Lue keskustelun säännöt.
Kertoakko miehelle vuoden takaisesta pettämisestä?
23.05.2014 |
Olen ollut suhteessa poikaystäväni kanssa noin vuoden, ja aivan suhteemme alussa, vajaa vuosi sitten olin erään toisen miehen kanssa. Olin siihen aikaan vielä aivan epävarma suhteestamme miehen kanssa, en tiennyt oliko hän edes vakavissaan kanssani. Vasta myöhemmin sain tietää että hän oli ollut koko ajan ihan vakavissaan kanssani ja halunnut seurustella kanssani ensitapaamisestamme lähtien, vaikkei ollut sanonut sitä minulle :/ olimme olleet yhdessä (jos lasken siitä päivästä kun tutustuttiin) noin kuukauden kun pettäminen (humalassa) tapahtui. Kun sain tietää mieheni tunteista minua kohtaan, en ole edes vilkaissut muita päin, en halua ketään muuta. En ole kertonut tapahtuneesta miehelleni koska en ole halunnut "turhaan" satuttaa häntä tällä tiedolla, ja lisäksi pelkään ettei hän pysty antamaan minulle anteeksi tekoani. En tiedä mitä tekisin jos eroamme, hän merkitsee minulle niin paljon enkä ole koskaan rakastanut ketään niinkuin häntä. En koskaan voisi satuttaa häntä. Tuntuu että olin vuosi sitten ihan eri ihminen kuin nyt, en ymmärrä mitä päässäni liikkui kun olin sen toisen miehen kanssa :( painin tämän asian kanssa jokaikinen päivä, sillä en tiedä pitäisikö minun kertoa tästä tapahtuneesta hänelle vai ei? Toisaalta en halua salata häneltä mitään, mutta en myöskään halua satuttaa häntä enkä menettää häntä. Tiedän että olen hirveä ihminen, ei tarvitse muistuttaa siitä. Tarvitsisin vain neuvoja mitä minun kannattaisi tehdä? Tällä hetkellä olemme molemmat onnellisempia kuin koskaan. :(
Kommentit (66)
Minä luultavasti kertoisin. Olen niin vankka rehellisyyden kannattaja, että mun olisi tuossa tilanteessa vaikea alkaa rakentamaan luotettavaa parisuhdetta. Onhan se vaikea paikka ja voi jopa johtaa eroonkin. Toisaalta taas asian läpikäyminen voi antaa hyvän alun pitkälle suhteelle siinä mielessä, että puhumista ja ongelmien ratkomista ja vastoinkäymistä on koeteltu jo heti suhteen alussa.
Jos päädyt kertomaan, kerro ainakin, että et silloin tiennyt miehen tunteista ja koska itse välitit hänestä jo tuolloin kovasti (?) tavallaan suojelit itseäsi pettymykseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niin vanhoja kannata muistella ja kaivella, pitää katsoa eteenpäin. Jos joskus tulee ilmi - kuka hullu nyt sellaisen kertoisi? - niin sanot että asia oli merkityksetön ja halusit unohtaa. Jos asia sinua kovasti vaivaa niin kerro toki, mutta minusta on kumppaniasi kohtaan väärin nostaa esille merkityksetön ja kauan sitten tapahtunut juttu ja sillä ehkä pahoittaa hänen mielensä vai onko teillä menossa joku valtapeli?
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 16:03"]Minä luultavasti kertoisin. Olen niin vankka rehellisyyden kannattaja, että mun olisi tuossa tilanteessa vaikea alkaa rakentamaan luotettavaa parisuhdetta. Onhan se vaikea paikka ja voi jopa johtaa eroonkin. Toisaalta taas asian läpikäyminen voi antaa hyvän alun pitkälle suhteelle siinä mielessä, että puhumista ja ongelmien ratkomista ja vastoinkäymistä on koeteltu jo heti suhteen alussa.
Jos päädyt kertomaan, kerro ainakin, että et silloin tiennyt miehen tunteista ja koska itse välitit hänestä jo tuolloin kovasti (?) tavallaan suojelit itseäsi pettymykseltä.
[/quote]
Tuokin on totta.. Ja kyllä välitin hänestä aivan hirveästi, en vain tiennyt tulenko ikinä enää tapaamaan häntä uudestaan. Olin kyllä niin typerä kun menin säätämään toisen miehen kanssa.. Mietin tätä nyt vielä että kerronko vai en, kuitenkin odotan siihen että tapaamme sillä haluan kertoa tämän kasvotusten jos kerron. Kiitos kaikille mielipiteistänne. :)
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 16:05"]Ei niin vanhoja kannata muistella ja kaivella, pitää katsoa eteenpäin. Jos joskus tulee ilmi - kuka hullu nyt sellaisen kertoisi? - niin sanot että asia oli merkityksetön ja halusit unohtaa. Jos asia sinua kovasti vaivaa niin kerro toki, mutta minusta on kumppaniasi kohtaan väärin nostaa esille merkityksetön ja kauan sitten tapahtunut juttu ja sillä ehkä pahoittaa hänen mielensä vai onko teillä menossa joku valtapeli?
[/quote]
Mitä tarkoitat valtapelillä? En todellakaan halua pahoittaa hänen mieltään tarkoituksella, pohdin tätä vain koska se painaa mieltäni kiin kovasti ja pelkään että jos hän saa tietää myöhemmin jotain toista kautta se satuttaisi häntä vielä pahemmin :( tällä hetkellä suhteemme on niin onnellinen ja rakastamme toisiamme niin paljon, etten kyllä haluaisi pilata tätä kertomalla "turhaan", jos hän ei ikinä saisi tietää muuta kautta :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme säätöä. Jos ei ole kerran vielä seurusteltu ja sitoumuksia tehty, niin missä pettäminen.
Ap, mitä jos mies olisi sekstaillut toisen kanssa tuossa vaiheessa, olisiko pettänyt?
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 16:13"]Ihme säätöä. Jos ei ole kerran vielä seurusteltu ja sitoumuksia tehty, niin missä pettäminen.
Ap, mitä jos mies olisi sekstaillut toisen kanssa tuossa vaiheessa, olisiko pettänyt?
[/quote]
Pettämiseksi sanon tuota koska olimme sanoneet rakastavamme toisiamme ja käyttäydyimme kuin olisimme seurustelleet, en vain tiennyt että hän halusi sitä myös. :/
Ja ei en ajattele että hän olisi pettänyt minua jos hän olisi ollut toisen kanssa, se tuntuisi vain tosi pahalta jos saisin tietää siitä nyt sillä olemme molemmat sanoneet toisilleme ettemme ole olleet muiden kanssa sen jälkeen kun tapasimme :/ mutta en tiedä miten hän kokisi asian, sillä hänen mielestään aloitimme seurustelun sinä päivänä kun tapasimme, vaikkemme puhuneet siitä mitään :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se tuntuisi vain tosi pahalta jos saisin tietää siitä nyt sillä olemme molemmat sanoneet toisilleme ettemme ole olleet muiden kanssa sen jälkeen kun tapasimme :/
Ahaa, kyse ei ollutkaan alunperin pettämisestä vaan pienestä jälkikäteen kerrotusta valheesta.
Mulla oli melkein samanlainen tilanne kuin sulla. Kerroin teostani muutama päivä sitten. Mies haluaa kuitenkin jatkaa kanssani.. Onnekseni! En tiedä mitä tekisin ilman häntä, sekä olen raskaana hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 16:36"] se tuntuisi vain tosi pahalta jos saisin tietää siitä nyt sillä olemme molemmat sanoneet toisilleme ettemme ole olleet muiden kanssa sen jälkeen kun tapasimme :/
Ahaa, kyse ei ollutkaan alunperin pettämisestä vaan pienestä jälkikäteen kerrotusta valheesta.
[/quote
Niin kai sitten.. Joka tapauksessa tuntuu hirveältä :/
Jos on tapaillut eikä oikeasti seurustellut niin se ei ole pettämistä. Vaikka mies onkin ollut seurustelutasolla. Vaikka vuosipäivää laskettaisiin tapaamisesta niin seurustelu alkaa yhteisestä sopimuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni, joka on terapeutti, on aina sanonut, että pettämisiä ei kannata tunnustaa vaan kärsiä teot omissa nahoissaan... On kuulemma itsekästä siirtää oma paska fiilis kumppanin harteille.
Mä itse aattelen että menneet on menneitä. JOs nyt olette onnellisia, niin anna ihmeessä asian olla!!!!!
.
Kiitos vastauksista kaikille! Itsekkin mietin että olisi typerää tässä vaiheessa kertoa koska se vain satuttaisi häntä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut vastaavassa tilanteessa. Vuoden verran asiaa haudoin, mutta mitä enemmän aikaa kului, tunsin että pakko se vaan on kertoa, koska asia minua vaivasi ja halusin jatkaa seurustelua puhtaalta pöydältä. Loppujen lopuksi ihan hyvin siinä kävi, nykyään olemme naimisissakin, mutta muistan oikein hyvin sen hetken, kun olin kertonut asiasta ja oikein kirjaimellisesti tunsin, kuinka taakka hävisi sydämestä. Myös ahdistus katosi saman tien. Kannustan sinua ehdottomasti kertomaan. Kerro tietysti myös tuosta ettet tiennyt teidän edes seurustelevan jne, uskon että mies ymmärtää, jos ei heti niin jonkin ajan päästä kun asiaa on miettinyt ja tajuaa ettei pettämistä edes tapahtunut. Valhetta pyydä anteeksi. Mutta lupaan ettei tuo olosi tuosta parane, ellet ole avoin ja rehellinen miehellesi.
Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Odotahan vain.
Jos on vaikka tehnyt murhan vuosi sitten ja on sen poliisikuulustelussa kieltänyt, ei kannata paljastaa enää itseään vaan elää onnellisena elämäsä loppuun asti.
Täällä on ollut neuvoa suuntaan jos toiseenkin, mutta ikävä kyllä vain sinä itse voit arvioida, pystytkö unohtamaan tapahtuneen vai onko sinun pakko kertoa. Koeta miettiä etukäteen, miltä sinusta tuntuisi kertomisen jälkeen. Tai entä jos jättäisit koko asian taaksesi, antaisit anteeksi itsellesi ja toteaisit, että se oli silloin ja nyt on nyt? Minä en pitäisi tuota niin vakavana, kun tilanteenne tuolloin oli vielä käsittääkseni avoin - jos miehelläsi oli siitä toinen näkemys mutta sinä et siitä tiennyt, niin et ole syyllinen pettämiseen. Sen sijaan olet syyllinen valehteluun, ja vaikka kyseessä olikin hätävalhe, niin ymmärrän, että se painaa mieltäsi. Tähän en osaa neuvoa mitään, (itse olen aina ollut yltiörehellinen ja latonut heti pöytään kaikki faktat tyyliin ota tai jätä). Jos sinusta tuntuu siltä, että on pakko kertoa, niin esitä asia juuri noin, että katsoit suhteen alkaneeksi vasta kun varmistuit miehesi aikeista, jolloin pettämistä ei tosiasiassa ole tapahtunut.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 14:51"]Monet sanovat että älä kerro ja toiset että kerro.. :/ meillä oli siis juttua heti siitä päivästä alkaen kun tapasimme, ja pidämme sitä päivää meidän parisuhteen alkamispäivänä. Jos vain olisin tuolloin tiennyt että hän oli vakavissaan kanssani :( olemme siis kaukosuhteessa ja kun hän oli ollut luonani viikon, hän joutui lähtemään takaisin koulunsa takia ja en tiennyt edes tapaanko häntä enää uudestaan. Pääsin matkustamaan hänen luoksensa vasta noin kolmen kuukauden päästä, ja sinä aikana olin siis ollut tuon toisen miehen kanssa.
[/quote]
Et sitten pystynyt olla jakamatta lettuasi sen kolmen kk aikana..
Kiitos paljon vastauksista, tallennan tämän keskustelun niin voin katsoa tätä aina kun rupeaa taas ahdistamaan. :D