Milloin tajusit, että nuoruus on jäänyt taakse?
Kommentit (99)
olen amk-ope. tieto räjähti päähäni kun tajusin, että opiskelijat voisivat olla omia lapsiani. Ja kevyesti. Olin silloin 42-43 v.
Ehkei nuoruus, mutta remuaminen. Tajusin tämän kun viisi vuotta nuorempi siskoni tuli vastaan baarissa. Olin siis "vain" 23, mutta silloin tajusin että ainakin nuorisodiskot saavat jäädä ja eräänlainen nuoruus meni siinä.
Olen 35 eikä ole vielä sellaista tunnetta tullut.
Odotan vielä nuoruutta eli seksiä, ensimmäistä varsinaista työpaikkaa, parisuhdetta, hauskaa äijämeininkiä nuorien miesaikuiskaverien kanssa ja hyvää terveyttä.
-Mies 29v-
Tunnen itseni vielä nuoreksi ja peilistäkin katsoo nuori kaveri ;) Ehkä nyt raskaana ollessa alkaa tuntua olo vanhemmalta kun monet ystävätkin ovat raskaana tai jo perheellisiä.
Nainen 31v.
Kun aloitin opiskelut viime syksynä. Olen 35v ja muut reippaasti nuorempia. Haikeaa, mutta toisaalta, en mistään hinnasta eläisi uuddestaan ajanjaksoa 20-35v :)
Lähinäkö huononi, ihmiset alkoivat ottaa sanomiseni tosissaan, minuun alettiin kohdistaa äiti vihaa ja huumorini olikin uhkaavaa.
Lihon helpommin kuin ennen. Energiaa liikkumiseen on vähemmän.. Kaiken maailman vaivoja / kolotuksia tullut. Täytän kohta 29 VASTA. Prkle... Silti värjään hiukseni vaaleiksi, ahtaudun perheenäitinä minifarkkushortseihin - en haluaisi uskoa tätä. Mulle varmaan jo nauretaan :'(
Ei tunnu menevän jakeluun.
Terv. 34v.
Siinä vaiheessa, kun baarielämä ei enää innostanut, eli 22-vuotiaana. Nyt olen 43, ja hirmu hauskaa on olla keski-ikäinen. :)
Itse huomasin sen pari vuotta sitten, kun omanikäiset kaverit alkoivat mennä naimisiin ja saada lapsia tai ovat niin kiinni töissään ja muissa menoissaan, ettei heitä saa koskaan spontaanisti seuraksi minnekään. Yksinäisyys tuntuu aikuiselta... ei aina hyvällä tavalla.
En tajunnut vielä 44 vuotiaanakaan kun sain ekan vauvan ja viimeisen.
Voi voi!
Ihminen on nuori niin kauan. kun itse tuntee olevansa!
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 21:00"]
Odotan vielä nuoruutta eli seksiä, ensimmäistä varsinaista työpaikkaa, parisuhdetta, hauskaa äijämeininkiä nuorien miesaikuiskaverien kanssa ja hyvää terveyttä.
-Mies 29v-
[/quote]
Ja ai että sä tulet vielä saamaan sitä. Oletan että olet säilyttänyt terveyttäsi hyvin ja kasvattanut tiedon määrää. Olet nuoren näköinen ja älykäs tapa teeneri. Sitten teet mitä lystäät ja sekoitat pakkaa pahimman kerran. Olet tilanteen tarinankertoja.
T: 11cm mies
Minä olen 45 v ja elän elämäni ensimmäistä nuoruutta juuri nyt.
teininä oli se kiltti tyttö, tunnollinen ja aina oikein tekevä. Sitouduin nuorena. Oli se kiltti vaimo, oikea pikkuvaimo, joka eli miehensä elämää. Hoidon kotia ja lapsia.
Sitten 20 v jälkeen mies petti ja jätti.
Nyt olen vuoroviikkoäiti, ja joka toinen viikko elän teinielämää Miesystäväni kanssa, jolla on samanlainen elämätön nuoruus takana. Ajetaan prätkällä, hengaillaan, matkustellaan, rakastellaan...
en ole koskaan tuntenut itseäni näin nuoreksi kuin nyt neljävitosena.
36 -vuotiaana. Erosin pitkästä suhteesta ja huomasin samalla, että en ole enää haluttavaa tavaraa parisuhdemarkkinoilla, kaikki uudet työkaverit alkaa olemaan sen ikäisiä, että ne voisivat olla mun lapsia ja omat lapset pitää mua vaan nolona ja wanhana. Niin ja tietysti ne lukulasit....
Tajusin asian, kun saatoin puhua nuoruudessa menneessä aikamuodossa. "Silloin nuorena" jne...Nyt olen 35-v. ihan nuori kai vieläkin, mutten enää NUORI nuori :)
Kun sain ekan lapsen 28 -vuotiaana.
Olin just täyttänyt 26, kun kuulin psykologilta että vain alle 25-vuotiaat lasketaan nuoriksi. Olin ollut siihen asti siinä uskossa että 30 -vuotiaaksi asti on nuori.
Tuossa puolisentoista vuotta sitten, noin 34v.