Taas jäi lapsi ilman syntymäpäiväkutsua :(
Niin paha olo lapsen puolesta. Koko kevään jatkunut sama juttu. Vanhemmat tuovat lastensa syntymäpäiväkutsut lastensa lokeroihin. Taas tänä aamuna lapseni kanssa saimme huomata, että taas kaksi oli jätetty joukosta pois. Pitkässä rivissä nämä kaksi kutsutonta lokeroa hyppäsivät silmille kuin huutomerkki. Lapset tietenkin supisevat syntymäpäiväjuhlista ennen ja jälkeen, eivätkä hoitajat tilanteelle mitään voi.
Nämä taisivat nyt olla kymmenennet juhlat tänä vuonna, mihin lapseni ei kutsua saanut. Joka kerta käymme saman keskustelun, jossa vakuutan hänen olevan aivan yhtä hyvä tyyppi kuin muutkin, mutta kaikkia ei voi synttäreille kutsua ja ehkä siksi et taas (kaan) saanut kutsua. Kyseessä reipas, iloinen ja erittäin kiltti lapsi jonka kanssa kaikki tulevat hyvin toimeen.
Lapsi itse alkaa olla jo sen ikäinen että ymmärtää kyllä, ja päiväkotikaverit toki asiasta jaksavat muistuttaa. Kavereita riittää vapaa-aikana, eikä perheessämme ole mitään sellaista, minkä vuoksi meidän lastamme ei haluttaisi kutsua.
Tämä lasten maailma on niin julma L
Kommentit (241)
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 10:19"]
Mistä tietää keitä kaikkia on lapsen luokalla? Tuleeko koulusta joku lappu johon on lueteltu kaikkien nimet?
Meillä aloittaa esikoinen koulussa ja en todellakaan halua olla se joka jättää yhden pari kutsumatta. Mutta ellei tiedä heistä kun ollaan aika uusiakin paikkakunnalla.
Oma lapseni ei ole saanut vielä yhtään synttärikutsua päiväkodista. Kaksilla kutsuilla ollut mutta heidät tunnettiin entisinä naapureina ja srk:n kerhossa tutustuttiin. Päiväkotiaikana 5-6v. ei ole tullut yhtään kutsua :/
[/quote]
Lapselle voi antaa nimettömiä kutsuja mukaan, ja kehotus jakaa kaikille luokkakavereille. Tai jos tilat eivät anna myöden - kutsu vaikkapa kaikille luokan pojille/tytöille. TAI sitten kutsuu vain muutaman lähimmän ystävän niin, että kutsutta jää useita saman sukupuolen luokkakavereita, ei vain yksi tai kaksi.
Lapsen kanssa pitää myös käydä lävitse tuo, miten yhtä tai kahta ei saa jättää kutsutta, koska se on syrjimistä ja kiusaamista.
Tietänet sentään, montako lasta luokalla on? Jos et, kysy opettajalta tai laske luokkakuvasta...
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:15"]
Minustakin on tosi ikävää luettavaa, että kommenteissa tässäkin keskustelussa kyseenalaistetaan ensimmäisenä tämän syrjityn lapsen sosiaalisia taitoja ja epäillään häntä kiusaajaksi, kun "täytyyhän hänessä jotakin vikaa olla".
Valitettavasti kiusaamista voi esiintyä myös päiväkoti-ikäisillä, jos kohta näen että aikuisilla on siinä myös oma, isokin roolinsa. On ikävää, että aikuinen ihminen vetoaa siihen, että "kaikkien kanssa ei tarvi olla" tai suljetaan silmät huonolta käytökseltä. Sillä tavalla ongelmat vain paisuvat.
[/quote]
Mä olen oikeasti aika onnellinen että muutettiin ja vaihdettiin eskari kesken kauden. Ikävänä jäi lapsen paras kaveri ja hänen äitinsä joka oli minun kaveri. Tämä lapsen paras kaveri vaan oli myös sellainen joka porukassa teki sellaista myyrän työtä, oma lapsemme jäi siis porukan ulkopuolelle ihan jatkuvasti. Tästä porukasta ei tullut yhtään kutsua ja kiusaamiseen ei päiväkodissakaan puututtu tarpeeksi.
Kaveri oli kateellinen meidän lapsellemme. Ei ollut kyse asuinpaikasta tai mistään sellaista vaan ihan jo siitä, että kaveri asui vain äitinsä kanssa ja oli kateellinen kun meidän kodissa asuu kumpikin vanhempi. Niin se tosiaan voi noinkin pienestä lähteä.
Nyt uudella paikalla kaikki hyvin, tädit kehuu kun on ystävällinen kaikille ja kaikkien kaveri. Ei kiusaamista eikä ulkopuolelle jäämistä.
Tämän ystäväni kanssa aihe oli tosi vaikea tilanne, eikä loppujen lopuksi tainnut siitä itse ihan kaikkea tietääkään. Kun olimme jossain yhdessä niin kaikki oli ok. Kaikki muuttui aina siellä kaveriporukassa päivän aikana.
Mulle tuli eräs ajatus mieleen, jota tässä ei vielä ehdotettu (kai, ihan kaikkia viestejä en ole lukenut). Olisiko mahdollsita että joku pk täti kantaa teille kaunaa jostain ja vienyt kutsun? "Tippunut" jonnekin. Olin aiemmin lastenhoitajana päiväkodissa, jossa kaksi tätiä olivat ihan hirveitä ämmiä. Sielllä eräällä tytöllä oli synttärit ja tuli ujona minulta kysymään, voisinko antaa kutsun kaverille, joka oli ennen minun tuloani taloon ollut päiväkodissa, mutta ei enää ollut. Sanoin "Joo, kiva kun haluat kutsua. Tottakai kutsu voidaan antaa, mutta minä en valitettavaasti tiedä lapsen osoitetta (kun ei siis ollut mahdollisuutta katsoa lasten tietoja, jotka eivät minulla hoidossa olleet), mutta käypä kysymässä tädiltäX" Niin lapsen ilme venähti ja sanoi "En mä siltä kysy, se vaan huutaa mulle" :( Sydän särkyi tuollaisesta. Menin sitten itse tädiltä kysymään niin vastaus oli tyyliä "Ei meillä ole aikaa etsiskellä jonkun kakaran osoitetta". Olin tuolla vikaa päivää töissä niin en voinut tehdä asialle mitään, kun ei tosiaan ollut ko tytön tietoja missään mihin olisin päässyt tietoihin käsiksi enkä lain mukaan edes olisi saanut katsoa tietoja, kun ei ollut oma hoitolapsi :( Olin siis kolmannen tädin sairausloman sijainen, myöhemmin sattumalta sain kuulla toisesta päiväkodista että ko. täti oli sairauslomalla noiden toisten työpaikkakiusauksen takia.
Ensinnäkin, valtava kiitos kannustavista kommenteista ja neuvoista. Ette uskokaan miten suuri merkitys niillä on!
Kysehän ei tosiaankaan ole siitä, että ”parkuisin” sitä, että lapseni ei saa kutsua jokaisiin juhliin, vaan siitä, että koko vuonna kutsuja on tullut tasan 0. Ja koska myös hoitajat ovat kertoneet, että supina juhlista ja kutsujen saajista alkaa heti saman päivän aamuna, voin vain kuvitella lapseni harmituksen. Hirmuisen reippaasti hän asiaan suhtautuu mutta aika ajoin ei haluaisi hoitoon lähteä kun ”taas siellä vaan puhutaan synttäreistä”
Aion ottaa asian nyt esiin päiväkodin henkilökunnan kanssa ja toivoa ratkaisua tähän jatkuvaan kutsurumbaan. On eri asia puhua juhlista joihin on saanut kutsun kuin konkreettisesti heilutella ”pääsylippua” toisen nenän edessä. Ja kyllähän asia on niin, että ne lapset, jotka tapaavat toisiaan myös juhlissa, tutustuvat toisiinsa paremmin ja näin ollen myös kutsuvat samoja lapsia omiin juhliinsa.
Ottaisin asian puheeksi päiväkodissa. Olisi syytä tehdä päätös, että vapaa-aikaan liittyviin juhliin ja tapahtumiin ei saa välittää kutsuja päiväkodissa. Eli kutsuminen on hoidettava muuten. Näin on esim. meillä koulussa päätetty, ettei tule näitä pettymyksiä ja pahaa mieltä. Synttäri- tai muut kutsut ei kuulu koulutyöhön eikä välitunneille. Jos haluaa kutsua, voi lähettää kutsun esim. kutsuttavan kotiin.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:19"]Mä näin monta kertaa lippusia muiden lasten lokeroissa päiväkodissa mutta en koskaan edes pysähtynyt ajattelemaan asiaa. Ei mulle ole ollut mikään ongelma, ettei lastani kutsuttu jokaiseen pippaloon. Eikä mun lapsi kotona mitään puhunut mistään synttäreistä mihin hän ei päässyt. Siitä ei ilmeisesti siellä päiväkodissä tehty mitään numeroa ja hyvä niin. En minä edes olisi lastani jokaiseen kotiin päästänytkään, joten hyvä vaan ettei edes kutsuttu.
Eli en ihan ymmärrä joidenkin äitien parkua siitä, kun lapsi ei pääse jokaiseen juhlaan mukaan.
[/quote]
Minusta taas yhden jättäminen toistuvasti kutsujen ulkopuolelle ON kiusaamista ja syrjintää. Kaikkia ei tarvitse kutsua, kotiin ei välttämättä mahdu pariakymmentä lasta, mutta ap kertoo siis tilanteesta, jossa kaikki muut saavat näkyvästi kutsun, paitsi hänen lapsensa. Lisäksi synttäreistää puhutaan pk-ryhmässä ennen ja jälkeen juhlien, mikä entisestään vahvistaa asetelmaa muut vs. yksi ulkopuolinen.
Luulisi tämän nyt olevan äiti-ihmisille selvä asia, mutta jälleen tulee todistetuksi, ettei empatiaa jahuomaavaisuutta jaeta synnärillä...
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:19"]Mä näin monta kertaa lippusia muiden lasten lokeroissa päiväkodissa mutta en koskaan edes pysähtynyt ajattelemaan asiaa. Ei mulle ole ollut mikään ongelma, ettei lastani kutsuttu jokaiseen pippaloon. Eikä mun lapsi kotona mitään puhunut mistään synttäreistä mihin hän ei päässyt. Siitä ei ilmeisesti siellä päiväkodissä tehty mitään numeroa ja hyvä niin. En minä edes olisi lastani jokaiseen kotiin päästänytkään, joten hyvä vaan ettei edes kutsuttu.
Eli en ihan ymmärrä joidenkin äitien parkua siitä, kun lapsi ei pääse jokaiseen juhlaan mukaan.
[/quote]
Minusta taas yhden jättäminen toistuvasti kutsujen ulkopuolelle ON kiusaamista ja syrjintää. Kaikkia ei tarvitse kutsua, kotiin ei välttämättä mahdu pariakymmentä lasta, mutta ap kertoo siis tilanteesta, jossa kaikki muut saavat näkyvästi kutsun, paitsi hänen lapsensa. Lisäksi synttäreistää puhutaan pk-ryhmässä ennen ja jälkeen juhlien, mikä entisestään vahvistaa asetelmaa muut vs. yksi ulkopuolinen.
Luulisi tämän nyt olevan äiti-ihmisille selvä asia, mutta jälleen tulee todistetuksi, ettei empatiaa jahuomaavaisuutta jaeta synnärillä...
[/quote]En mä tiennyt vaikka mun lapseni olisi ollut se ainoa kutsumatta jäänyt. Minusta tässä äidit nostaa kauheaa haloota . Voi olla ettei lapset itse edes tiedä jääneensä kutsutta. Ja niin herkkähipiäiseksi ei lasta kannata edes kasvattaa ettei se ymmärtäisi, ettei joka paikkaan saa kutsua vaan joskus joutuu kokemaan pettymyksiä. Mä olen mielestäni ollut melkoinen curlingäiti mutta niin pösilö en sentään ole, että vaatisin lapselleni kutsua paikkaan johon häntä ei haluta. Minunkin kouluaikana synttärikutsuja jaettiin luokassa enkä todellakaan saanut kutsua joka kerta. Mutta välillä sain ja niin sen kuuluu mennäkin. Pitää oppia siihen jo lapsena, että elämässä on myös pettymyksiä ja syrjimistä ja epäoikeudenmukaisuutta. Muuten putoaa korkealta ja kovaa jos ensimmäiset pettymykset tulevat vasta aikuisena.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:19"]Mä näin monta kertaa lippusia muiden lasten lokeroissa päiväkodissa mutta en koskaan edes pysähtynyt ajattelemaan asiaa. Ei mulle ole ollut mikään ongelma, ettei lastani kutsuttu jokaiseen pippaloon. Eikä mun lapsi kotona mitään puhunut mistään synttäreistä mihin hän ei päässyt. Siitä ei ilmeisesti siellä päiväkodissä tehty mitään numeroa ja hyvä niin. En minä edes olisi lastani jokaiseen kotiin päästänytkään, joten hyvä vaan ettei edes kutsuttu.
Eli en ihan ymmärrä joidenkin äitien parkua siitä, kun lapsi ei pääse jokaiseen juhlaan mukaan.
[/quote]
Minusta taas yhden jättäminen toistuvasti kutsujen ulkopuolelle ON kiusaamista ja syrjintää. Kaikkia ei tarvitse kutsua, kotiin ei välttämättä mahdu pariakymmentä lasta, mutta ap kertoo siis tilanteesta, jossa kaikki muut saavat näkyvästi kutsun, paitsi hänen lapsensa. Lisäksi synttäreistää puhutaan pk-ryhmässä ennen ja jälkeen juhlien, mikä entisestään vahvistaa asetelmaa muut vs. yksi ulkopuolinen.
Luulisi tämän nyt olevan äiti-ihmisille selvä asia, mutta jälleen tulee todistetuksi, ettei empatiaa jahuomaavaisuutta jaeta synnärillä...
[/quote]En mä tiennyt vaikka mun lapseni olisi ollut se ainoa kutsumatta jäänyt. Minusta tässä äidit nostaa kauheaa haloota . Voi olla ettei lapset itse edes tiedä jääneensä kutsutta. Ja niin herkkähipiäiseksi ei lasta kannata edes kasvattaa ettei se ymmärtäisi, ettei joka paikkaan saa kutsua vaan joskus joutuu kokemaan pettymyksiä. Mä olen mielestäni ollut melkoinen curlingäiti mutta niin pösilö en sentään ole, että vaatisin lapselleni kutsua paikkaan johon häntä ei haluta. Minunkin kouluaikana synttärikutsuja jaettiin luokassa enkä todellakaan saanut kutsua joka kerta. Mutta välillä sain ja niin sen kuuluu mennäkin. Pitää oppia siihen jo lapsena, että elämässä on myös pettymyksiä ja syrjimistä ja epäoikeudenmukaisuutta. Muuten putoaa korkealta ja kovaa jos ensimmäiset pettymykset tulevat vasta aikuisena.
[/quote]
Ja höpö höpö höpö.
Lue nyt perhana ketjua ennen kuin alat keksiä omiasi. Ap kertoi jo aloituksessa, että kutsut olivat näkyvästi kaikilla muilla, paitsi hänen lapsellaan. Ja lapsi huomasi ja kommentoi asiaa itsekin.
Miksi IHMEESSÄ lapsia pitäisi karaista kiusaamista ja epäreilua syrjimistä vastaan? Selitäpä minulle, miksi sellaista pitäisi sietää ja jo tarhaikäisen pikkulapsen?
Nyt sinä pakoilet aikuisen vastuuta ottaa tällaiset asiat huomioon.
Ap tuskin nyt oli vaatimassa kutsua lapselleen. Sen sijaan minusta voi vaikka myöhemmin kysyä ko. lapsen äidiltä ohimennen, että onko ap:n lapsi kiusannut tämän lasta tai onko heillä jotain riitaa, kun jäi miettimään synttärikutsuilta pois jättämistä. Sellaisen tiedon saaminen (että oma lapsi ei ole osannut toimia oikein) on jo kasvatuksellisesti tärkeää, ilman sen kummempia kutsun vonkumisia tms.
Nyt, ennen juhlia, en soittelisi, koska siitä tulee helposti vaikutelma, että äiti yrittää väkisin kammeta lastaan juhliin.
Mä jätin aina yhden kutsumatta synttäreilleni ala-asteella. Tää tyttö raapi, potki, löi ja varasteli mun tavaroita. Luokan muut tytöt taas oli mun kavereita, joten heidät kutsuin (kutsuin vain tytöt koska koko luokka ei olisi mahtunut). Olisin jättänyt koko juhlat pitämättä, jos tuo yksi olisi pitänyt kutsua kun tulee paha mieli. Se ei välittänyt, että mulle tuli paha mieli, kun se repi mun kirjan, sotki mun sisätossut liimalla ja työnsi mut jokeen, ei todellakaan jaksanut kiinnostaa tuleeko sille paha mieli kun en kutsu sitä kotiini. :/
Lopulta mulle vaan riitti, en jaksanut enää edes yrittää olla sovussa vaan viidennen luokan lopussa en enää edes puhunut sille, se yritti huudella ja haukkua huoraksi yms, mut en ikinä vastannut mitään tai huomioinut kyseistä tyttöä muutenkaan. Siinä kohtaa se kiusaaminen loppui, kun musta ei saanut enää irti mitään reaktioita. Kyllähän se koetti edelleen ärsyttää, mutta varsinaista kiusaamista ei enää ollut.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:19"]Mä näin monta kertaa lippusia muiden lasten lokeroissa päiväkodissa mutta en koskaan edes pysähtynyt ajattelemaan asiaa. Ei mulle ole ollut mikään ongelma, ettei lastani kutsuttu jokaiseen pippaloon. Eikä mun lapsi kotona mitään puhunut mistään synttäreistä mihin hän ei päässyt. Siitä ei ilmeisesti siellä päiväkodissä tehty mitään numeroa ja hyvä niin. En minä edes olisi lastani jokaiseen kotiin päästänytkään, joten hyvä vaan ettei edes kutsuttu.
Eli en ihan ymmärrä joidenkin äitien parkua siitä, kun lapsi ei pääse jokaiseen juhlaan mukaan.
[/quote]
Minusta taas yhden jättäminen toistuvasti kutsujen ulkopuolelle ON kiusaamista ja syrjintää. Kaikkia ei tarvitse kutsua, kotiin ei välttämättä mahdu pariakymmentä lasta, mutta ap kertoo siis tilanteesta, jossa kaikki muut saavat näkyvästi kutsun, paitsi hänen lapsensa. Lisäksi synttäreistää puhutaan pk-ryhmässä ennen ja jälkeen juhlien, mikä entisestään vahvistaa asetelmaa muut vs. yksi ulkopuolinen.
Luulisi tämän nyt olevan äiti-ihmisille selvä asia, mutta jälleen tulee todistetuksi, ettei empatiaa jahuomaavaisuutta jaeta synnärillä...
[/quote]En mä tiennyt vaikka mun lapseni olisi ollut se ainoa kutsumatta jäänyt. Minusta tässä äidit nostaa kauheaa haloota . Voi olla ettei lapset itse edes tiedä jääneensä kutsutta. Ja niin herkkähipiäiseksi ei lasta kannata edes kasvattaa ettei se ymmärtäisi, ettei joka paikkaan saa kutsua vaan joskus joutuu kokemaan pettymyksiä. Mä olen mielestäni ollut melkoinen curlingäiti mutta niin pösilö en sentään ole, että vaatisin lapselleni kutsua paikkaan johon häntä ei haluta. Minunkin kouluaikana synttärikutsuja jaettiin luokassa enkä todellakaan saanut kutsua joka kerta. Mutta välillä sain ja niin sen kuuluu mennäkin. Pitää oppia siihen jo lapsena, että elämässä on myös pettymyksiä ja syrjimistä ja epäoikeudenmukaisuutta. Muuten putoaa korkealta ja kovaa jos ensimmäiset pettymykset tulevat vasta aikuisena.
[/quote]
Ja höpö höpö höpö.
Lue nyt perhana ketjua ennen kuin alat keksiä omiasi. Ap kertoi jo aloituksessa, että kutsut olivat näkyvästi kaikilla muilla, paitsi hänen lapsellaan. Ja lapsi huomasi ja kommentoi asiaa itsekin.
Miksi IHMEESSÄ lapsia pitäisi karaista kiusaamista ja epäreilua syrjimistä vastaan? Selitäpä minulle, miksi sellaista pitäisi sietää ja jo tarhaikäisen pikkulapsen?
Nyt sinä pakoilet aikuisen vastuuta ottaa tällaiset asiat huomioon.
Ap tuskin nyt oli vaatimassa kutsua lapselleen. Sen sijaan minusta voi vaikka myöhemmin kysyä ko. lapsen äidiltä ohimennen, että onko ap:n lapsi kiusannut tämän lasta tai onko heillä jotain riitaa, kun jäi miettimään synttärikutsuilta pois jättämistä. Sellaisen tiedon saaminen (että oma lapsi ei ole osannut toimia oikein) on jo kasvatuksellisesti tärkeää, ilman sen kummempia kutsun vonkumisia tms.
Nyt, ennen juhlia, en soittelisi, koska siitä tulee helposti vaikutelma, että äiti yrittää väkisin kammeta lastaan juhliin.
[/quote] Olen silti sitä mieltä, että ei tuossa ole mitään väärää. Äiti voisi sanoa lapselleen, ettei hän tiedä mitä lappuja siellä on ja että ei ne varmaan ole mitään tärkeää koska meidän lokerossa ei ole. Toisekseen mun lapsi ei kyllä koskaan kiinnittänyt mitään huomiota joihinkin lappusiin päiväkoti-ikäisenä. Ei hän olisi edes tiennyt että ne ovat jotain himottuja synttärikutsuja. Eli tässä on nyt varmaan äiti enemmän loukkaantunut kuin lapsi itse.
Mut ihan miten vaan, voittehan te vetää herneitä nenään kaikesta jos niin haluatte mutta eikö se tee elämästä aika vaikeaa kun saa jatkuvasti olla jostakin loukkaantumassa.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:19"]Mä näin monta kertaa lippusia muiden lasten lokeroissa päiväkodissa mutta en koskaan edes pysähtynyt ajattelemaan asiaa. Ei mulle ole ollut mikään ongelma, ettei lastani kutsuttu jokaiseen pippaloon. Eikä mun lapsi kotona mitään puhunut mistään synttäreistä mihin hän ei päässyt. Siitä ei ilmeisesti siellä päiväkodissä tehty mitään numeroa ja hyvä niin. En minä edes olisi lastani jokaiseen kotiin päästänytkään, joten hyvä vaan ettei edes kutsuttu.
Eli en ihan ymmärrä joidenkin äitien parkua siitä, kun lapsi ei pääse jokaiseen juhlaan mukaan.
[/quote]
Minusta taas yhden jättäminen toistuvasti kutsujen ulkopuolelle ON kiusaamista ja syrjintää. Kaikkia ei tarvitse kutsua, kotiin ei välttämättä mahdu pariakymmentä lasta, mutta ap kertoo siis tilanteesta, jossa kaikki muut saavat näkyvästi kutsun, paitsi hänen lapsensa. Lisäksi synttäreistää puhutaan pk-ryhmässä ennen ja jälkeen juhlien, mikä entisestään vahvistaa asetelmaa muut vs. yksi ulkopuolinen.
Luulisi tämän nyt olevan äiti-ihmisille selvä asia, mutta jälleen tulee todistetuksi, ettei empatiaa jahuomaavaisuutta jaeta synnärillä...
[/quote]En mä tiennyt vaikka mun lapseni olisi ollut se ainoa kutsumatta jäänyt. Minusta tässä äidit nostaa kauheaa haloota . Voi olla ettei lapset itse edes tiedä jääneensä kutsutta. Ja niin herkkähipiäiseksi ei lasta kannata edes kasvattaa ettei se ymmärtäisi, ettei joka paikkaan saa kutsua vaan joskus joutuu kokemaan pettymyksiä. Mä olen mielestäni ollut melkoinen curlingäiti mutta niin pösilö en sentään ole, että vaatisin lapselleni kutsua paikkaan johon häntä ei haluta. Minunkin kouluaikana synttärikutsuja jaettiin luokassa enkä todellakaan saanut kutsua joka kerta. Mutta välillä sain ja niin sen kuuluu mennäkin. Pitää oppia siihen jo lapsena, että elämässä on myös pettymyksiä ja syrjimistä ja epäoikeudenmukaisuutta. Muuten putoaa korkealta ja kovaa jos ensimmäiset pettymykset tulevat vasta aikuisena.
[/quote]
Ja höpö höpö höpö.
Lue nyt perhana ketjua ennen kuin alat keksiä omiasi. Ap kertoi jo aloituksessa, että kutsut olivat näkyvästi kaikilla muilla, paitsi hänen lapsellaan. Ja lapsi huomasi ja kommentoi asiaa itsekin.
Miksi IHMEESSÄ lapsia pitäisi karaista kiusaamista ja epäreilua syrjimistä vastaan? Selitäpä minulle, miksi sellaista pitäisi sietää ja jo tarhaikäisen pikkulapsen?
Nyt sinä pakoilet aikuisen vastuuta ottaa tällaiset asiat huomioon.
Ap tuskin nyt oli vaatimassa kutsua lapselleen. Sen sijaan minusta voi vaikka myöhemmin kysyä ko. lapsen äidiltä ohimennen, että onko ap:n lapsi kiusannut tämän lasta tai onko heillä jotain riitaa, kun jäi miettimään synttärikutsuilta pois jättämistä. Sellaisen tiedon saaminen (että oma lapsi ei ole osannut toimia oikein) on jo kasvatuksellisesti tärkeää, ilman sen kummempia kutsun vonkumisia tms.
Nyt, ennen juhlia, en soittelisi, koska siitä tulee helposti vaikutelma, että äiti yrittää väkisin kammeta lastaan juhliin.
[/quote] Olen silti sitä mieltä, että ei tuossa ole mitään väärää. Äiti voisi sanoa lapselleen, ettei hän tiedä mitä lappuja siellä on ja että ei ne varmaan ole mitään tärkeää koska meidän lokerossa ei ole. Toisekseen mun lapsi ei kyllä koskaan kiinnittänyt mitään huomiota joihinkin lappusiin päiväkoti-ikäisenä. Ei hän olisi edes tiennyt että ne ovat jotain himottuja synttärikutsuja. Eli tässä on nyt varmaan äiti enemmän loukkaantunut kuin lapsi itse.
Mut ihan miten vaan, voittehan te vetää herneitä nenään kaikesta jos niin haluatte mutta eikö se tee elämästä aika vaikeaa kun saa jatkuvasti olla jostakin loukkaantumassa.
[/quote]
Ne kutsut näkyivät. Et osaa lukea? Samaten ap kertoo, että lähestyvistä juhlista puhutaan lasten kesken ennen juhlia, ja kappas, tytär tietää, että hän yksin ei pääsekään mukaan. Juhlien jälkeen kommentoidaan viikonlopun kekkereitä, ja hups, taas se on se yksi, joka on joukon ulkopuolella.
Minusta ap loukkaantuu lapsensa puolesta, ja aivan syystä. Kiusaamista ei tarvitse kenenkään hyväksyä.
Sinulle sen sijaan jostain kummasta syystä tuottaa vaikeuksia hyväksyä sitä, että yhtä lasta ei saa jättää sivuun systemaattisesti. Mistähän tuommoinen itsepäinen en-ymmärrä -asenne johtuu....?
Juu, mä en loukkaannu mistään. Turpiin tulee, porukka syrjii, pomo syrjii, tavaroitani katoaa, mutta MÄ en loukkaannu mistään, koska se on nynnymäistä, ja MÄ EN OLE NYNNY, EN OLE EN OLE EN OLE EN OLE.
Vitsin mä olen valtiatar!
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:49"]
--
En mä tiennyt vaikka mun lapseni olisi ollut se ainoa kutsumatta jäänyt. Minusta tässä äidit nostaa kauheaa haloota . Voi olla ettei lapset itse edes tiedä jääneensä kutsutta. Ja niin herkkähipiäiseksi ei lasta kannata edes kasvattaa ettei se ymmärtäisi, ettei joka paikkaan saa kutsua vaan joskus joutuu kokemaan pettymyksiä. Mä olen mielestäni ollut melkoinen curlingäiti mutta niin pösilö en sentään ole, että vaatisin lapselleni kutsua paikkaan johon häntä ei haluta. Minunkin kouluaikana synttärikutsuja jaettiin luokassa enkä todellakaan saanut kutsua joka kerta. Mutta välillä sain ja niin sen kuuluu mennäkin. Pitää oppia siihen jo lapsena, että elämässä on myös pettymyksiä ja syrjimistä ja epäoikeudenmukaisuutta. Muuten putoaa korkealta ja kovaa jos ensimmäiset pettymykset tulevat vasta aikuisena.
[/quote]
Tiedäthän, että aliarvioit lasta aika pahasti, jos oletat ettei hän huomaa jääneensä yksin ainoana kutsutta. Lapsi ei ole sokea. Eikä siihen edes paljon hoksottimia tarvita, kun vierustoverit kuhisevat juhlista, mainostavat ja puhuvat aiheesta jatkosyötöllä. Että menepä siitä äitinä sanomaan, että "ei se varmaan mitään tärkeää ole...". Vaan voipi olla ja varmasti onkin: sille lapselle, joka ilman kutsua toistuvasti jää.
Takerrut ilmeisesti ajatukseen, että "ei voi saada kutsua joka kerta". Vaan entäpä, kun kutsuja ei tule ollenkaan keneltäkään mihinkään juhliin? Ja jos näet tämän terveenä lapsen karaisuna, niin en voi kuin pudistella päätäni. Kyllä niitä huonotuurisimpia lapsia "karaistaan" päivästä toiseen, päiväkodista kouluun. Eikä siinä niitetä hyvää heinää.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:28"]
Mulle tuli eräs ajatus mieleen, jota tässä ei vielä ehdotettu (kai, ihan kaikkia viestejä en ole lukenut). Olisiko mahdollsita että joku pk täti kantaa teille kaunaa jostain ja vienyt kutsun? "Tippunut" jonnekin. Olin aiemmin lastenhoitajana päiväkodissa, jossa kaksi tätiä olivat ihan hirveitä ämmiä. Sielllä eräällä tytöllä oli synttärit ja tuli ujona minulta kysymään, voisinko antaa kutsun kaverille, joka oli ennen minun tuloani taloon ollut päiväkodissa, mutta ei enää ollut. Sanoin "Joo, kiva kun haluat kutsua. Tottakai kutsu voidaan antaa, mutta minä en valitettavaasti tiedä lapsen osoitetta (kun ei siis ollut mahdollisuutta katsoa lasten tietoja, jotka eivät minulla hoidossa olleet), mutta käypä kysymässä tädiltäX" Niin lapsen ilme venähti ja sanoi "En mä siltä kysy, se vaan huutaa mulle" :( Sydän särkyi tuollaisesta. Menin sitten itse tädiltä kysymään niin vastaus oli tyyliä "Ei meillä ole aikaa etsiskellä jonkun kakaran osoitetta". Olin tuolla vikaa päivää töissä niin en voinut tehdä asialle mitään, kun ei tosiaan ollut ko tytön tietoja missään mihin olisin päässyt tietoihin käsiksi enkä lain mukaan edes olisi saanut katsoa tietoja, kun ei ollut oma hoitolapsi :( Olin siis kolmannen tädin sairausloman sijainen, myöhemmin sattumalta sain kuulla toisesta päiväkodista että ko. täti oli sairauslomalla noiden toisten työpaikkakiusauksen takia.
[/quote]
Henkilökunta ei voi käyttää lasten yhteystietoja tuommoiseen tarkoitukseen. Joku tietosuojahan siinä pitää olla!
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:19"]Mä näin monta kertaa lippusia muiden lasten lokeroissa päiväkodissa mutta en koskaan edes pysähtynyt ajattelemaan asiaa. Ei mulle ole ollut mikään ongelma, ettei lastani kutsuttu jokaiseen pippaloon. Eikä mun lapsi kotona mitään puhunut mistään synttäreistä mihin hän ei päässyt. Siitä ei ilmeisesti siellä päiväkodissä tehty mitään numeroa ja hyvä niin. En minä edes olisi lastani jokaiseen kotiin päästänytkään, joten hyvä vaan ettei edes kutsuttu.
Eli en ihan ymmärrä joidenkin äitien parkua siitä, kun lapsi ei pääse jokaiseen juhlaan mukaan.
[/quote]
Minusta taas yhden jättäminen toistuvasti kutsujen ulkopuolelle ON kiusaamista ja syrjintää. Kaikkia ei tarvitse kutsua, kotiin ei välttämättä mahdu pariakymmentä lasta, mutta ap kertoo siis tilanteesta, jossa kaikki muut saavat näkyvästi kutsun, paitsi hänen lapsensa. Lisäksi synttäreistää puhutaan pk-ryhmässä ennen ja jälkeen juhlien, mikä entisestään vahvistaa asetelmaa muut vs. yksi ulkopuolinen.
Luulisi tämän nyt olevan äiti-ihmisille selvä asia, mutta jälleen tulee todistetuksi, ettei empatiaa jahuomaavaisuutta jaeta synnärillä...
[/quote]
Vielä yksi näkökulma.
Ap:lle sanoisin, että ei vielä kannata tehdä mitään johtopäätöksiä. Voi olla ihan sattumaa, miksi sinun lapsesi ei ole saanut kutsuja.
Meillä lapsi on saanut itse päättää keitä kutsuu. Lapsia on reilu 20 ja kutsuttuja n. 8. Hän kutsuu pääasiassa tyttöjä (on itse tyttö), mutta myös poikia. Sen katsoin, että ei saa jättää vain yhtä tyttöä kutsumatta. Kutsutuissa merkitsee myös lasten ikä. Jos ryhmässä on kovin eri-ikäisiä lapsia, kutsutaan usein eniten oman ikäisiä lapsia. Yleensä kutsut lisääntyvät iän myötä.
Tyttöni ollut 4 vuotta samass päiväkodissa, ja pienempänä ei tainnut tulla kutsuja juuri lainkaan. Silloin sattui myös niin, että hänen ikäisiää tyttöjä ei kovin montaa edes ollut päiväkodissa.
Nyt eskari-ikäisenä kutsuja on tullut monta, pienemmiltä, eskari-ikäisiltä ja tytöiltä ja pojilta. Usein samanlainen temperamentti myös vetää puoleensa.
Eli syitä jäädä kutsumatta voi olla monia, ja voi johtua juuri päiväkodin ikä- ja sukupuolirakenteesta.
Tyttöni jätti 2 tyttöä kutsumatta ja syynä oli se, että olivat häntä selvästi nuorempia.
Mikä sääntö tuo on että kaikkien synttäreille pitää mennä? Meidän lapsella on viikonloppuna harrastus eikä halua jättää sitä väliin. Hän ei myöskään aina halua mennä muuten vaan, ilman että sankarin kanssa olisi mitään kahnausta. Olen aina yrittänyt kehoittaa menemään mutta jos ei ole halunnut ollaan kohteliaasti ilmoitettu että nyt ei päästä ja onnitteltu sankaria. En ole tiennytkään että se olisi jotenkin väärin. Me vietämme viikonloppuisin aikaa perheenä ja jos on suunniteltu jotain mukavaa lapset kyllä mielummin tulevat meidän kanssa kuin menevät vähemmän läheisen kaverin synttäreille. En ole pitänyt sosiaalista verkostoitumista vielä niin haudanvakavana näin päiväkoti-iässä.
Minusta voisit ehdottaa, että vanhempien ei annettaisi laittaa kutsuja lokeroihin. Meillä kutsut annetaan vanhempien käteen, ja sekin kohtuu huomaamattomasti. Tässähän on voinut käydä niin, että kun ei ole alunperinkään kutsuttu, ei kutsuta nytkään. Ihmiset on aika kaavoihin kangistuneita. Minusta voisit ihan hyvin kysyä näiltä vanhemmilta tyyliin että "kuulin että siskoleenalla oli eilen synttärit, meidän Liisa olisin mielellään myös tullut", ja katsoa mitä valheita vanhemmat keksivät, ja siitä sitten jatkaa keskustelua. Ehkä se siitä aukenisi.
Kaikki ei pidä kaikista, ei aikuisetkaan. Se on luonnollista. Ratkaisu on se, mikä onkin monissa päiväkodeissa ja kouluissa käytäntönä: kutsuja ei tuoda lokeroihin vaan ne hoidetaan muuta kautta, jotta mielipahalta vältytään.