Aloitin kausityöntekijänä Fazerilla vihreiden kuulien puolittajana ja on kyllä paskin homma ikinä
Kone syöksee vihreitä kuulia hirveetä pommitusta nenän eteen ja ne pitää sitten leikellä nopeasti ja viedä ne kuulien liimajalle. Olen yrittänyt kysellä, mitä järkeä ne on leikata jos ne liimataan takaisin, niin linjaston johdolle tulee yhtäkkiä kauhea kiire jonnekin. Ihme hommaa
Kommentit (1736)
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä kukaan leikkaa, vaan ne valetaan puolikkaina, jotka sitten liimataan yhteen. Selvä provo.
No shit, Sherlock?
Olin joskus kesätöissä tekemässä lakumattoihin niitä reikiä. Seuraava teki niistä rei’istä ”kengännauhoja”. Niitä ei taida saada enää mistään? Tietääkö joku mihin lakumattojen reiät nykyään käytetään? Kehitys kehittyy selkeesti ja työpaikat on vaarassa näilläkin aloilla.
Oisko täällä ketään, kenellä ois tarkempaa tietämystä käytetystä liimasta? Joku heitti että erikeeperiä tai pikaliimaa. On kuitenkin niin huonosti kiinni, etten usko että ois noita kumpaakaan. Olis kiva tietää totuus syömistään.
Mä oon tehnyt aikanaan rahakasta keikkaa kerätessäni liivatelehtiä liivatepensaista.
Se on kans sellasta kausiluontoista, koska liivate tietysti tiputtaa lehtensä talveksi.
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen. Kone syöksee kuulan kokonaisena eteesi, ja puolitat kuulan. Miksi et heti laita puolikkaita takaisin paikalleen, miksi tarvitaan erillistä liimaajaa?
Ääh, mistä tätä lean-väkeä riittää joka ketjuun?
Itse arvostan eniten perinteisiä menetelmiä. Totta kai ne puolikkaat pitää liimata yhteen. Eiväthän ne muuten pysy kasassa. 🤪
Olen töissä riisisorvaamossa, harkitsen alanvaihtoa yksinkertaisempiin hommiin. Onko kokemusta kaurahiutaleiden siivuttamisesta, sehän sentään tehdään vielä ihan käsipelillä?
Vierailija kirjoitti:
Eikös Saarioisten maksalaatikossa olekin joku tietty kappalemäärä niitä rusinoita?
Onko siellä linjastolla oikeasti joku ihminen, joka laskee rusinoita kaikki päivät vai onko siihen palkattu joku apina rekeen sitä hommaa?
Ei meillä ole reessä olevia apinoita. Ihme tyyppejä täällä palstalla.
Mä ja Veikko ollaan Saarioisten maksislinjastolla juurikin rusinapisteellä. Me lasketaan jokaiseen laatikkoon seitsemän (7) rusinaa. Tässä hiljattain Saarioisten maksalaatikkoreseptiä uusittiin, minkä vuoksi rusinoiden määrää lisättiin yhdellä.
Oli kuulkaas iso homma oppia kahmaisemaan rusinalaarista just ne seitsemän rusinaa, kun automaattisesti tuli yhä napattua kuusi.
Ne seitsemän rusinan pinot menevät linjalla sitten Ainolle ja Marjatalle, joiden hommaa on työntää sormilla ne rusinat sinne maksalaatikkomassan joukkoon ennen paistamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen. Kone syöksee kuulan kokonaisena eteesi, ja puolitat kuulan. Miksi et heti laita puolikkaita takaisin paikalleen, miksi tarvitaan erillistä liimaajaa?
Ääh, mistä tätä lean-väkeä riittää joka ketjuun?
Itse arvostan eniten perinteisiä menetelmiä. Totta kai ne puolikkaat pitää liimata yhteen. Eiväthän ne muuten pysy kasassa. 🤪
Samaa mieltä. Juuri tuollaisten tyyppien takia Arabian lautaset tehdään nykyään kuivapuristamalla Aasiassa😖
Muistan kun Finlandia-marmeladeissa oli vielä pienet messinkiruuvit. Ratkaisumassaa käyttävät nykyisin. Hyvä kun jotakin käyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä riisisorvaamossa, harkitsen alanvaihtoa yksinkertaisempiin hommiin. Onko kokemusta kaurahiutaleiden siivuttamisesta, sehän sentään tehdään vielä ihan käsipelillä?
Siivutetaanko niitä myös? Oon Myllyn parhaissa, ja meillä kaurahiutaleet tehdään pienissä prässeissä yksitellen.
Tää loppuvuosi on meillä kiireistä aikaa, kun joulun jälkeen ihmisillä on varaa vain kaurapuuroon.
Minä puolittelen työkseni mummoja! Pyöritän maidossa ja sen jälkeen talkkunajauhossa. Valmis jatkamaan elämää...
Suklaarusinoiden teossa on tärkeää,että ilmpuhaltimet on oikeassa lämpötilassa ja oikealla volyymilla. Että kun rusinat on upotettu sulaan suklaaseen,ne ammutaan ilmaan kuivaamaan ja ne voi tippua takaisin linjastolle vasta,kun suklaa on kuiva,ettei pintaan jää tylsää jälkeä tasolla kuivumisesta. Välillä silmät menee sekaisin,kun joutuu päivästä toiseen katsomaan lentäviä rusinoita ja yrittää arvioida,onko ne tässä ja tässä tuuletusolosuhteessa jo kuivia pinnaltaan.
Ei sovi huononäköisille.
Ap, mitenkäs nuo Finlandia-kuulat? Onko sama prosessi?
Mä haaveilen pääsystä Finlandia-kuula-linjastolle mutta se mua huolestuttaa, että pitääkö sielläkin itse juoksuttaa ne kuulanpuolikkaat liimausjoukoille?
Mulla on mennyt polvien kierukat tohjoksi enkä aina pysty juoksemaan niin vauhdilla, mitä kuulahommissa pitäisi.
No ehkä mä sitte kuitenkin jatkan ainakin kevääseen asti riisisorvaamossa. Täällä sesonki nimittäin just helpottaa, kaurahiutalepuolella joutuisin joulun jälkeen vain ojasta allikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kuulien liimaajana, eikä ole sen kummoisempaa hommaa. Välillä ne on leikelty miten sattuu ja joutuu etsimään pareja yms
Siis kun ei yhtään tiedä, onko tämä provo vai ei? Leikataanko niitä kuulia siellä?
Yhtä varmasti kuin tontut maalaavat shakkilaudat ruudullisella maalilla.
Olin Finlandia kuula puolella aikaisemmin, mutta värisokeudesta takia oli pakko vaihtaa vihreisiin kuuliin.
Mä muistan ne pienet messinkiset ruuvit, nykyään taitaa olla liima samaa kuin tekonivelissä? Ei haittaa terveydelle. Messinkiruuvit joskus halkaisi ihmisten hampaita, kun eivät olleet varovaisia.
Terveisiä vaan mämmitehtaalta. Täällä me jo käynnistellään tuotantoa, niin että saatte maukkaat mämmit pääsiäiseksi.
Mämmin teko on sellainen moninaista osaamista vaativa taitolaji, ettei tässä pärjää mikään pullamössösukupolvi.
Kesällä revittiin koivuntuohta tuokkosia varten ja nyt me idätetään rukiinjyviä maltaiksi. Joka päivä pitää nostella jyviä kohti itää ja auringonnousua.
Olkavarret on kovilla mutta ei auta valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö täältä yhtään metrilakujen valmistajaa? Aloittamassa työt tammikuussa ja lupasivat kyllä kunnon perehdytyksen, mutta ois kiva tietää jo vähän ennakkoon, pääsis sitten vähän pätemään. Jännittää miten siellä sitten pärjää, kun on kokemusta vaan hevi-puolelta, mm. minitomaatteja prässäillyt ja uusia perunoita tehny vanhoista.
Tärkeintä on muistaa, että lakutehtaalla käytetään eri metrimittanauhaa kuin tavallisissa mittarullissa.
Muistan Sennin ajan kun tuotekehityksessä mietittiin kuuliin sormiliitoksia tai hauenpyrstöliitoksia, olivat kauniita mutta tomppelit työntekijät eivät osanneet yhdistää oikein, ei niistä tullut pyöreitä.
Löytyykö täältä yhtään metrilakujen valmistajaa? Aloittamassa työt tammikuussa ja lupasivat kyllä kunnon perehdytyksen, mutta ois kiva tietää jo vähän ennakkoon, pääsis sitten vähän pätemään. Jännittää miten siellä sitten pärjää, kun on kokemusta vaan hevi-puolelta, mm. minitomaatteja prässäillyt ja uusia perunoita tehny vanhoista.