Lue keskustelun säännöt.
Ensi vuonna en enää järjestä jouluntaikaa ja perheeni vihaa minua T: orjaäiti
22.12.2020 |
Meidän perhe ei nimittäin viettäisi joulua ollenkaan ellei äiti olisi vetovastuussa ruuista, lahjoista ja koristelusta. Mies osaa ehkä hakea kuusen ja työntää kinkun uuniin käskystä. Ensi vuonna en enää tee tätä yksin, jää varmaan joulu viettämättä.
Ja niinhän mä tässä uhoan mutta en kuitenkaan tee asialle mitään koska lapset pettyisivät kun joulua ei tulekaan saamattoman miehen vuoksi. Joojoo, sitä miestä voi informoida etukäteen, opastaa sen lahjojen ostoon kesäkuusta alkaen ja opettaa joulukuussa leipomaan ja jatkuvasti muistutella sitä kaikesta kun ei se kuitenkaan mitään muista eli kaiken kaikkiaan vastuu olisi jälleen minulla, hohhoijaa hyvää joulua vaan :(
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Mietin just tänään samaa, mikä siinä on että mies voi jättäytyä tästäkin pois. Olen ostanut lshjat lapsille, kummilapsille, miehelle, molempien vanhemmille. Olen siivonnut, koristellut, hankkinut puuttuvia koristeita, pattereita, kukkia ym. Nyt en jaksanut tehdä ruokia itse kun on niin vähän syöjiä, mutta mietin mitä pitää olla, tilasin osan ja loput ostin kaupasta. Olen käynyt ajoissa kaupoissa, mutta mies on vetänyt jo ennakkoon jouluherkut ja toivoo ettei ostettaisi lisää kun hänellä on ällöttävä olo. Lisäksi hän käy aina pistäytymässä jouluruuhkassa jos tekee mieli jotain olutta, karkkia tai muuten vaan on tylsää.
Minä rakastan joulua, lasten iloa, lahjojen antamista ja saamista, jouluvalojen tunnelmaa, niitä ruokia. Haluan ilahduttaa mummoja ja lapsia, mutta silti mietin että onko tämä nyt sen arvoista. Olisi kiva jos muutkin osallistuisivat vapaaehtoisesti hyvällä fiiliksellä, eikä kaikki vastuu olisi minulla. Jotenkin korostuu näin jouluna tämä asetelma.
No voit hyvin miettiä onko se vai ei eli teetkö oikeastaan itsellesi vai et.
Oma äitini veti joulun ei niin isoin valmisteluin ja ymmärrän hyvin, työssäkäyvä autoton yksinhuoltaja. Aattona ruokailtiin jika tapauksessa mummulassa. Eikä tehnyt joulua isosti kertaakaan heidän kuoltuakaan. Panosti lahjoihin, ruokaan minimaalisesti, koristeluun jonkin verran (joka vuosi samat perinnekoristeet).
Itse aloin laittaa joulua täysillä heti kotoa muutettuani, vaikka olen elänyt sinkkuna 20 vuotta. Jos en tee, ei tee kukaan muukaan eikä kukaan auta tai osallistu, koska ei ole muita. Äidille olen sitten järkännyt joulutarjoilut jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita mies hoitamaan se kuusi ja kinkku, käske koristella lasten kanssa. Osta ruoat valmiina, unohda normaalia enemmät siivoukset, heitä kynttilöitä sinne tänne. Tee joulutorttuja tai laita lapset tekemään. Hanki lahjat jo syksyllä ja komenna miestä hankkimaan sinulle lahja.
Tadaa, siinäpä helppo joulu ilman että kenenkään tarvitsee stressata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et toteuta tuota jo tänä jouluna? Vielä ehtii. Osta lapsille pari lahjaa jos et vielä ostanut, ja siinä se.
Että järjestäisin tahallaan kunnon perheriidan näin joulun alla? Joulu piloilla, olisin paha äiti
Ap
Ellei asia ole tekemisen arvoinen, niin ei se ole kovin tärkeä. Luultavasti perheellesi on ihan sama teetkö vai et. Eivät he tunnu arvostavan tekemistäsi. Itse keskustelisin luolison ja perheen kanssa, että millainen joulu viettään. Sitten työnjako sen pohjalta, mitä kukin halunnut.
Arvoisa orjaäiti. Perheesi luultavasti vihaa sinua enemmän uhriutumisesi ja marttyyriytesi takia kuin siksi että jonain vuonna ei ole jotain tiettyä pikkuleipää pöydässä
Oma äitini veti joulukuun itkuraivolla kun ei tule joulu jos ei ole joka nurkkaa kuurattu ja tehty älytön määrä leivonnaisia ja jotain lipeäkalaa josta kukaan ei edes tykkää. Aattona sitten piti aamusta iltaa kehua ja kiitellä tai muuten äiti oli naama norsunelimellä kun kukaan ei arvosta
Itse päätin tehdä toisin. En tohota siivousten kanssa, en vaihda verhoja, ruuat teen sen mukaan mistä perhe tykkää enkä sen mukaan mitä joku kodin kuvalehti käskee (ihan turha nähdä vaivaa ja tehdä jotain joka heitetään pois kun kukaan ei syö). Jouluna myös äidillä on oikeus relata ja levätä. Kas, tämä toimi.
Lapset on jo aikuisia, mutta he tulevat puolisoineen aina aattoillaksi meille ja muistavat ja vaalivat jouluperinnettä jossa ollaan koko porukka pöydän ääressä ja pelataan lautapelejä. Eivät siisteyttä, koristeluja, ruokia, leivonnaisia vaan rentoa tunnelmaa ja yhdessäoloa
Vierailija kirjoitti:
Lapset ei edes halua sitä äidin laittamaa joulua! Lapsille riittäisi ihan hyvinlahjat, herkut ja mieliruokaa. Yksikään lapsi ei vaadi täyttä joulupöytää, monenlaisia leipomuksia, jouluverhoja, ylikoristeltua kotia jne. Silti äidit niitä väsäävät ja ihmettelevät, miksi mies ei ole mukana naisen kuvitelmissa.
Jouluverhot....ei....
Mun äiti aina raivosi siivotessaan. Huusi ja oli pahalla päällä. Se oli ahdistavaa ja syyllistävää. Kun häntä auttoi, teki väärin kun äiti ei opettanut miten olisi pitäny tehdä. Meidän piti kotona muutenkin oppia asiat tarkkailemalla ja matkimalla, kuten apinat tekee. Lasten kuului olla hiljaa. Ja kaiken lisäksi äiti huomasi vain tekemättömät asiat, ei kiitellyt mistään yrittämisistä paitsi sellaisella äänellä josta kiitosta ei huokunut tippaakaan. Myös joulu oli ahdistavaa, kun PITI tehdä sitä, piti tehdä tätä. Ja aikataulussa. Ylipäätään siivoaminen oli meidä perheessä hirveää ja ahdistavaa.
Kun muutin omilleni huomasin kuinka h*lv*tin helppoa siivoaminen on. Ja ei tarvitse imuroidessa huutaa lapsille. Elämästä voi tehdä kaikella tavalla vaikeaa ja kurjaa sekä itselleen että läheisilleen omalla asenteellaan ja käytöksellään. Jouluverhoja ei meille laiteta, asuntoa ei tarvitse erikseen myöskään joulusiivota ja tänä vuonna suurin osa jouluruuista tilattiin valmiina. Ja totta, lapset ei jouluruuista niinkään välitä eikä heitä kiinnosta onko koti tiptop, jos ilmapiiri on lempeä ja rauhallinen. Ja saavat avata paketteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tykkään laittaa joulun perheelle, ja se fiilis kun kaikilla mukavaa myös miehellä joka ei muka ole joulu ihminen mutta kummasti tykkää kun on tunnelmaa kodissa..
Naisilla taitaa joulun(kin) kohdalla olla edelleen miehiä isompi rooli kotiin liittyvien perinteiden ylläpitäjinä. Perinteiden säilymisen kannalta se on tärkeää ja tuo itselle juhlamieltä. Maailma kuitenkin muuttuu eikä kaikki voi säilyä ennallaan, naiset ovat työelämässä eikä aikaa ole jouluvalmisteluihin kuten ennen. Jos muu perhe ei osallistu, tärkeintä on varmaan valita ne itselleen merkityksellisinmät asiat, joihin oma aika riittää, ja keskittyä niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävä kehuu jouluristeilyjä. Helppoa, valmis ruoka pöydässä ja eri tarvi jynssätä kotia puhtaaksi. Tietty ei Koronan kanssa hyvä vaihtoehto ja minä pidän enemmän kotijouluista, mutta tällaisen voi laittaa harkintaan jos kotijoulu ahdistaa.
Onneksi ei ole tarvinut viettää suomalaista raivomarttyyrijoulua vuosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset kyllä aistii sen tunnelman, jos kinkut ja koristeet on väännetty vitutuksessa.
Ketä varten raadat? Kenen odotuksia täytät? Mistä voisit luopua? Mitä ilman ei tunnu joululta? Pitääkö joulu ansaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vuosia haaveillut rennista joulusta jossakin hotellissa tms. Järjestetäänköhän sellaisia? Pääsis valmiiseen pöytään.
Nyt sotki koronakin tämän idean ihan.
Itse asiassa ainakin Tampereella on tänäkin vuonna.
Ap:lle: Tee jatkossa juuri sen verran kuin huvittaa. Jos ei kelpaa niin saavat muut auttaa valmisteluissa jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lopettaisi jo nyt uhrautumista? Miksi ihmeessä jatkat ja jatkat vain, jos kerran olet niin varma asiastasi? Oletko typerä?
Olen varmaan vähän typerä uhriutuja :( en osaa enää muuta tai sitten en sisimmässä ole vielä tarpeeksi varma
Ap
Sama rutina myös vuoden päästä ka pilaat silloinkin myös muun perheen joulun. Ryhdistäydy ja vietä ens joulu ilman miestä. Tilanne on taatusti win-win koko perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on jo aikuisia, mutta haluavat silti tulla aatoksi meille.
Se on minusta mukavaa, mutta en loukkaantuisi vaikka haluaisivat viettää aaton omissa kodeissaan.
Kun katson aikaa taaksepäin, ihmettelen miten kaikki aina valmistuikin jouluksi kun piti töissäkin käydä.
Lahjoja piti hankkia valtavia määriä kaikille kummilapsille sisaruksineen, lasten serkulle, isovanhemmille jne.
Meillä on aina samat perinnekoristeet ja jouluverhot tietysti vaihdettu, joululakanat...
Mies on ollut aina vastuussa ruuasta ja sen valmistuksesta, minä joulukorteista, lahjoista ja muista joulumuistamisista sekä leipomisesta, kunnes lapset isompina ottivat sen hoitaakseen.
Kun lapset on pieniä, koko joulukuu on jotenkin ihana ja odotusta täynnä. Tontut kurkkii ja joulusta luetaan iltasaduissa, katsellaan joulukalenteri TV:stä, pohditaan sitä joulupukin tulemista.
Nyt viisikymppisenä se joulufiilis tulee kukkasista ja kuusesta, ja huomenna sitten siitä että saa ne rakkaimmat kotiin. Jos kotimaa ei olisi, voisin ihan yhtä hyvin vaikka matkustaa jouluksi jonnekin.
Mutta! Jos ja kun joskus saan lapsenlapsia, uskon joulujen taas muuttuvan jotenkin merkityksellisimmiksi.
Keski-ikäiset ovat aina hanakoita neuvomaan muita. Niin minäkin.
Hyvät pikkulasten ja koululaisten vanhemmat: keskittykää siihen joulufiilikseen ja lasten tunnelman luomiseen.
Joulun aikaan on niin hämärää, ettei kukaan huomaa onko siivottu vai ei. Muutama koriste, vaikka kaikki herkut valmiina - ja harva lapsi edes välittää jouluruuasta - olkaa mieluummin yhdessä. Ja ei sen yhdessäolon tarvitse olla mitään piirileikkiä kuusen ympärillä. Katsokaa vaikka kiva leffa ja syökää namusia.
Kannattaa miettiä, kuka ja missä on ruuvannut sinne omien korvien väliin onnistuneen joulun mittarin. Minä ehdotan että jolusiivo alkaa poistamalla se mittari.
Katso mitä tapahtuu jos olet hyvällä tuulella ja mukautuva. Minimoi kaikki: yksi iso näyttävä joulukoriste vanhoista varastoista, valmisruuat, joulusaippua kylppäriin.
Makaa paljon sohvalla ja juttele mukavia lasten kanssa. Älä syyllistä puolisoa. Hyvää joulua teille!
Minusta olisi ihanaa viettää joulua kunnolla siivotussa, tunnelmallisessa kodissa. Koska en kaikkea kuitenkaan jaksa tehdä itse, eikä miestä kiinnosta siivous, olen tyytynyt siihen että pahimmat röykkiöt on piilotettu tai siirretty muualle ja itse lähinnä imuroin sekä järjestelin siistiksi olkkarin sekä keittiön pöydät. Kuusi on komea, ja sitä lapset ihastelevat jatkuvasti (koristelivat itse).
Olisin halunnut kuunnella joulumusiikkia, käydä ehkä ajelulla perheenä. Kukaan muu ei halua kuunnella joulumusiikkia tai tehdä muuta kuin katsoa piirrettyjä/pelata pyjamat päällä, joten näillä mennään. Ovat kovin tyytyväisiä, eli eiköhän tämä ollut oikea ratkaisu. Laitoin tarjolle konvehteja ja pähkinöitä, pitivät niistä ja kiittivät.
Taidan liittyä naapurinrouvan seuraan tupakalle, vaikken yleensä poltakaan. Onhan tämä perhe-elämä yhtä kompromissin tekemistä kaikessa, jouluisinkin.
Huomenna illalla saadaan lukea sitten ne jokajouluiset valitus ketjut, kun ei tullut yhtään lahjaa ja anoppi vittuile, appi kännissä, kukaan ei arvostanut Joulu-Marttyyri-Äidin ponnisteluja
Odotinkin vähän jo tällaista avautumista tänne. Viime vuonnakin taisi olla vastaava.
Meillä tehdään just se mitä halutaan ja ehditään. En stressaa, mieskään ei stressaa, on sanonut mulle aikanaan, että kerro mitä haluan hänen tekevän, ei välttämättä automaattisesti huomaa tehdä. Hyvin toimii. Tykkään siististä kodista, mutta osaan soveltaa, poissa silmistä poissa mielestä jos ei suunniteltua ehdi tehdä. En stressaa.
Nyt on joulusiivous tehty miehen toimesta ja pyytämättä. On vapailla ja minä töissä. Hoitaa automaattisesti kinkun ja laatikot, minä en niistä niin paljon perusta, joten hoidan kalat yms., yhdessä käydään ostoksilla. Lapsille olen omalta osaltani ostanut muutaman lahjan, mies omalta osaltaan. Muille mahdollisille lahjan saajille mietitään yhdessä ja se hoitaa joka ehtii ja keneltä se helpommin käy, riippuu siis lahjastakin ja vastaanottajasta.
Mies ei ennen perustanut joulusta isosti, nyt nauttii siitä. Stressitöntä joulunaikaa kaikille!
En vietä joulua lainkaan. Meillä kotona asuessani joulu oli koristeltu ja laitettu kauniiksi, mutta ihmiset oli kylmiä ja kettuuntuneita kuin pakastekalapuikot. Ei paljon ollut lämmintä joulutunnelmaa. Varmaan tämän trauman vuoksi aloin inhota jouluja. Tämä on hyvä pitää mielessä kun sitä joulua hössöttää, että mikä lapsille jää siitä sitten lopulta mieleen.