Taas jäi lapsi ilman syntymäpäiväkutsua :(

Voi miten kurjaa. Lapsesi on hyvä ja kiva. Vikaa on aikuisissa, jotka eivät älyä näitä asioita järjestäessään synttäreitä ja muita juhlia.

ei taida se sun pikku pilttis olla niin ihqu kuin kuvittelet...

Itse en koskaan olisi hyväksynyt tällaista toimintaa ja aina kutsuttiin itse kaikki tai ei ketään (mikäli lokeroihin laitettiin kutsuja).

Tyttäreni on nyt toisella luokalla koulussa ja yksi tyttö oli kutsunut kaikki paitsi yhden ja silloin manasin tämän synttärisankarin äidin mielessäni alinpaan h*lvettiin, vaikka oma tyttäreni oli kutsuttujen joukossa. Kuulin juhlien jälkeen, että yhtä ei oltu kutsuttu.

Voisitko vanhempana vaikka kysästä vanhemmilta voisko lapsesi myös osallistua. Tai pidätte lasten kutsut ja pyydätte sinne lapsia. Tsemppiä,varmasti vaikeaa.

Kun mä olin lapsi niin mua ei kutsuttu vaikka mä kutsuin kaikki. Mua kiusattiin.

Kysy lapseltasi ovatko kaverit kiusanneet.

Kaikkea hyvää.:-*

No pitäiskö sun kysyä ihan aikuisten kesken joltain fiksulta vanhemmalta (ilman syyttelyä), että mikä on se syy miksi lastasi ei haluta kutsua? Sieltä saattaisi tulla yllättävä totuus, esim että lapsesi kiusaa muita. Jotenkin vain pistää silmään tuo puolustelusi "lapsi on reipas ja kiltti" no tottakai sinun mielestäsi. On hyvä muistaa ettei oma lapsi muiden silmään ole samanlainen kuin omaan. Toki lapsesi voi olla täysin syytön siihen ettei häntä kutsuta, mutta vaikea keksiä mikä se voisi olla, ilmeisesti tosi ujokaan lapsesi ei ole.

Kannattaisi varmaan oikeasti selvittää konkreettinen syy ja tehdä asialle jotain jos mahdollista. Tuollainen "kaikkia lapsia ei vaan voi kutsua vaikka oletkin kiva lapsi"-selitys ei auta lastasi yhtään.

Kutsut ovat usein vastavuoroisia. Onko lapsesi kutsunut nuo muut omille synttäreileen?

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 08:30"]

Voisitko vanhempana vaikka kysästä vanhemmilta voisko lapsesi myös osallistua.

[/quote]

Tää on varmaan tosi luontevaa "Moi, teillä oli tulossa ne Nella-Eevertin synttärit mutta meidän Pinja-Aleksi ei saanut kutsua. Voisko Pinja-Aleksi silti tulla?"

Mutta joo, todella inhottava tilanne jos kerran pari lasta (samat aina??) jää kutsumatta ja muut kutsutaan. Ottaisin puheeksi päiväkodissa hoitajien kanssa lähinnä siltä kannalta, että yrittäisin selvittää onko jotain kiusaamista puolin tai toisin. Joskus kutsumatta jää kiusattu, joskus kiusaaja...

Mä en tajua kuinka aikuiset ihmiset voi sallia tuollaisen syrjimisen,

meillä lapsi kerran sanoi ettei kannata kutsua säätää kun se ei koskaan leiki tai puhu mitään.

siitä alkoi pitkä keskustelu ihmisten luonteista ja kiusaamisesta ja syrjimisestä. Saara kutsuttiin.

synttäreillä Saara istui syrjässä ja katseli alaspäin kunnes menin itse häntä auttamaan leikkiin. Rohkaisin ja oma lapseni keskustelusta viisaantuneena valitsi hänet parikseen parileikkeihin.

muistan ikuisesti kun Saaran äiti soitti illalla ja itki ilon kyyneleitä ja kiitti sydämestään lapsensa puolesta koska hänellä oli kuulemma ollut koko kesän paras päivä. Kyllä siinä itselläkin kyynel tuli silmään kuinka pienellä voi saada lapsen iloiseksi.

tänä päivänä lapseni ja Saara ovat hyvät ystävät vaikka koulukin on vaihtunut.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 08:09"]

Niin paha olo lapsen puolesta. Koko kevään jatkunut sama juttu. Vanhemmat tuovat lastensa syntymäpäiväkutsut lastensa lokeroihin. Taas tänä aamuna lapseni kanssa saimme huomata, että taas kaksi oli jätetty joukosta pois. Pitkässä rivissä nämä kaksi kutsutonta lokeroa hyppäsivät silmille kuin huutomerkki. Lapset tietenkin supisevat syntymäpäiväjuhlista ennen ja jälkeen, eivätkä hoitajat tilanteelle mitään voi.

 Nämä taisivat nyt olla kymmenennet juhlat tänä vuonna, mihin lapseni ei kutsua saanut. Joka kerta käymme saman keskustelun, jossa vakuutan hänen olevan aivan yhtä hyvä tyyppi kuin muutkin, mutta kaikkia ei voi synttäreille kutsua ja ehkä siksi et taas (kaan) saanut kutsua. Kyseessä reipas, iloinen ja erittäin kiltti lapsi jonka kanssa kaikki tulevat hyvin toimeen.

Lapsi itse alkaa olla jo sen ikäinen että ymmärtää kyllä, ja päiväkotikaverit toki asiasta jaksavat muistuttaa. Kavereita riittää vapaa-aikana, eikä perheessämme ole mitään sellaista, minkä vuoksi meidän lastamme ei haluttaisi kutsua.

Tämä lasten maailma on niin julma L

[/quote]

Todella ikävä tilanne, mutta et kai itsekään kuvittele, että lapsesi lapsesi todellakin on   kuvaamasi kaltainen päiväkotiryhmässä ja siitä huolimatta hän on melkein ainoa jota ei koskaan kutsuta?!?

En todellakaan tarkoita, että lapsessasi olisi jotakin vikaa tai, että hän ei osaa käyttäytyä tai olla oikein, mutta jokin selityshän tähän täytyy olla. Sen selvittäminen täytyy aloittaa päiväkotiryhmän hoitajista. Olen itse jutellut tyttäreni kanssa aina kun olen kuullut, että joku on jätetty porukasta pois tai ei ole kutsuttujen joukossa niin kyllä lapsilla on tähän aina joku selitys. Se ei todellakaan ole noin pienillä sellainen, että haluttiin vaan kiusata jättämällä ulkopuolelle. Yleisin selitys on se, että kutsumatta jätetty on jotenkin "ärsyttävä".

Yksi tyttö oli varmasti myöskin äitinsä mielestä kuvaamasi kaltainen, mutta hänet jätettiin kutsumatta kun hänellä oli sellainen tapa, että hän kulki kaikkien perässä ja vikisi joka asiasta. Meille tämä tyttö kyllä kutsuttiin ja seurasin häntä sivusilmällä ja todellakin hän oli sellainen, että hänet otettiin aina välillä mukaan, mutta häneen hermostui hetkessä tuon vikinän takia.

Jos lapsesi jätetään monta kertaa ainoana tai lähes ainoana pois juhlista, kyse ei ole enää siitä, etteivät kaikki voi tykätä kaikista. Kerta voi vielä mennä henkilökemioiden piikkiin, mutta jotakin lapsessaisi on sellaista, mistä muut eivät pidä. Et auta lastasi yhtään maalaamalla hänestä pelkästään positiivisen kuvan.

Joku jo epäili ettei se meidän lapsi ole niin ”ihq” kuin kuvitellaan. Valitettavasti asia tosiaan on niin, että hän on erittäin empaattinen, kiltti ja mukautuva. Ja näitä puolia on niin helppo lasten käyttää hyväksi, tietämättäänkin. aiemmin oli tilanne, että yksi lapsi, joka ei tule niin hyvin toimeen muiden kanssa, päätti, että meidän lapsi saa leikkiä ainoastaan hänen kanssaan. Hoitajat eivät tähän ensin puuttuneet koska heidän mielestään kaikki on hyvin silloin kun kaikilla on leikkikaveri.

Kuitenkin rupesi kuulumaan että tämä toinen lapsi systemaattisesti ajoi kaikki muut lapset meidän lapsen luota pois ja ”omi” lapsemme leikkikaverikseen. Tähän puutuimme välittömästi ja meillä on hyvä keskusteluyhteys päiväkotiin.  Tilanne on rauhoittunut jo kauan sitten eikä vastaavaa ole enää hoidosta kuuluut.

Voi siis silti olla että tämä vanha tilanne on jäänyt jotenkin lapsille päälle, eivätkä he ehkä uskalla tai halua tämän vuoksi lastamme kutsua, vaikka päivittäin hänen kanssaan hoidossa leikkivät.

Kiitos kaikille tsempeistä. Äitinä sitä murehtii lapsensa puolesta valtavasti . Varsinkin kun tiedän että mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä julmemmaksi se maailma muuttuu..

T. Ap

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 08:36"]

syynttäreillä Saara istui syrjässä ja katseli alaspäin kunnes menin itse häntä auttamaan leikkiin. Rohkaisin ja oma lapseni keskustelusta viisaantuneena valitsi hänet parikseen parileikkeihin.

muistan ikuisesti kun Saaran äiti soitti illalla ja itki ilon kyyneleitä ja kiitti sydämestään lapsensa puolesta koska hänellä oli kuulemma ollut koko kesän paras päivä. Kyllä siinä itselläkin kyynel tuli silmään kuinka pienellä voi saada lapsen iloiseksi.

[/quote]

Tämä oli liikkistä. <3

Et vastannut tuohon että onko lapsi itse kutsunut muita synttäreilleen? Aikuiset nimittäin yleensä pitää huolen että ne kutsutaan joilta myös oma lapsi on saanut kutsun.

Minä en edes tunne kaikkia lapseni päiväkotikavereita mutta ne kyllä muistan keiden synttäreillä oma lapseni on ollut.

Ja olikin tullut jo useampi viesti liittyen samaan aiheeseen. Eli kyllä, olen kysellyt lapsemme käyttäytymisestä ja tarkastellut sitä ilman vaaleanpunaisia laseja. Ja tämä on käsitys minkä jokainen hoitaja, lto ja kiertävä erityislastentarhanopettaja ovat antaneet. Totta kai osaan ottaa omasta lapsestani kritiikkiä vastaan ja jos hänen käytöksessään olisi jotain luotaan työntävää, ymmärtäisin sen kyllä. Mutta kuten edellisessä viestissäni pohdin, on vanha tilanne, jossa yksi lapsi on meidän lapsemme ominut, jäänyt päälle, ja sen vuoksi hän on jäänyt kutsumatta. 

Joku myös kysyi kutsummeko me muita ja periaatteenani on ollut, että kaikki kutsutaan. Kaikilla on ollut myös mukavaa.

Voi olla, että kirjoituksistani saa kuvan että puolustan omaa lastani enkä halua nähdä hänessä vikoja mutta uskokaa pois, näin ei ole. Haluaisin vain niin kovasti löytää syyn tälle tilanteelle ja ohjata lastani oikeaan suuntaan, ketäänhän ei voi toisen kaveriksi pakottaa. T. Ap

Mietin kanssa tuota, että onko lapsellasi sosiaalisia taitoja välttää syrjiminen? Lasten maailma on kyllä julma, mutta niin on aikuistenkin. Siihen se valmistaa. Onko hänellä yhtään hyvää kaveria, joka olisi vähän läheisempi? Voisiko ajatella järjestää lapselle jonkun kivan juhlan vain kaikkein mukavimpien kamujen kanssa? Saisi lapsi kokea hyväksyntää muiden lasten taholta.

Itselläni ei tuota ongelmaa ole onneksi. Kaksospoikani ovat sosiaalisesti hyvin lahjakkaita ja saavat kutsut kaikkien juhliin, tyttöjenkin. Vaikka osa päiväkodissa jääkin ilman kutsua usein tietyn lapsimäärän rajoituksen takia. Ei kyllä onneksi koskaan ole sattunut tilannetta että vain yksi tai kaksi olisi jäänyt ilman kutsua. Itse he kutsuvat myös mieluiten ihan kaikki omiin juhliinsa. Kysyn aina ketä kutsutaan, mutta vastaus on aina sama:"Kaikki päikkykaverit täytyy kutsua ja sitten kaikki kotikaveritkin" Siinä saa sitten raapustaa 30 kutsua ja järkätä oikeasti isot juhlat.

Tuli pahamieli, kun lastasi ei kutsuttu juhliin. Tiedän kokemuksesta miltä se tuntuu. Toivottavasti vanhemmat puuttuisi tälläseen ja tietäsivät miltä lapsesta tuntuu. Järjestä jotain extrakivaa lapsellesi siksiajaksi kun muut ovat juhlissa. Tsemppiä.

Meillä oli aikoinaan myös päiväkodissa vähän vastaava tilanne.Eskariin tuli ns. kotilapsi. Hyvin voimakastahtoinen poika, joka ehti häärätä aika lailla, ennen kuin tilanne alkoi aueta hoitajille. Poika valitsi kaverit ja totta kai, kun oli uhkarohkea ja teki kaikkea kiellettyä, oli suosittu. Manipuloi röyhkeästi muita lapsia. Oma poika oli vähän nössykkä ja kiltti, mutta oli aina ollut suosittu.

Tämä kotoa tullut poika halusi kaverikseen poikani parhaan kaverin. Kielsi muita leikkimästä poikani kanssa ja uhkaili ja hakkasi yms. Lopulta sai johtajan roolin ja osan matkaansa ja muut sivustakatsojiksi. Koko ryhmän dynamiikka muuttui aivan täysin. Uhkaili, että poikaani ei saa kutsua muiden synttäreille yms.

Hoitajat eivät puuttuneet asiaan, koska heistä tämä uusi poika oli niin ihana ja aktiivinen ja johtajatyyppi, että voi voi.

Poikani jäi koko ryhmän ulkopuolelle, koska ei yksinkertaisesti tajunnut alkaa pitämään samaa peliä ja juonittelemaan ja vetää turpiin tätä kaveria.

Samainen tyyppi jatkoi touhua koulussa ja sai monen tavallisen, kiltin pojan väärille teille. 

Tuon energian ja johtamistaidon jos olisi valjastanut hyvään, olisi tästä kaverista voinut tulla vaikka mitä, mutta nyt 16 vuotiaana hänellä on jo rikosrekisteri ja on potkittu ammattikoulusta ulos.

Eli ap ei näille voi mitään. Hoitajia ei voisi vähempää kiinnostaa, eikä muiden lasten vanhempia. Heille on vain tärkeintä, että oma lapsi ei joudu kiusatuksi ja on luokan johtajaoppilaan suosiossa.

Olen pahoillani. Meillä on tilanne että tyttö ei ole saanut päiväkoti- ja eskariaikana yhtäkään synttärikutsua. Diagnosoitu ADHD, johon kuuluu pulmia sosiaalisissa suhteissa. On muutenkin hieman erilainen kuin muut, ei välitä prinsessoista, kotileikeistä ja muista tyttöjen jutuista, tonkii mieluiten kastematoja maasta tai tutkii ötököitä. Poikien kanssa leikkii enemmän koska leikit vauhdikkaampia, mutta ilmeisesti pojat eivät tuossa iässä tyttöjä kutsu synttäreille. Päiväkodissa on kyllä kavereita, mutta ilmeisesti ei ole kenellekään niin tärkeä että ihan synttäreille kutsutaan. Ystävyyttä ei voi pakottaa, niinhän se on. Minäkin olen hyvin tietoinen lapseni ongelmista, mutta olen jo aikalailla kaikkeni tehnyt että hän saisi apua, kaverisuhteisiin mulla ei vain ole valtaa vaikuttaa...

On juurikin niin, että sellaiset kiltit ja hiljaiset on niitä, jotka jätetään kutsumatta. Räväkät kiusaajatyypit kyllä saa kutsun, heitä ei uskalleta syrjiä. Kamalaa, että vanhemmat lähtee mukaan tuohon syrjimiseen eikä tajua miltä tuollainen tuntuu lapsesta. Ihana kuulla, että tuollaisia äitejä on kuin 12!