Puolison tekemä vaivihkainen latistaminen
Olen jo liian pitkään elänyt ja oppinut ihmeelliseen vähättelyyn, mikä tehdään niin hienovaraisesti, että ainakaan ulkopuolisille se ei näy. Ei ainoatakaan kehua vuosikymmeneen, ja nykyään enenevissä määrin sellaisia ihan random-heittoja todella epämiellyttävään sävyyn, kyseenalaistaminen tyyliin: miten sä noita tuulilasinpyyhkijöitä käytät noin nopeasti, miten sä tähän aikaan laitat saunan päälle, miksi sä tuollaiset housut olet ostanut - ei ole sun tyyliä. Olen oikeastaan menettänyt kiinnostukseni elää enää.
Kommentit (14)
Kelpaako sille edes se vastaus? Pariterapia vai ero?
Vierailija kirjoitti:
Kelpaako sille edes se vastaus? Pariterapia vai ero?
Miksi minun, tai kenenkään täysivaltaisen ihmisen, pitäisi perustella miksi valitsen käyttää sateella tiettyä pyyhkijänopeutta, tai miksi haluan syödä tiettyä ruokaa tai kastella puutarhaa sadevedellä: mitä ihmettä?
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen suomiakka!
Mies se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen suomiakka!
Mies se on.
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpaako sille edes se vastaus? Pariterapia vai ero?
Miksi minun, tai kenenkään täysivaltaisen ihmisen, pitäisi perustella miksi valitsen käyttää sateella tiettyä pyyhkijänopeutta, tai miksi haluan syödä tiettyä ruokaa tai kastella puutarhaa sadevedellä: mitä ihmettä?
Kuulostat siltä että syytät jo palstalla vastaavia ja käsität tahallaan väärin. Olet hirvittävä ihminen.
Erosta löytyy elämänilo! Kokeile, suosittelen lämpimästi
Miksi kukaan haluaa nakertaa elämänkumppanin identiteetin ja elämänilon, ja näkee sen vieläpä murenevan silmiensä alla. En voi ikinä käsittää.
Seurustelin tuollaisen miehen kanssa. Ei ikinä kiinnittänyt minuun mitään mielenkiintoa. Kaikki muut olivat kauniimpia, kiinnostavampia ja hauskempia. Tämä oli erikoista koska olin uralla häntä menestyneempi, paremman näköinen ja sporttinen, kun itse oli ylipainoinen ja minua selvästi vanhempi. Hänen kaverinsa ja sukulaisensa onnittelivat häntä aina miten ihanan naisen on löytänyt.
Kun suhteemme päättyi itsetuntoni oli romuna ja yllätti tosissaan miten onnistui tekemään sen vaivihkaa lyttäämällä.
Tapasin hänet eron jälkeen ja hän tapaili siivoojanaista jolla kuulemma rikkinäinen tausta. Jäin miettimään oliko hänelle liian kova pala että olin ns. tasokkaampi kuin hän vaikka en siten ikinä ajatellut tai tykkää ajatella ihmisistä niin.
Kerää itsetuntosi ja lähde lätkimään! Tuo sinun mollaajapuolisosi on sen jälkeen itse ihan kusessa oman itsetuntonsa kanssa. Ei lyhyttä elämää kannata haaskata tuollaiseen. Ole tekemisissä niiden ihmisten kanssa, jotka rakastavat ja arvostavat sinua!
Mieheni on tuollainen. Heti häiden jälkeen jän alkoi nitistää ja arvostella ulkonäköä ja kaikkea minussa. Elämäniloni katosi vuosien mittaan ja itsetuntoni hävisi. Passivoiduin täysin ja masennuin, nukuin vain unilääkkeillä, enkä lopulta enää kiinnittänyt huomiota ulkonäkööni, enkä suunnilleen poistunut kotoa.
Erosin lopulta ja aloin kukoistaa. Aloin voida loistavasti niin henkisesti kuin fyysisesti ja kaunistuin silmissä. Hankin uudet vaatteet, aloin kuntoilla ja laihdutin jne. Tunsin olevani tosi onnellinen ja elinvoimainen. Kaverini sanoi, että se näkyi ulospäinkin.
Sitten tapasin tämän mieheni ja mitä hän heti teki? Arvosteli ulkonäköäni ja ehdotti, miten voisin parantaa sitä.
Eroa sinäkin ap, tulet onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen suomiakka!
T: tyypillinen suomiukko
Erotakin voi, ei kannata elämäniloaan menettää.