Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni perhe ajaa mut hulluuteen
Taustaa sen verran, että olemme olleet yhdessä jo kauan. Meillä on oma talo ja omat tavat ja mieheni perhe on ollut hyvin etäinen aina. Eivät kyläile jne. edes lapsemme synttäreillä jne. Eilen heidät oli kutsuttu jouluaterialle kuten myös omat vanhempani, mutta mieheni perhe ei halunnut tulla. Halusivat viettää aattoa keskenään, mikä on tietysti ihan ok.
No tänään heräsin siihen, kun mieheni puhui puhelimessa. Sain sen verran selvää, että kello kolme käy hyvin ja ei tartte tuoda mitään. Puhelun loputtua mulle selvisi, että miehen perhe olisi tänään tulossa syömään! Ja multahan ei oo kysytty mitään. Puolisoni tietää, että joulupäivä on mulle tärkein joulupäivistä ja sen käytän aaton tohinan jälkeen rentoutuessa ja omalla porukalla. En todellakaan ala laittamaan ruokia appivamhemmille jotka oli kutsuttu eilen syömään. Saatiin miehen kanssa riita tästä aikaiseksi. Sanoin että voi ihan itse vanhempansa syöttää, minä en evääni liikauta asian eteen van lähden siksi aikaa pitkälle lenkille ja mökille saunaan.
Olenko kohtuuton kun suutuin että multa kysymättä mennään lupaamaan että voi tulla?
Kommentit (1025)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika
AP:n miehen mielenterveyden vuoksi voisi olla hyväkin.
Voihan mies laittaa eron vireille, jos haluaa. Vai pitääkö naisen tehdä tuokin?
Tottakai täydellinen marttyyri tekee kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dorothy kirjoitti:
Eletään vuotta 2020 ja vieläkin se on nainen, joka vastaa ruokahuollosta ja siivouksesta, raataa hikisenä jouluruokien kanssa ja kun olisi se oma lepopäivä, niin kylään tulisi miehen vanhemmat, jotka eivät kutsuttuina tulleet, eivätkä muutenkaan kyläile. Siis WTF? Olen täysin aloittajan puolella.
"raataa hikisenä"
huutista joka tuutista
Ainakin minulle tuli hiki ja olin illalla väsynyt, kun olin keittiössä monta tuntia. Kinkku paistui uunissa ja hellakin oli päällä, joten lämpöä riitti ihan liikaa. Helppohan se on toisilla valmiit einekset nakata mikroon, kun sellaista haluaa syödä.
Kinkun paisto on naurettavan helppoa. Ei sitä tarvitse koko ajan vahtia.
Mutta siinä uunin päällä olevilla levyillä olevia kattiloita pitää vahtia. Riisipuuro palaa äkkiä pohjaan ja kiisseli kiehuu yli, jos ei hämmentele usein. Siihen vielä rosolliainesten, lanttujen, porkkanoiden ja perunoiden keittäminen, niin lämmintä riittää hellan vieressä.
Riisipuuro ei pala pohjaan, kun on kunnon kattila. Ohrankryynipuuroa Wärtsiän Vihtorilla on keitetty kymmeniä vuosia. Kiisselin keitto on nopeaa. Rosolliaineita ei tarvi vahtia ja kaupan rosolli on kyllä yhtä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tässä olisi oleellisinta se että jos joulun aikaan on vaan kolme vapaapäivää, joulun alusajan olisin valmistellut aaton päivällistä ja aattona kestinnyt läheisiä niin kyllä, tarvitsisin todella tuon päivän jolloin saa nukkua pitkään ja antaa aivojen olla narikassa. Ei joulu ole pelkästään joulu vaan myös hyvin rajallinen määrä vapaapäiviä palautumista varten.
Teillä syödään siis vain aattona?
Oletko tyhmä?
Jos joulupäivänä ei tehdä ruokaa, eikä aaton ”kaksi päivää vanhoja jämiä” voi syödä, ainoa jäljelle jäävä looginen päätelmä on, että joulupäivänä ei syödä.
Huomaa ero siinä, tarjotaanko jämiä vieraille vai syökö niitä oma porukka. Minua ei haittaa, kun oma perhe lämmittää jämiä mikrossa, mutta vieraille en sellaista tarjoa. Siksi meille ei vieraat tule joulupäivänä, se on minun vapaapäivä.
Eli jämiä voi sittenkin syödä. Niin se juoni kehittyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tässä olisi oleellisinta se että jos joulun aikaan on vaan kolme vapaapäivää, joulun alusajan olisin valmistellut aaton päivällistä ja aattona kestinnyt läheisiä niin kyllä, tarvitsisin todella tuon päivän jolloin saa nukkua pitkään ja antaa aivojen olla narikassa. Ei joulu ole pelkästään joulu vaan myös hyvin rajallinen määrä vapaapäiviä palautumista varten.
Teillä syödään siis vain aattona?
Oletko tyhmä?
Jos joulupäivänä ei tehdä ruokaa, eikä aaton ”kaksi päivää vanhoja jämiä” voi syödä, ainoa jäljelle jäävä looginen päätelmä on, että joulupäivänä ei syödä.
Huomaa ero siinä, tarjotaanko jämiä vieraille vai syökö niitä oma porukka. Minua ei haittaa, kun oma perhe lämmittää jämiä mikrossa, mutta vieraille en sellaista tarjoa. Siksi meille ei vieraat tule joulupäivänä, se on minun vapaapäivä.
eli kaikki ketjun ulinaiset on einesmikroäippyleitä? näinkö tämä pitää ymmärtää?
kerran vuodessa voi laittaa eineslaatikot ja kinkun uuniin? kaikki muu on liikaa raatamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tässä olisi oleellisinta se että jos joulun aikaan on vaan kolme vapaapäivää, joulun alusajan olisin valmistellut aaton päivällistä ja aattona kestinnyt läheisiä niin kyllä, tarvitsisin todella tuon päivän jolloin saa nukkua pitkään ja antaa aivojen olla narikassa. Ei joulu ole pelkästään joulu vaan myös hyvin rajallinen määrä vapaapäiviä palautumista varten.
Teillä syödään siis vain aattona?
Oletko tyhmä?
Jos joulupäivänä ei tehdä ruokaa, eikä aaton ”kaksi päivää vanhoja jämiä” voi syödä, ainoa jäljelle jäävä looginen päätelmä on, että joulupäivänä ei syödä.
Huomaa ero siinä, tarjotaanko jämiä vieraille vai syökö niitä oma porukka. Minua ei haittaa, kun oma perhe lämmittää jämiä mikrossa, mutta vieraille en sellaista tarjoa. Siksi meille ei vieraat tule joulupäivänä, se on minun vapaapäivä.
Eli jämiä voi sittenkin syödä. Niin se juoni kehittyy.
En tarjoa jämiä vieraille. Siis en tarjoa jämiä vieraille. Joko ymmärrät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt oltiin joulu ihan vain saman talouden kesken. Minun isäni on sellainen, ettei tule, kun kutsutaan. "Minä en ainakaan sen ja sen kanssa istu samaan pöytään" ym. No, ei siinä mitään, ei sitten tule ja edes hän ei ala soittamaan seuraavana päivänä, että olisi tulossa syömään. Siksi pidänkin vähän outona, että miten jollain on pokkaa toimia noin?
Minä teen kaikki jouluruoat itse, mutta en tunne itseäni yhtään rasittuneeksi. Meillä varsinainen perinteinen jouluruoka syödään aattona, ja joulupäivänä on pöydässä jo muuta edellispäivävältä jääneen ruoan lisäksi. Rosollin teen aatonaattona, lanttu- ja porkkanalaatikon aattona suoraan uunista joulupöytään. Niiden tekeminen on todella helppoa, ja tärkeintä on hyvät raaka-aineet, eikä mitään valmiita soseita ikinä. Paistamme pienen kinkun. Graavikalan teen aatonaattona. Joulutortut teen hyvissä ajoin pakastimeen itse tehdystä taikinasta, niin sieltä tarvitsee vain nostaa jäisinä pellille, lisätä täyte ja sitten paistumaan. Leivät ja leivonnaiset voi leipoa etukäteen, mutta joululeivän paistan aaton aattona, ja on parhaimmllaan aaton aterialle. Aattona teen myös kasvislisukkeet aterialle laatikoiden lisäksi, ja minusta tämä kaikki on enemmän rentouttavaa, kuin rasittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dorothy kirjoitti:
Eletään vuotta 2020 ja vieläkin se on nainen, joka vastaa ruokahuollosta ja siivouksesta, raataa hikisenä jouluruokien kanssa ja kun olisi se oma lepopäivä, niin kylään tulisi miehen vanhemmat, jotka eivät kutsuttuina tulleet, eivätkä muutenkaan kyläile. Siis WTF? Olen täysin aloittajan puolella.
"raataa hikisenä"
huutista joka tuutista
Ainakin minulle tuli hiki ja olin illalla väsynyt, kun olin keittiössä monta tuntia. Kinkku paistui uunissa ja hellakin oli päällä, joten lämpöä riitti ihan liikaa. Helppohan se on toisilla valmiit einekset nakata mikroon, kun sellaista haluaa syödä.
Kinkun paisto on naurettavan helppoa. Ei sitä tarvitse koko ajan vahtia.
Mutta siinä uunin päällä olevilla levyillä olevia kattiloita pitää vahtia. Riisipuuro palaa äkkiä pohjaan ja kiisseli kiehuu yli, jos ei hämmentele usein. Siihen vielä rosolliainesten, lanttujen, porkkanoiden ja perunoiden keittäminen, niin lämmintä riittää hellan vieressä.
Riisipuuro ei pala pohjaan, kun on kunnon kattila. Ohrankryynipuuroa Wärtsiän Vihtorilla on keitetty kymmeniä vuosia. Kiisselin keitto on nopeaa. Rosolliaineita ei tarvi vahtia ja kaupan rosolli on kyllä yhtä hyvää.
Miten tämä liittyi alkuperäiseen aloitukseen?
Ap täysin oikeassa. Teen kolmivuorotyötä enkä jaksa sen päälle kokkailla ala cartea jouluksi. Riittävästi puuhaa muutenkin. Valmiina ostan, jotain pientä saatan tehdä, tyyliin kinkun kastike. Ja kyllä-vieraiden passaamisessa on ihan riittävästi puuhaa, joten tulkoon kutsuttuna tai ei sitten lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt oltiin joulu ihan vain saman talouden kesken. Minun isäni on sellainen, ettei tule, kun kutsutaan. "Minä en ainakaan sen ja sen kanssa istu samaan pöytään" ym. No, ei siinä mitään, ei sitten tule ja edes hän ei ala soittamaan seuraavana päivänä, että olisi tulossa syömään. Siksi pidänkin vähän outona, että miten jollain on pokkaa toimia noin?
Fiksu isä.
Vierailija kirjoitti:
Minä teen kaikki jouluruoat itse, mutta en tunne itseäni yhtään rasittuneeksi. Meillä varsinainen perinteinen jouluruoka syödään aattona, ja joulupäivänä on pöydässä jo muuta edellispäivävältä jääneen ruoan lisäksi. Rosollin teen aatonaattona, lanttu- ja porkkanalaatikon aattona suoraan uunista joulupöytään. Niiden tekeminen on todella helppoa, ja tärkeintä on hyvät raaka-aineet, eikä mitään valmiita soseita ikinä. Paistamme pienen kinkun. Graavikalan teen aatonaattona. Joulutortut teen hyvissä ajoin pakastimeen itse tehdystä taikinasta, niin sieltä tarvitsee vain nostaa jäisinä pellille, lisätä täyte ja sitten paistumaan. Leivät ja leivonnaiset voi leipoa etukäteen, mutta joululeivän paistan aaton aattona, ja on parhaimmllaan aaton aterialle. Aattona teen myös kasvislisukkeet aterialle laatikoiden lisäksi, ja minusta tämä kaikki on enemmän rentouttavaa, kuin rasittavaa.
Hienoa. Minä taas en nauti ruoanvalmistuksesta enkä kutsu joulupäivälliselle lisää vieraita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, satuilusi oli liian pitkä ja selittelevä.
vieläkö te jankkaatte tässä trolliketjussa? hankkikaa elämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täysin oikeassa. Teen kolmivuorotyötä enkä jaksa sen päälle kokkailla ala cartea jouluksi. Riittävästi puuhaa muutenkin. Valmiina ostan, jotain pientä saatan tehdä, tyyliin kinkun kastike. Ja kyllä-vieraiden passaamisessa on ihan riittävästi puuhaa, joten tulkoon kutsuttuna tai ei sitten lainkaan.
aloitushan ei ole edes totta. mikä saa aikuiset naiset vastailemaan keksittyihin satuihin?
Taas yksi keksitty juttu. Kas, kun et saanut viestiisi anoppi- tai appiukko-sanaa mahtumaan. Mene hoitoon!
MUTSI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ette kukaan osaa joustaa ettekä kommunikoida. Kasvakaa.
Viitaten lainatuun tekstiin: Te ette kukaan osaa joustaa,ette komunikoida.Kasvakaa!Nimen omaan heti alussa avioliiton solmiessa,pitää nostaa kissa pöydälle kaikesta,myös isovanhempien kanssa.Sopia perheen pelisäänöt molemin puolin. Itsellltäni salattiin tytäreni kihlajaiset,maistraatti häät,vaka varaisen sisareni koti pitivät.Molemmat pystyivät katsoo minua äitiä,sisarta suoraan silmiin,minun koti keittiön pöydässä yhteinen kahvihetkemme! Kuin mitään ei olisi tapahtunut,tai tapahtumassa.Kutsu vieraille olivat sanoneet olen sairas!Tuli tapahtuakejuja-tytär tarvitse pensarahaan,että menemme 100km helsingistä katsoo hänen isän -isää sairalla huonossa tilassa.Siinä pikatiellä kerto ai niin olen avioliitossa,josta en autosta ulos pääsyyt.Paremaksi vetivät kesähäät olivat 100 hengen.kirkon siunaus ja papikin sai kahvia juodakseen sukua tytären puolisolle.Papin jonka pitäis kysyä,ei kyseen altaistaa,ei hajotaa vaan rakentaa.Kun sama tapahtu lastenlasten kasteen.Mies papi jos sukuaki,olisi takertunut? Miten on aina puolison äiti pois? Eli en hyväksy nais-pappeja koskaan.Ovat kuin aatami ja eeva edenin puutarhassa. minulle selitetiin kun en akateeminen,puolison vanhemat ei hyväksy.Miten hyväksy ei akateemisen siskon?Ainoa ero,hän puolisonsa kanssa vakavarasia.mutta ei akateemisesti sivistyneitä.Samalla lailla asuvat vuokralla kuin minä,helsingin kaupungin vuokra asunto.Jota puolison akateeminen suku ei hyväksy.Erotus olin yksin ilman puolisoa.8vutta jaksoin,olla ilmanen piika, lastenhoitaja,yleistalous kone, Kun he uraputkessa.Loppu siihen.Se ei suinkaan aina ole huonot iso vanhemmat,huono anoppi tai appi.Se lähtee siitä perhestä,jossa kaksi sukua yhteen liitetään! Miten se nuori pari komunikoi,hyväkyy molempien vanhemat ja ilmasee itsensä perheenä jota rakentaa :VETÄEN RAJAT.Tasapuolisesti kohtelee kummankin vanhempia.Eikä pepua nuolla sinne missä rahaa ja syödä kuitenkin se köyhän tasku! Diki maailma ja äly-puhelin kun eletään.Ei osata kohdata ihmistä,ihmisiä,ei puhua selkokielellä toisille,ei iso-vanhemille!Sen enempää ei heti nostaa kissaa pöydälle ihan kaikessa!
En ymmärtänyt muuta kuin että lopussa puhuttiin jotain selkokielestä. Sehän on sellaista selkeää ja ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt oltiin joulu ihan vain saman talouden kesken. Minun isäni on sellainen, ettei tule, kun kutsutaan. "Minä en ainakaan sen ja sen kanssa istu samaan pöytään" ym. No, ei siinä mitään, ei sitten tule ja edes hän ei ala soittamaan seuraavana päivänä, että olisi tulossa syömään. Siksi pidänkin vähän outona, että miten jollain on pokkaa toimia noin?
Fiksu isä.
No, vaikka osaakin olla todella todella vaikea ihminen, niin arvostaa kyllä minua ja miestäni siinä mielessä, että vaikka sanoo, ettei istu mieheni isän kanssa samaan pöytään jostain syystä, niin ei kuitenkaan vaadi itselleen mitään privaatti-illallisia seuraavana päivänä kutsumalla itse itseään kylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt oltiin joulu ihan vain saman talouden kesken. Minun isäni on sellainen, ettei tule, kun kutsutaan. "Minä en ainakaan sen ja sen kanssa istu samaan pöytään" ym. No, ei siinä mitään, ei sitten tule ja edes hän ei ala soittamaan seuraavana päivänä, että olisi tulossa syömään. Siksi pidänkin vähän outona, että miten jollain on pokkaa toimia noin?
Fiksu isä.
No, vaikka osaakin olla todella todella vaikea ihminen, niin arvostaa kyllä minua ja miestäni siinä mielessä, että vaikka sanoo, ettei istu mieheni isän kanssa samaan pöytään jostain syystä, niin ei kuitenkaan vaadi itselleen mitään privaatti-illallisia seuraavana päivänä kutsumalla itse itseään kylään.
Tämäpä juuri. Vaikka onkin - sanoisinko -persoonallinen, niin ymmärtää olla vaatimatta erikoiskohtelua ja olla kutsumatta itse itseään jonain toisena päivänä kylään. Tulee sitten toiste teidän kutsumana, jos se muuten sopii.
Meillä mies sopii aina joulun järjestelyistä ja aikatauluista vanhempiensa ja sisarusten kanssa. Minulle nämä ilmoitetaan tiedoksi sitten kun on jo sovittu. Olen joskus jopa harkinnut mielessäni eroa tämän asian vuoksi, niin typerää käytöstä.
Mistä teineistä sinä nyt puhut? Omistasiko?