Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Taas jäi lapsi ilman syntymäpäiväkutsua :(

Vierailija
21.05.2014 |

Niin paha olo lapsen puolesta. Koko kevään jatkunut sama juttu. Vanhemmat tuovat lastensa syntymäpäiväkutsut lastensa lokeroihin. Taas tänä aamuna lapseni kanssa saimme huomata, että taas kaksi oli jätetty joukosta pois. Pitkässä rivissä nämä kaksi kutsutonta lokeroa hyppäsivät silmille kuin huutomerkki. Lapset tietenkin supisevat syntymäpäiväjuhlista ennen ja jälkeen, eivätkä hoitajat tilanteelle mitään voi.

 Nämä taisivat nyt olla kymmenennet juhlat tänä vuonna, mihin lapseni ei kutsua saanut. Joka kerta käymme saman keskustelun, jossa vakuutan hänen olevan aivan yhtä hyvä tyyppi kuin muutkin, mutta kaikkia ei voi synttäreille kutsua ja ehkä siksi et taas (kaan) saanut kutsua. Kyseessä reipas, iloinen ja erittäin kiltti lapsi jonka kanssa kaikki tulevat hyvin toimeen.

Lapsi itse alkaa olla jo sen ikäinen että ymmärtää kyllä, ja päiväkotikaverit toki asiasta jaksavat muistuttaa. Kavereita riittää vapaa-aikana, eikä perheessämme ole mitään sellaista, minkä vuoksi meidän lastamme ei haluttaisi kutsua.

 

Tämä lasten maailma on niin julma L

Kommentit (241)

Vierailija
161/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:51"]Ei minunkaan lapsi ollut kaikkien luokkalaisten juhlissa mutta oli tiettyjen oppilaiden jotka muodostivat luokan fiksuimmat. en tietenkään kaikkia kutsunut vaan just ne fiksuimmat.

[/quote]

No niin, niinpä tietenkin

Vierailija
162/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:18"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:45"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:34"]

 

 

Joko sulla on ongelmia luetun ymmärtämisessä, tai sitten vain olet niin epäempaattinen ja kypsymätön ihminen ettet asiaa kykene ymmärtämään. AIkuisten tehtävä on opettaa lapselle että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Eri asia on jos kutsutaan vain esimerkiksi puolet porukasta mukaan, eli ulkopuolelle ei aina jätetä sitä samaa henkilöä.

 

En jaksa enään sinulle kertoa mitä olen sinusta mieltä, tiedät sen varmasti jo valmiiksi. Toivottavasti joskus kuitenkin elämä läimäyttää myös lastasi avokämmenellä naamaan ja hänelle paljastuu että äidin opit eivät ehkä olleetkaan ne parhaat mahdolliset. Joskus olisi hyvä yrittää nähdä maailma myös muiden silmin. Ehkä se sinultakin joskus vielä onnistuu, paljon työtä se tosin vaatii koska näemmä tuo itsekeskeisyys on sinulle luontainen ominaisuus.

[/quote]

 

Voisit varmaan kertoa, miksi kirjoituksesi on täynnä väkivaltaisia ilmaisuja. Tiedetään, olet alakynnessä, et kykene perustelemaan sanomisiasi, asiat menevät sinulla helposti ristiin ja mikä sinulle on ratkaisu: väkivallalla uhkaaminen (vaikka miten peitellysti).

Vaikutat äidiltä, joka ei ole kovinkaan suosittu ja joka kohtelee myös lapsiaan tavalla, joka ei lupaa heille hyvää tulevaisuutta.

 

Mietipä joskus tätä yhtälöä: 10 lasta haluaa jättää A:n kutsumatta synttäreilleen. Jos minun lapseni ei A:ta kutsu, olen minä sinun mielestäsi omaan napaani tuijottava minä-minä -ihminen, vaikka kaikkien muidenkin lasten vanhemmat ovat tehneet saman kutsuratkaisun. Miksi minä olen itsekäs tehdessäni ihan saman kuin kaikki muutkin?

[/quote]

 

Missä oli väkivaltaisia uhkauksia? Tuo "elämä läimäyttää avokämmenellä naamaan"? Se on sanonta jolla tarkoitetaan sitä että todellisuus joskus vielä joskus iskee niin sanotusti päin naamaa, ja tässä tapauksessa sen myötä ehkä lapsesikin havahtuvat siihen että äidin opettama tapa keskittyä vain itseensä ei olekaan se oikea. Joskus saattaa joutua kokemaan myös sen toisen puolen. Kyseessä on siis sanonta, ymmärsitkö? En tarkoittanut kirjaimmellisesti että elämä tulee ja lyö sillä elämä on abstrakti asia eikä kykene lyömään. Helpottiko tämä ymmärtämään että tekstissä ei ollut minkäälaista väkivaltaista uhkausta, ei suoraan eikä peitellysti. Hyvä.

 

Toisekseen, sinä käänsit tämän keskustelun sinuun, ja siihen miten sinä käyttäydyt. Tämä keskustelu koskee siis kaikkia teitä kymmentä äitiä jotka jätätte nuo kaksi lasta sivuun jatkuvasti. Ei vain ja ainoastaan sinua. Kaikki ei aina koske sinua ja pelkästään sinua, vaikka näin oletkin tottunut ajattelemaan. Sinun lisäksesi maailmassa on muitakin ihmisiä ja toivon että joskus sen ymmärrät. 

[/quote]

Jos tämä ei ole keskustelu minusta, niin miksi ihmeessä sinä kirjoitat toivovasi, että elämä iskee minua ja lapsiani jne. ? MInun lisäkseni maailmassa on monia muita, mutta sinä päätit kohdistaa omat väkivaltaiset ajatuksesi nimenomaan minuun, et kaikkiin kaltaisiini.

Kirjoitit ihan itse "

Joko sulla on ongelmia luetun ymmärtämisessä, tai sitten vain olet niin epäempaattinen ja kypsymätön ihminen ettet asiaa kykene ymmärtämään. AIkuisten tehtävä on opettaa lapselle että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Eri asia on jos kutsutaan vain esimerkiksi puolet porukasta mukaan, eli ulkopuolelle ei aina jätetä sitä samaa henkilöä.

 

En jaksa enään sinulle kertoa mitä olen sinusta mieltä, tiedät sen varmasti jo valmiiksi. Toivottavasti joskus kuitenkin elämä läimäyttää myös lastasi avokämmenellä naamaan ja hänelle paljastuu että äidin opit eivät ehkä olleetkaan ne parhaat mahdolliset. Joskus olisi hyvä yrittää nähdä maailma myös muiden silmin. Ehkä se sinultakin joskus vielä onnistuu, paljon työtä se tosin vaatii koska näemmä tuo itsekeskeisyys on sinulle luontainen ominaisuus."

 

Miksi kirjoitit noin, jo minä en ole minkään arvoinen? Käytit kuitenkin aika monta sanaa minua mollataksesi.

 

 

[/quote]

Pahoitteluni asiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:01"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:53"]

 

Ymmärrän. Tuo ei ole normaalille ihmiselle mikään vertauskuva.

[/quote]

 

Etkö enään keksinyt mitään sanottavaa lapsettomista häistä vai miten piti takertua tähän? Lapsella nyt ei ole mitään niin tärkeää elämässään kuin lapsi on vanhemmalle, joten tässä tapauksessa uskoisin että lemmikki on yksi tärkeimmistä ja rakkaimmista elollisista olennoista lapsen elämässä. En tarkoittanut että lapsi on sama asia kuin lemmikki, ja tämän ymmärtäisit jos tietäisit mitä tarkoittaa sana vertauskuva. :)

[/quote]

Luin ketjun ja sattui olemaan AINOA täysin idioottimainen letkautus. Siksi kommentti. Teille riitapukareille voin vain todeta, että kumpikaan ei ole täysin väärässä.

Vierailija
164/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Järjestä lapsesi kanssa juhlat, ihan vaikka kevään/kesän kunniaksi. Tai naamiaiset. Kutsu niihin lapsesi tarhakaverit. Kenties juhlat, joissa on mieleistä ohjelmaa jne. muuttaisi tilannetta ja alkaisi sitten tulla kutsuja teillekin? Lisäksi pääset havainnoimaan lapsesi ja muiden lasten käytöstä.

Vierailija
165/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:38"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:18"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:45"]

 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:34"]

 

 

 

 

 

Joko sulla on ongelmia luetun ymmärtämisessä, tai sitten vain olet niin epäempaattinen ja kypsymätön ihminen ettet asiaa kykene ymmärtämään. AIkuisten tehtävä on opettaa lapselle että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Eri asia on jos kutsutaan vain esimerkiksi puolet porukasta mukaan, eli ulkopuolelle ei aina jätetä sitä samaa henkilöä.

 

 

 

En jaksa enään sinulle kertoa mitä olen sinusta mieltä, tiedät sen varmasti jo valmiiksi. Toivottavasti joskus kuitenkin elämä läimäyttää myös lastasi avokämmenellä naamaan ja hänelle paljastuu että äidin opit eivät ehkä olleetkaan ne parhaat mahdolliset. Joskus olisi hyvä yrittää nähdä maailma myös muiden silmin. Ehkä se sinultakin joskus vielä onnistuu, paljon työtä se tosin vaatii koska näemmä tuo itsekeskeisyys on sinulle luontainen ominaisuus.

 

[/quote]

 

 

 

Voisit varmaan kertoa, miksi kirjoituksesi on täynnä väkivaltaisia ilmaisuja. Tiedetään, olet alakynnessä, et kykene perustelemaan sanomisiasi, asiat menevät sinulla helposti ristiin ja mikä sinulle on ratkaisu: väkivallalla uhkaaminen (vaikka miten peitellysti).

 

Vaikutat äidiltä, joka ei ole kovinkaan suosittu ja joka kohtelee myös lapsiaan tavalla, joka ei lupaa heille hyvää tulevaisuutta.

 

 

 

Mietipä joskus tätä yhtälöä: 10 lasta haluaa jättää A:n kutsumatta synttäreilleen. Jos minun lapseni ei A:ta kutsu, olen minä sinun mielestäsi omaan napaani tuijottava minä-minä -ihminen, vaikka kaikkien muidenkin lasten vanhemmat ovat tehneet saman kutsuratkaisun. Miksi minä olen itsekäs tehdessäni ihan saman kuin kaikki muutkin?

 

[/quote]

 

 

 

Missä oli väkivaltaisia uhkauksia? Tuo "elämä läimäyttää avokämmenellä naamaan"? Se on sanonta jolla tarkoitetaan sitä että todellisuus joskus vielä joskus iskee niin sanotusti päin naamaa, ja tässä tapauksessa sen myötä ehkä lapsesikin havahtuvat siihen että äidin opettama tapa keskittyä vain itseensä ei olekaan se oikea. Joskus saattaa joutua kokemaan myös sen toisen puolen. Kyseessä on siis sanonta, ymmärsitkö? En tarkoittanut kirjaimmellisesti että elämä tulee ja lyö sillä elämä on abstrakti asia eikä kykene lyömään. Helpottiko tämä ymmärtämään että tekstissä ei ollut minkäälaista väkivaltaista uhkausta, ei suoraan eikä peitellysti. Hyvä.

 

 

 

Toisekseen, sinä käänsit tämän keskustelun sinuun, ja siihen miten sinä käyttäydyt. Tämä keskustelu koskee siis kaikkia teitä kymmentä äitiä jotka jätätte nuo kaksi lasta sivuun jatkuvasti. Ei vain ja ainoastaan sinua. Kaikki ei aina koske sinua ja pelkästään sinua, vaikka näin oletkin tottunut ajattelemaan. Sinun lisäksesi maailmassa on muitakin ihmisiä ja toivon että joskus sen ymmärrät. 

 

[/quote]

 

Jos tämä ei ole keskustelu minusta, niin miksi ihmeessä sinä kirjoitat toivovasi, että elämä iskee minua ja lapsiani jne. ? MInun lisäkseni maailmassa on monia muita, mutta sinä päätit kohdistaa omat väkivaltaiset ajatuksesi nimenomaan minuun, et kaikkiin kaltaisiini.

 

Kirjoitit ihan itse "

 

Joko sulla on ongelmia luetun ymmärtämisessä, tai sitten vain olet niin epäempaattinen ja kypsymätön ihminen ettet asiaa kykene ymmärtämään. AIkuisten tehtävä on opettaa lapselle että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Eri asia on jos kutsutaan vain esimerkiksi puolet porukasta mukaan, eli ulkopuolelle ei aina jätetä sitä samaa henkilöä.

 

 

 

En jaksa enään sinulle kertoa mitä olen sinusta mieltä, tiedät sen varmasti jo valmiiksi. Toivottavasti joskus kuitenkin elämä läimäyttää myös lastasi avokämmenellä naamaan ja hänelle paljastuu että äidin opit eivät ehkä olleetkaan ne parhaat mahdolliset. Joskus olisi hyvä yrittää nähdä maailma myös muiden silmin. Ehkä se sinultakin joskus vielä onnistuu, paljon työtä se tosin vaatii koska näemmä tuo itsekeskeisyys on sinulle luontainen ominaisuus."

 

 

 

Miksi kirjoitit noin, jo minä en ole minkään arvoinen? Käytit kuitenkin aika monta sanaa minua mollataksesi.

 

 

 

 

[/quote]

 

Pahoitteluni asiasta.

[/quote]

 

Ei kun ei sittenkään pahoittelua...

Vierailija
166/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:20"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:14"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:37"]

--

Miten lapsettomien häiden valikoiva kutsuminen poikkeaa lapsen synttäreiden valikoivasta kutsumisesta?

[/quote]
En enää osallistu tähän vääntöön lapsettomista häistä. Se ei kuulu keskustelun aiheeseen. Jos näet sen argumenttisodan erävoittona, niin nauti voitostasi. 

Sen sijaan minua kiinnostaa tämä:

"Mietipä joskus tätä yhtälöä: 10 lasta haluaa jättää A:n kutsumatta synttäreilleen. Jos minun lapseni ei A:ta kutsu, olen minä sinun mielestäsi omaan napaani tuijottava minä-minä -ihminen, vaikka kaikkien muidenkin lasten vanhemmat ovat tehneet saman kutsuratkaisun. Miksi minä olen itsekäs tehdessäni ihan saman kuin kaikki muutkin?"


Olen jo selittänyt omalta osaltani, että erittäin ongelmaista lasta (kuten 148:n tarina) tai itsensä kiusaajaa ei tarvitse kutsua juhliinsa. Mutta kun kutsulistojen ulkopuolelle jää myös ihan tavallisia lapsia, joilla ei tällaisia näkyviä ongelmia ole. Ei voi automaattisesti olettaa, että syrjityssä olisi automaattisesti jokin tietty vika. Tässä maassa kiusataan niin päiväkodeissa, peruskoulussa kuin korkeakouluissakin ihan tavallisia lapsia ja nuoria, joissa ei ole ollut kerrassaan mitään vikaa.

Joten jos tällainen tapaus ilmenee, niin mielestäni aikuisten tehtävä on selvittää ongelman syy yhdessä, sekä vanhempien että ohjaajien ja opettajien. Onko tosiaan lapsi jäänyt ryhmäkuvasta pois ja siksi jäänyt sattumalta kutsulistojen ulkopuolelle? Onko sattunut jokin muu erehdys, vai onko lasten välillä jotakin kärhämää? Vai onko lapsi joutunut todellakin syrjityksi?

Minusta aikuinen ei voi vetäytyä "kun kaikki muutkin" fraasin taakse. Aikuinen ihminen selvittää ongelman, kun se tulee hänelle tietoon. Ja minusta siihen yksinkertaisin konsti on kysyä, että "miksi jätit Maijan kutsumatta" ja käydä asia läpi. 

Ja edelleen: ei tarvitse kutsua kiusattuja, ei tarvitse kutsua ongelmaista lasta, ei tarvitse kutsua koko ryhmää, jos ei tahdo ja kokee sen vaikeaksi. Mutta perusteettomasti yhden tai kahden jättäminen pois kun kutsuu koko muun ryhmän on syrjimistä.

[/quote]

Soitatko sinä oikeasti kaikki vanhemmat läpi ja kysyt, keitä on kutsuttu muiden synttäreille? Ja sitten ristiintaulukoit, kuka on jäänyt kutsumatta. Vai miten muuten saat selville, ketä ei koskaan kutsuta?

[/quote]

Eikö asiaa voi kysyä lapselta ketä kutsuit tai monta tulee ja monta esim tyttöä teillä on ja vähentää...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:01"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:53"]

 

 

 

Ymmärrän. Tuo ei ole normaalille ihmiselle mikään vertauskuva.

 

[/quote]

 

 

 

Etkö enään keksinyt mitään sanottavaa lapsettomista häistä vai miten piti takertua tähän? Lapsella nyt ei ole mitään niin tärkeää elämässään kuin lapsi on vanhemmalle, joten tässä tapauksessa uskoisin että lemmikki on yksi tärkeimmistä ja rakkaimmista elollisista olennoista lapsen elämässä. En tarkoittanut että lapsi on sama asia kuin lemmikki, ja tämän ymmärtäisit jos tietäisit mitä tarkoittaa sana vertauskuva. :)

[/quote]

 

Luin ketjun ja sattui olemaan AINOA täysin idioottimainen letkautus. Siksi kommentti. Teille riitapukareille voin vain todeta, että kumpikaan ei ole täysin väärässä.

[/quote]

 

Etkö vieläkään ymmärtänyt vertauskuvaa? Vai harmittaako ne lapsettomat häät vieläkin?

Vierailija
168/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:19"]Mä en tunne ap:n tapausta, enkä osaa siten sanoa mitään mielipidettä hänen lapsestaan tai vanhemmuudestaan, mutta oman tarinani kerron. Lapseni luokalla on eräs tyttö jota ei kutsuta koskaan mihinkään. (lapset 11-vuotiaita.)

 

Mä olen itse meidän osalta tehnyt sen päätöksen ja niin on muidenkin lasten vanhemmat (ihan oma-aloitteisesti tietenkin). Lapselle tätä ei itselleen kerrota, tietenkään, mutta se on ihan tietoista.

 

En edes tiedä mistä aloittaisin kertomaan sen lapsen luonteesta, mutta aloitetaan nyt vaikka sillä että ensimmäisellä kerralla kun hän oli meillä hän söi meillä omin lupineen paketillisen keksejä, ja leipäkorillisen leipää. Tuli käymään meillä ruoka-ajan jälkeen joten ihan jälkkärinä veteli. Ei tässä mitään. Lapsi penkoo kaikki paikat meillä, meidän makarin kaapit ja piiloleikissä saattaa mennä meidän petivaatteisiin. Lapsella ei ole nukkumaanmenoaikoja vaan hänen äitinsä haluaa hänen itse löytävän biologisen rytminsä, joten lapsi on ihan psykedeelinen koko päivän. Lapsi ei syö aamiaista, koska hänen ei tarvitse. Koulussa hän syö leipää pelkästään. Hän saa olla koulusta pois äitinsä luvalla, ja käydä sitten uimahallissa ja kaupungilla. Usein pyytää meidän tyttöä kaupungille kun on koululle ilmoitettu että hän on poissa. Meidän lapselle ja muillekin tytön käytös on todella hämmentävää, ja kukaan ei oikein tunnu tuntevan hänen äitiään. Tyttö käyttää sanoja "huora", ja kertoo valitsevansa farkut sillä perusteella missä hänen perseensä (juuri tuolla sanalla) näyttää hyvältä. Tyttö tanssii estoitta luokan pojille, antanut jollekin sylitanssin (lapsemme ei tätä termiä tunnista mutta kuvaili tuon tanssin ja hyvin pystyi päättelemään). Tyttö on todella röyhkeä, mitä enemmän hän meillä oli sitä röyhkeämmäksi tuli. Saattoi haukkua minua meidän lapselle natsisiaksi yms. Minun piti ihan tosi napakasti puhua tuolle tytölle siitä että meillä ei muuten käyttäydytä noin.

 

Näitä esimerkkejä on oikeasti lukuisia, ja aivan alusta saakka tyttö on ollut uskomattoman haastava.

 

Tapasin tytön äidin ja päätin keskustella hänen kanssaan ja kyselin lapsesta. Mulle tuli järkytyksenä miten hänen äitinsä näki lapsensa toiminnan. Sieltä tuli selostusta miten he ovat kertaalleen vaihtaneet koulua kun heidän lastaan kiusattiin, ja nyt on taas menossa koulu vaihtoon kun tyttöä kiusataan taas tässä koulussa. Olin ihan ällikällä lyöty. Mä juttelen lapseni opettajan ja muiden vanhempien kanssa päivittäin tai viikoittain, ja jokainen vanhempi on sanonut että se tyttö kiusaa muita, ja häntä vältellään siksi.  Me muut vanhemmat on painotettu että missään nimessä sitä tyttöä ei saa kiusata takaisin, mutta tytön käytös ahdistaa toisia lapsia suunnattomasti. Mä uskon muiden lapsien tarinaa, koska olen itse nähnyt miten  tyttö käyttäytyy. Uskomattoman harhaista oli myös äidin ylenpalttinen kehu lastaan kohtaan. Adjektiivit joilla hän tytärtään kuvaili ei missään olosuhteissa kuulostaneet siltä lapselta jonka minä olen tavannut.

 

Tyttö oli kuulema herkkä kaunosielu, runoilija, avulias, antelias, kaikkien kaveri, väärin ymmärretty piilonero. Muut lapset eivät kuulema arvosta hänen lapsensa ainutlaatuisuutta. Se millaisten ruusunpunaisten lasien läpi äiti tytärtään katsoi ihmetytti minua suuresti. MITEN pielessä voi olla käsitys siitä millainen hänen lapsensa todellisuudessa on?? Äiti kehui suorastaan miten hänen lapsensa osaa käydä itse nukkumaan, hän menee maate jo kymmeneltä ja lapsi on niin reipas ja itsenäinen että käy nukkumaan hänen jälkeensä. Lapsi valvoi meilläkin aamu kolmeen, tuntui kuin vauvan kanssa olisi valvonut kun lapsi ramppasi pitkin kämppää. Sen jälkeen ei ole tullut meille kylään.

 

Lapsi on myös todella ylipainoinen, mutta äiti kehui lapsensa sulavia tanssiliikkeitä ja kuinka yhtä hänen tyttärensä on tanssiliikkeiden kanssa, ja miten lihaksikas tyttö on kun hän tanssii. Tyttö myös haisee ulosteelle, eikä pyyhi takapuoltaan  kun käy kakalla. Hänen alushousunsa olivat kuivuneessa ulosteessa ja näyttivät olleen yllään aika kauan. Lapsen ei kuulema tarvitse myöskään peseytyä jos ei halua, hän kannattaa vapaata kasvatusta ja tietää että hän on saanut kaksi muutakin lasta aikuisiksi samalla tavalla ja tietää kuinka hommat toimii. Äidin selostukset kuulostivat harhaisilta, todellisuudesta ei ollut tietoakaan.

 

Tuo keskustelu avasi mun silmät. Ei mitenkään ole mahdollista että noin suurissa harhoissa elävä ihminen voi ikinä käsittää MIKSI hänen lastaan "kiusataan". Joten mitä vaihtoehtoja jää toisille lapsille? Jättää kutsumatta lapsi synttäreille, ja antaa äidin jatkaa lapsensa "pahoinpitelyä" kasvattamalla lapsestaan sosiaalisesti kyvytön ja hyljeksitty. Mitä muut voivat tehdä? Ei mitään. Mikään laki ei kiellä "vapaata" kasvatusta, ja lapsen äiti kyllä tosiaan välittää lapsestaan omalla hullulla tavallaan. Mutta suurin osa ihmisistä ei kasvata lastaan noin, eikä se tee meistä muista kiusaajia.

 

Tämän kerron täällä siksi, että ihmiset ymmärtäisivät että asiat eivät ole mustavalkoisia. Meillä on nyt tilanne missä muut luokkakaverit kiusaavat jättämällä kutsumatta tämän yhden synttäreille, mutta tytön käytöstavat ovat niin taivaallisen kaukana normaalista eikä äitinsäkään tätä käsitä. Emme me voi muuttaa toisia ihmisiä, jos ajatukset ovat noin ääripäässä toisistaan.

 

Kuinka me opetamme lapsillemme, että ei saa syrjiä kun yhteisön sisällä on "viidakkovekara" jota eivät koske mitkään yhteisön säännöt ja normit? Olkoot kaikki sellaisia kuin ovat, mutta kyllä se mielestäni on se viidakkovekara jonka täytyyy äitinsä avulla lähentyä "normeja", eikä olettaa että muut sallivat hänen toimia jatkuvasti vastavirtaan.

 

 

[/quote]

En edes viitsinyt lukea loppuun tarinaasi.

Vaikuttaa olevan kotiolot vaikeat ja syyllistää tästä vaan lasta. Oliko lapsella ollut nälkä ja olisitko voinut AIKUISENA kertoa että meillä ei voi mennä itse ottamaan luvatta mitään että pitää pyytää lupa.... Ja missä helvetissä sä olit jos vieras pystyy teillä kaapin syömään tyhjäksi???

Jne jne jne

[/quote]

Ja ilmoita lastensuojeluun!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:39"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:01"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:53"]

 

Ymmärrän. Tuo ei ole normaalille ihmiselle mikään vertauskuva.

[/quote]

 

Etkö enään keksinyt mitään sanottavaa lapsettomista häistä vai miten piti takertua tähän? Lapsella nyt ei ole mitään niin tärkeää elämässään kuin lapsi on vanhemmalle, joten tässä tapauksessa uskoisin että lemmikki on yksi tärkeimmistä ja rakkaimmista elollisista olennoista lapsen elämässä. En tarkoittanut että lapsi on sama asia kuin lemmikki, ja tämän ymmärtäisit jos tietäisit mitä tarkoittaa sana vertauskuva. :)

[/quote]

Luin ketjun ja sattui olemaan AINOA täysin idioottimainen letkautus. Siksi kommentti. Teille riitapukareille voin vain todeta, että kumpikaan ei ole täysin väärässä.

[/quote]

Olihan tuolla jossain niinkin fiksu kommentti että lapset on eriarvoisia päiväkodilla ja siksi tämä kyseinen kommentoijakin kohtelee lapsia eriarvoisesti eikä aio tehdä muutoksia toimintansa :D

Saatanan taulapäät

Vierailija
170/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:40"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:38"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:18"][quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:45"]

 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:34"]

 

 

 

 

 

Joko sulla on ongelmia luetun ymmärtämisessä, tai sitten vain olet niin epäempaattinen ja kypsymätön ihminen ettet asiaa kykene ymmärtämään. AIkuisten tehtävä on opettaa lapselle että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Eri asia on jos kutsutaan vain esimerkiksi puolet porukasta mukaan, eli ulkopuolelle ei aina jätetä sitä samaa henkilöä.

 

 

 

En jaksa enään sinulle kertoa mitä olen sinusta mieltä, tiedät sen varmasti jo valmiiksi. Toivottavasti joskus kuitenkin elämä läimäyttää myös lastasi avokämmenellä naamaan ja hänelle paljastuu että äidin opit eivät ehkä olleetkaan ne parhaat mahdolliset. Joskus olisi hyvä yrittää nähdä maailma myös muiden silmin. Ehkä se sinultakin joskus vielä onnistuu, paljon työtä se tosin vaatii koska näemmä tuo itsekeskeisyys on sinulle luontainen ominaisuus.

 

[/quote]

 

 

 

Voisit varmaan kertoa, miksi kirjoituksesi on täynnä väkivaltaisia ilmaisuja. Tiedetään, olet alakynnessä, et kykene perustelemaan sanomisiasi, asiat menevät sinulla helposti ristiin ja mikä sinulle on ratkaisu: väkivallalla uhkaaminen (vaikka miten peitellysti).

 

Vaikutat äidiltä, joka ei ole kovinkaan suosittu ja joka kohtelee myös lapsiaan tavalla, joka ei lupaa heille hyvää tulevaisuutta.

 

 

 

Mietipä joskus tätä yhtälöä: 10 lasta haluaa jättää A:n kutsumatta synttäreilleen. Jos minun lapseni ei A:ta kutsu, olen minä sinun mielestäsi omaan napaani tuijottava minä-minä -ihminen, vaikka kaikkien muidenkin lasten vanhemmat ovat tehneet saman kutsuratkaisun. Miksi minä olen itsekäs tehdessäni ihan saman kuin kaikki muutkin?

 

[/quote]

 

 

 

Missä oli väkivaltaisia uhkauksia? Tuo "elämä läimäyttää avokämmenellä naamaan"? Se on sanonta jolla tarkoitetaan sitä että todellisuus joskus vielä joskus iskee niin sanotusti päin naamaa, ja tässä tapauksessa sen myötä ehkä lapsesikin havahtuvat siihen että äidin opettama tapa keskittyä vain itseensä ei olekaan se oikea. Joskus saattaa joutua kokemaan myös sen toisen puolen. Kyseessä on siis sanonta, ymmärsitkö? En tarkoittanut kirjaimmellisesti että elämä tulee ja lyö sillä elämä on abstrakti asia eikä kykene lyömään. Helpottiko tämä ymmärtämään että tekstissä ei ollut minkäälaista väkivaltaista uhkausta, ei suoraan eikä peitellysti. Hyvä.

 

 

 

Toisekseen, sinä käänsit tämän keskustelun sinuun, ja siihen miten sinä käyttäydyt. Tämä keskustelu koskee siis kaikkia teitä kymmentä äitiä jotka jätätte nuo kaksi lasta sivuun jatkuvasti. Ei vain ja ainoastaan sinua. Kaikki ei aina koske sinua ja pelkästään sinua, vaikka näin oletkin tottunut ajattelemaan. Sinun lisäksesi maailmassa on muitakin ihmisiä ja toivon että joskus sen ymmärrät. 

 

[/quote]

 

Jos tämä ei ole keskustelu minusta, niin miksi ihmeessä sinä kirjoitat toivovasi, että elämä iskee minua ja lapsiani jne. ? MInun lisäkseni maailmassa on monia muita, mutta sinä päätit kohdistaa omat väkivaltaiset ajatuksesi nimenomaan minuun, et kaikkiin kaltaisiini.

 

Kirjoitit ihan itse "

 

Joko sulla on ongelmia luetun ymmärtämisessä, tai sitten vain olet niin epäempaattinen ja kypsymätön ihminen ettet asiaa kykene ymmärtämään. AIkuisten tehtävä on opettaa lapselle että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Eri asia on jos kutsutaan vain esimerkiksi puolet porukasta mukaan, eli ulkopuolelle ei aina jätetä sitä samaa henkilöä.

 

 

 

En jaksa enään sinulle kertoa mitä olen sinusta mieltä, tiedät sen varmasti jo valmiiksi. Toivottavasti joskus kuitenkin elämä läimäyttää myös lastasi avokämmenellä naamaan ja hänelle paljastuu että äidin opit eivät ehkä olleetkaan ne parhaat mahdolliset. Joskus olisi hyvä yrittää nähdä maailma myös muiden silmin. Ehkä se sinultakin joskus vielä onnistuu, paljon työtä se tosin vaatii koska näemmä tuo itsekeskeisyys on sinulle luontainen ominaisuus."

 

 

 

Miksi kirjoitit noin, jo minä en ole minkään arvoinen? Käytit kuitenkin aika monta sanaa minua mollataksesi.

 

 

 

 

[/quote]

 

Pahoitteluni asiasta.

[/quote]

 

Ei kun ei sittenkään pahoittelua...

[/quote]

Jep :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 20:51"]

 

[/quote]

 

 

 

Ei kun ei sittenkään pahoittelua...

[/quote]

 

Jep :D

[/quote]

Ei ollut alkuperäisten kirjoittajien kirjoittamia....

Vierailija
172/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miks tällasesta pitää tehdä ongelma? Kai synttäreille saa kutsus ketkä haluaa tai olla pitämättä kaverisynttäreitä haloo tarhaiässä jos niin haluaa. Ehkä lapselle sanotaan kutsu viisi kaveria ja sitten viisi kutsutaan. Vai sitäkö tällä haetaan että on kutsuttava koko ryhmä tyyliin kaikki 22 lasta? Vastuukysymykset ja vakuutukset? Miks tällasesta tarvii tehdä niin vaikeeta? Elämä tuskinpa on reiluu tarhan jälkeenkään. Ette ole tosissanne että vielä soittelisitte vanhemmille tivaten syytä miksei lasta ole kutsuttu? Mikään laki ei vissiin velvoita vastaamaan. Olispa ahdistavaa jos tollasia alettais tivaamaan kun mitään rikosta ei oo tapahtunu. Elämä on...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
173/241 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 18:06"]

Minusta voisit ehdottaa, että vanhempien ei annettaisi laittaa kutsuja lokeroihin. Meillä kutsut annetaan vanhempien käteen, ja sekin kohtuu huomaamattomasti. Tässähän on voinut käydä niin, että kun ei ole alunperinkään kutsuttu, ei kutsuta nytkään. Ihmiset on aika kaavoihin kangistuneita. Minusta voisit ihan hyvin kysyä näiltä vanhemmilta tyyliin että "kuulin että siskoleenalla oli eilen synttärit, meidän Liisa olisin mielellään myös tullut", ja katsoa mitä valheita vanhemmat keksivät, ja siitä sitten jatkaa keskustelua. Ehkä se siitä aukenisi.

[/quote]

Minulle on sanottu noin ja olen vastannut, että "lapset haluavat paljon kaikenlaista,  meille kutsuttiin vain Siskoleenan kaverit". Ja kun inttäminen jatkui, että "onhan ne samassa ryhmässä" niin vastasin, että "kuten jo äsken sanoin, vain kaverit kutsuttiin eikä Liisa kuulu heihin".

Vierailija
174/241 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 22:41"]

Pistää ikävästi silmään, että etsitään jälleen syytä ei-kutsutun lapsen sosiaalisista taidoista ja jopa siitä, ovatko hänen vanhempansa ahkerasti vieneet häntä erilaisiin harrastuksiin. Onko se niin vaikea vaihtoehto, että muu ryhmä ajattelemattaan tai täysin tiedostaen sysäävät yhden lapsen syrjään leikeistä, juhlista ja kaikesta?

Minua itseäni kiusattiin naapuripiirissäni hyvinkin järjestelmällisesti ihan pikkulapsista lähtien: ryhmäleikeissä ohjattiin leikkimään ihan toiselle puolen pihaa, kiusattiin synttäreillä, "suututettiin" lähtemään kotiin kun ensin oli haettu leikkeihin... Kerran jätettiin postilaatikkoon pitkä pilkkakirje. En ollut ongelmalapsi. Olin seurallinen, osallistuin leikkeihin ja kuljin joskus harrastuksissa. En käyttäytynyt huonosti, enkä ollut muita mätkivä pikkuterroristi. Olin vain osunut samaan asuinpiiriin pomottavan ongelmalapsen kanssa, joka keräsi tehokkaasti ryhmätukea itselleen.

Myös omien kokemusteni mukaan ohjaajana (ei LTO) syrjityksi voi joutua lapsi, joka on ihan tavallinen, itse asiassa ohjaajan kannalta jopa ihanteellinen: lapsi joka kuuntelee ohjeet ja toimii niiden mukaan, osallistuu leikkeihin ja viihtyy muiden lasten seurassa. Ei edes mikään äärimmäisen ujo, sulkeutunut eikä toisaalta tungetteleva suupaltti, eikä varsinkaan mikään ongelmatapaus. 

En väitä etteikö koskaan syytä olisi tässä lapsessa, jota ei oteta leikkeihin eikä kutsuta juhliin. Mutta usein kyse on ihan paisuneesta ajattelemattomuudesta ja siitä, että aikuiset eivät ajoissa puutu syrjimiseen. Ja tässä olisi vanhemmilla oiva tilaisuus selvittää mikä mättää, kun se yksi lapsi jätetään koko muusta ryhmästä toistuvasti kutsumatta.

En väitä myöskään, että kaikki kutsumatta jättämiset olisivat automaattisesti kiusaamista. Mutta selvittäkää asia, älkääkä keksikö verukkeita sille, että puuttua ei tarvitse. Se kutsumatta jätetty ja muutenkin syrjitty lapsesi voi olla myös omasi.

Enkä nyt siis puhu siitä, että kutsutaan kymmenestä lapsesta kolme tai siitä, että ei voi pitää jättisynttäreitä. Se on selvitetty täällä jo moneen kertaan. 

108 (muun muassa)

[/quote]

MInä en ymmärrä tätä lainkaan. Eskariin/päiväkotiinhan nimenomaan mennään siksi, että siellä opitaan odottamaan omaa vuoroa, ottamaan muita huomioon jne. Aika outoa, jos ei LTO tai eskariope osaa työtään vaan koko vuoden ajan ryhmä voi eristää yhden lapsen eikä kukaan aikuinen sitä huomaa!

 

Onko meillä päiväkodeissa epäpätevää ja ammattitaidotonta väkeä, jos siellä ei edes alkeellisiin perusasioihin saada muutosta? Tälläkin palstalla on moneen kertaan korostettu sitä, miten eskarista tulee koulukypsiä lapsia, jotka osaavat olla muiden kanssa, antavat työrauhan ja ovat hyviä kavereita. Viestiketjusta päätelleen niin ei olekaan vaan eskari on aika tarpeeton eettisen puolen kasvattaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
175/241 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 08:36"]

Mä en tajua kuinka aikuiset ihmiset voi sallia tuollaisen syrjimisen,

 

meillä lapsi kerran sanoi ettei kannata kutsua säätää kun se ei koskaan leiki tai puhu mitään.

siitä alkoi pitkä keskustelu ihmisten luonteista ja kiusaamisesta ja syrjimisestä. Saara kutsuttiin.

 

synttäreillä Saara istui syrjässä ja katseli alaspäin kunnes menin itse häntä auttamaan leikkiin. Rohkaisin ja oma lapseni keskustelusta viisaantuneena valitsi hänet parikseen parileikkeihin.

 

muistan ikuisesti kun Saaran äiti soitti illalla ja itki ilon kyyneleitä ja kiitti sydämestään lapsensa puolesta koska hänellä oli kuulemma ollut koko kesän paras päivä. Kyllä siinä itselläkin kyynel tuli silmään kuinka pienellä voi saada lapsen iloiseksi.

 

tänä päivänä lapseni ja Saara ovat hyvät ystävät vaikka koulukin on vaihtunut.

[/quote]

 

Teitpä todella kauniin teon <3 Olet esimerkillinen.

 

Vierailija
176/241 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan aina mun synttärit joille äiti pakotti kutsumaan kaikki. Tuli sitten myös tyttö joka mua kiusasi, synttäreilläni ilveili ja kyöräsi, halusi päsmätä mitä leikitään, haukkui saamani lahjat ja kakun. Itkuun päättyi se päivä illalla ja ne oli paskimmat synttärit ikinä. Mutta kun oli pakko kutsua sekin prinsessa ettei vaan sille tule paha mieli.

Vierailija
177/241 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 19:23"]

Muistan aina mun synttärit joille äiti pakotti kutsumaan kaikki. Tuli sitten myös tyttö joka mua kiusasi, synttäreilläni ilveili ja kyöräsi, halusi päsmätä mitä leikitään, haukkui saamani lahjat ja kakun. Itkuun päättyi se päivä illalla ja ne oli paskimmat synttärit ikinä. Mutta kun oli pakko kutsua sekin prinsessa ettei vaan sille tule paha mieli.

[/quote]

 

No missä ihmeessä se äitisi silloin oli, jotta olisi nähnyt itse, mitä tapahtuu? Olitko kertonut syyn, miksi et halunnut häntä kutsua? Miten äiti sen sivuutti?

 

Mielestäni on kohtuullisen järkevä ajatus kutsua kiusaajakin ainakin joissain tapauksissa, koska siinä vanhemmilla on erinomainen tilaisuus päästä katsomaan, mitä lapsiryhmässä oikein tapahtuu.

Vierailija
178/241 |
22.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 19:57"][quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 19:23"]

Muistan aina mun synttärit joille äiti pakotti kutsumaan kaikki. Tuli sitten myös tyttö joka mua kiusasi, synttäreilläni ilveili ja kyöräsi, halusi päsmätä mitä leikitään, haukkui saamani lahjat ja kakun. Itkuun päättyi se päivä illalla ja ne oli paskimmat synttärit ikinä. Mutta kun oli pakko kutsua sekin prinsessa ettei vaan sille tule paha mieli.

[/quote]

 

No missä ihmeessä se äitisi silloin oli, jotta olisi nähnyt itse, mitä tapahtuu? Olitko kertonut syyn, miksi et halunnut häntä kutsua? Miten äiti sen sivuutti?

 

Mielestäni on kohtuullisen järkevä ajatus kutsua kiusaajakin ainakin joissain tapauksissa, koska siinä vanhemmilla on erinomainen tilaisuus päästä katsomaan, mitä lapsiryhmässä oikein tapahtuu.

[/quote]

Ei se koko aikaa ole ollut paikalla joten kiusaaminen tapahtuu tietenkin silloin kun aikuisia ei ole läsnä. Joo en todellakaan kannata kiusaajan kutsumista synttäreille eikä mun lapseni tarvitse kutsua kaikkia vaan kutsuu ketkä tahtoo.

Vierailija
179/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ihmeessä lastasi ei kutsuta, jos melkein kaikki muutkin kutsutaan? Jos hän siis tulee toimeen kaikkien kanssa yms. Ettei taustalla ole jonkinlainen kiusaaminen?

 

 

Vierailija
180/241 |
21.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syrjintää eli kiusaamista. Onko lapsesi sosiaaliset taidot riittävät?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan neljä