Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olenko valmis naimisiin, edes oikeasti rakastunut?

Vierailija
22.05.2014 |

Olen kihloissa miehen kanssa joka on mua huomattavasti vanhempi ja varakkaampi. Mulla on turvallinen olo hänen seurassaan ja muutenkin hän on tuonut turvaa mun kaoottiseen elämään. Koen rakastavani häntä mutta kieltämättä tämä ei ole ollut mitään perhosia vatsassa-tunteiden myllerrystä. Me oltiin alussa ihan kavereita mutta tunteet syveni siinä hitaasti ja kerran vaan tajusin olevani rakastunut häneen, ja hän minuun.

 

 

Meidän koko suhteen aikana mulla on ollut vaikea masennus, olen ollut lähinnä työttömänä ja joskus kun yritän olla itselleni rehellinen, mietin että ehkä mä olen menossa naimisiin mieheni kanssa vain saadakseni paremman turvallisen elämän jossa ei ainakaan olisi raha-ongelmia. Mutta kyllä mä häntä rakastan, kun me kerran suhteen alussa oltiin harkitsemassa eroa se kipu oli niin paha, paljon pahempi kuin aikaisemmissa suhteissani (mutta ne ovat olleet paljon lyhyempiä suhteita kuin tämä).

 

Olen myöskin suhteellisen nuori menemään naimisiin, alle 25-vuotias. Me ollaan menossa naimisiin suureksi osaksi siis siksi että se olisi tärkeää tulevan ulkomaanmuuton takia.

 

Asuin vähän nuorempana ulkomailla yhdessä suurkaupungissa ja nyt ikävöin sinne takaisin. Mies ei voi muuttaa kyseiseen kaupunkiin. 

Vielä enemmän haikailen siihen kaupunkiin kai siksi kun mulla on ollut jo tosi pitkään paha julkkisihastus pariin muusikkoon tuosta kaupungista. Joskus haaveilen heistä päivät pitkät, ja minkälaista mun elämä olisi tuossa kaupungissa. Epärealistisissa suunnitelmissani muutan takaisin tuohon kaupunkiin ja tutustun noihin muusikoihin. Mutta he eivät siis ole mitään superjulkkiksia, ja yksi heistä on oikeastaan mun entisen kaverin kaveri - joten eikös mulla olisi edes pieni mahdollisuus.....Huoh, joo.. Jos olen muka niin rakastunut mieheeni, miksi edes haaveilen muista? 

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

:D kuulostat kyllä todella.... mt-ongelmaiselta:D

Vierailija
2/8 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luult haihattelet reissun jälk entistä enemmän; ehkä kannattaa silloin alkaa miettiä eroa jos ahdistaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 18:48"]:D kuulostat kyllä todella.... mt-ongelmaiselta:D

[/quote]

Kiitos, mutta en koe mielenterveysongelmieni vaikeuttavan meidän suhdetta, paitsi nyt nää haaveilut muista miehistä jne :-( -AP

Vierailija
4/8 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 18:49"]Luult haihattelet reissun jälk entistä enemmän; ehkä kannattaa silloin alkaa miettiä eroa jos ahdistaa.

[/quote]

Epäilen, koska viimekerran kun kävin tuossa kaupungissa niin se oli aikamoinen reality check, ei se kuitenkaan mikään paratiisi ole tai elämä siellä yhtään sen parempaa välttämättä. Toivottavasti tajuan sen nytkin pian. -AP

Vierailija
5/8 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko rakkaus mielestäsi avioliiton edellytys?

 

Minä en ollut rakastunut mieheeni kun hänen kanssaan menin naimisiin 10 vuotta sitten, enemmän meidän suhdettamme kuvaa ehkä sana lojaalius ja kunnioitus. 

 

Romanttiseen rakkauteen perustuva avioliitto on länsimainen ajatus, eikä päde monissa muissa kulttuureissa. Se rakkauskin voi kuitenkin loppua jossain vaiheessa ja silloin se avioliittokin usein loppuu ja sitä rakkautta lähdetään etsimään yhä uudelleen ja uudelleen. 

 

Sinun pitää miettiä mille pohjalle haluat avioliittosi perustuvan, jos koet että se on se romanttinen rakkaus, etkä koe sitä tuntevasi nykyisessä parisuhteessasi, sitten et ole ehkä sitten valmis avioliittoon.

 

Haihatteluja ja ihastuksia on varmasti ollut kaikilla ja niitä saattaa tulla avioliiton aikanakin, mutta se on itsestä kiinni miten niihin suhtautuu. 

Vierailija
6/8 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

#8 kiitos viestistäsi, olen aikalailla samaa mieltä kanssani ja olen näitä asioita miettinytkin siltä kantilta että jos olen todella menossa mieheni kanssa naimisiin niin en ole eroamassa jonkun haihattelun takia.

Siksi tämä päätös tuntuukin niin vaikealta, valitsenko turvattoman elämän ilman miestäni vai olenko sitten tosissaan sitoutunut häneen koko loppuelämän. Ehkä olen kuitenkin liian nuori tähän, mutta ei mulla ole nyt vuosia aikaa tehdä tätä päätöstä..

Tietysti sekin tuntuu tajuttoman pahalta että joutuisin jättämään mieheni, vaikka me ollaan kyllä keskusteltu jo siitä että mä en ehkä ole valmis koko tähän suhteeseen.

-AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haaveilu on ok, mutta oletko onnellinen miehesi kanssa? Ei kannata mennä naimisiin, jos olet epävarma. Ehdottaisin, että lähtisit johonkin lomalle yksin tai vaikka "tyttöjen reissu" kaverin kanssa. Vähän kun saa etäisyyttä, on mahdollisuus ikävöidä ja helpompi miettiä, millaista elämä olisi ilman sitä toista.

Vierailija
8/8 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kyllä meidän suhde on aika onnellinen, harvoin riidellään jne, mutta masennukseni takia ei tätä elämää nyt ihan superonnelliseksi voi sanoa mutta se ei tietenkään ole mieheni vika.

Olen menossa pian käymään tuonne entiseen kotikaupunkiini ulkomailla ja tapaan siellä varmaan entisen poikaystäväni, joka kyllä myös mietityttää hieman vaikka en häntä kaipaakaan. Voi olla että toivottavasti tuon reissun jälkeen en enää haihattele muualle.

-AP