onneksi nyt kuitenkin asiat järjestyi ja toivottavasti ei miehen vanhemmat kovin paljon suutu.
Sinun miehesi oli se, joka käveli ylitsesi, kun lupasi, että hänen vanhempansa saavat tulla.
Otsikon olisi pitänyt olla: Mieheni ajaa minut hulluuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta miehesi tuntee sinut ja tietää, että joulupäivänä haluat vain olla. Ymmärrän sua, olen tismalleen samanlainen. Joten miehesi olisi pitänyt sanoa, että tänään ei valitettavasti käy, sen jälkeen kysyä sinulta, että minä päivänä vanhemmat voisivat tulla glögille ja joulutortuille. Ja sitten olisi soittanut takaisin heille ja kutsunut sinä päivänä, joka teille molemmille sopii. Se olisi ollut toisen huomioimista ja se takaa onnellisen liiton. Eivät mies ja appivanhemmat voi sanella, milloin tulevat kylään kysymättä sinulta ensin. Ei enää nykyään, kun kaikki vuoden päivät ovat yleensä muutenkin täynnä kaikenlaista menoa ja asioiden hoitamista. Miten saitte asiat ratkaistua?
Ehkä miehesi vanhemmat olettivat, että sinun vanhempasi tuovat muhkeat joululahjat. Eivät siksi halunneet tulla aattona ja yhtä aikaa. Seuraavana päivänä kysyivät pitääkö jotain tuoda pojaltaan. Ehkä taloudellinen tilanne heillä eri. Voi olla myös vain ujostelua vieraita ihmisiä kohtaan. Ei aina ole epäkohteliaisuutta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rasittaa hirveästi sellaiset vastaajat, jotka selvästikään eivät ole lukeneet aloitusta kunnolla. Tai vielä hirveämpää, jos eivät ole kyenneet sitä ymmärtämään.
Tässäkin ketjussa jotkut eivät ole käsittävinään, että kyllä ne appelatkin oli kutsuttu, mutta eivät halunneet tulla. Sitten heitä pitäisi kuitenkin erikseen kestitä kysymättä sopiiko. Voi yhren kerran.
Ai niinkö? Etkö itse huomannut tuota, että ap kuuli vain sen osan keskustelusta, kun sanoi, että kolmelta sopii ja ei tarvitse tuoda mitään. Sen jälkeen kaikki appivanhempien syytä, vaikka selvästi syy on miehessä, tai enemmänkin pariskunnan puhumattomuudessa. Heitätkö itse vaan keskustelun väliin yhtäkkiä "Ei tarvitse tuoda mitään."? Ei, kyllä se on vastaus kysymykseen tuodaanko jotain? Anoppi ja appi ovat siis mitä todennäköisimmin tarjoutuneet tuomaan syömisiä mukanaan ja mies on kieltäytynyt tästä. Tuskin muutenkaan ovat vaan soittaneet, että me tultais tänään, käykö klo.15? Varmasti tätä on edeltänyt muuta keskustelua joulusta ja miehen toteamus, että voitte tulla toisenakin ajankohtana tai jopa suora kutsu sille päivälle. Ap kuulostaa kyllä tosi lapselliselta oman löhö- ja ruokapäivänsä kanssa nyt kun kyseessä vielä tilanne mikä ei ole tavallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät eilen tulleet syömään, mutta tänään kyllä. Kuka ne eilen varatut ruuat söi?
Eiliselle ei ollut varattu, koska he peruivat tulonsa.
Ja kuitenkin eiliseltä jäi jämiä, joilla perhe pärjäsi helposti seuraavan päivän. Muuta ruokaahan ei muka ollut varattu tlimääräistä, eli jos mitään ei olisi jäänyt, seuraava päivä olisi oltukin nälissään, koska jämillä pystyikin ruokkimaan vain onan perheen.
Tämä koko tarina on täynnä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia.
Miten vaikea on ymmärtää, että laatikon jämät riittävät miniälle ja pojalle, ei miniälle, pojalle, anopille ja apelle. Ensimmäisessä kaksi syöjää jälkimmäisessä neljä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasittaa hirveästi sellaiset vastaajat, jotka selvästikään eivät ole lukeneet aloitusta kunnolla. Tai vielä hirveämpää, jos eivät ole kyenneet sitä ymmärtämään.
Tässäkin ketjussa jotkut eivät ole käsittävinään, että kyllä ne appelatkin oli kutsuttu, mutta eivät halunneet tulla. Sitten heitä pitäisi kuitenkin erikseen kestitä kysymättä sopiiko. Voi yhren kerran.
Ai niinkö? Etkö itse huomannut tuota, että ap kuuli vain sen osan keskustelusta, kun sanoi, että kolmelta sopii ja ei tarvitse tuoda mitään. Sen jälkeen kaikki appivanhempien syytä, vaikka selvästi syy on miehessä, tai enemmänkin pariskunnan puhumattomuudessa. Heitätkö itse vaan keskustelun väliin yhtäkkiä "Ei tarvitse tuoda mitään."? Ei, kyllä se on vastaus kysymykseen tuodaanko jotain? Anoppi ja appi ovat siis mitä todennäköisimmin tarjoutuneet tuomaan syömisiä mukanaan ja mies on kieltäytynyt tästä. Tuskin muutenkaan ovat vaan soittaneet, että me tultais tänään, käykö klo.15? Varmasti tätä on edeltänyt muuta keskustelua joulusta ja miehen toteamus, että voitte tulla toisenakin ajankohtana tai jopa suora kutsu sille päivälle. Ap kuulostaa kyllä tosi lapselliselta oman löhö- ja ruokapäivänsä kanssa nyt kun kyseessä vielä tilanne mikä ei ole tavallinen.
Ilmeisesti tällä palstalla on paljon itse itsensä kutsujia. Ihan sama vaikka oli kutsuttu eilen, eikä mennä niin toki seuraavana aamuna sitten soitellaankin että nyt tullaan.
Miksi se miniän lepopäivä on ihan pahuutta ja huonoa käytöstä?
Vai ei vanhemmat kovin kauaa ole käymässä kun poistuvat elämästä. VÄÄRIN. Heistä ei pääse koskaan erilleen. Heidän terveytensä ja elinvuotensa ovat valtavan pitkät. Ei toivoakaan että koskaan saisi omalla tyylillään elää. Ne on entisajan mummot ja ukot jotka poistuivat nuoren polven elämästä kohtuuajassa. Elinikä on nyt niin pitkä että se kunnioitus pitää tehdä omien voimien mukaan. Ei enää vanhalla mallilla.
Ölytöntä valittamista ja marttyyri menoa. Jos ei itseäni huvittaisi niin olisin sen ajan muualla tai makuuhuoneessa jne jne. Luulisi tarjottavaa riittävän jos joulua varten laitettu tarjottavaa. Mies hoitaa järkkäilyt jos hän asian sopinut. Tämä menee selvästi valtataistelu puolelle jos suututaan. Ei todellakaan tervehenkistå parisuhdetta jossa kaik ok. Terapiaan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miniä olisi yhtään saanut huumorintajua, ja rentoa elämänotetta, niin hänen Joulupöytäänsä tultaisiin mielellään. Kyllä miehen vanhempien käytös kertoo, etteivät halua pilata kenenkään, vähiten omaa Joulumieltään miniän nyppyisessä seurassa.
Ei tulla silloin kun kutsutaan, vaan kutsutaan itse itsensä pienellä varoajalla seuraavana päivänä, on puhdasta huonoa käytöstä.
Ei kaikille aina sovi kutsuttu aika. Mutta ilmeisesti ap:n perheessä tanssitaan hänen ja vanhempiensa pillin mukaan?
Voi hyvänen aika. Jos kutsutulle ei sovi kutsujan aika, niin kutsuttu on pois, eikä ala kutsumaan itse itseään kylään itselleen sopivana ajankohtana kutsujan luo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin alunperin olisi voineet appivanhemmat kysyä etukäteen: "Emme tule aattona, voimmeko tulla joulupäivänä tai tapanina, olisi mukava nähdä?"
Mutta kuvottavaa on vain ilmoitus luontoisesti soittaa joulupäivänä ja kutsua silloin itsensä syömään, kun heille tänään sopiikin tulla. Pahimman luokan itsekkyyttä ja typeryyttä.
Aika tynnyrissä olet kasvanut, jos tuo on mielestäsi pahinta mahdollista itsekkyyttä tai typeryyttä.
Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvinta alaasi?
Hämmentävää. Moniko harrastaa tätä, että kutsusta kieltäydytään, mutta sitten kutsuu itsensä kylään lyhyellä varoitusajalla? Vieläpä sinä harvinaisena päivänä, kun kaupat ovat pääsääntöisesti kiinni. Kovin monen mielestä tuollainen näyttää olevan ok!
Teurastetaanko teillä sika jo syksyllä vai vasta aatonaattona?