Kristinuskosta ei saa puhua, kummallinen kokemus parin kaverin kohdalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se minusta ole kovin kummallista että järkiajatteluun kykenemättömät (kaikki kolme ihmistä avauksessa) suhtautuvat asioihin ei-järkevästi. Siksi en ole esim. yllättynyt kun AP kertoo että ei tuo uskoaan julki, mutta että hän on saanut negatiivisia reaktioita kun on tuonut uskoaan julki.

Jos saivartelultasi ehdit, niin lue avaus uudestaan, niin huomaat että tämän toisen ystävän kanssa (joka ei edes tiedä minun olevan uskossa) puhuin _yleisesti kristinuskosta_, en edes maininnut edelleenkään olevani itse uskovainen.

Eli mitä oman uskon julkituomista se mielestäsi on?

Logiikkaasi käyttäen mun lienee oletettava, että toit itse nyt julki oman uskosi, osallistumalla yleisellä tasolla tähän keskusteluun? High five, sister! 🙏

Ap

Niinhän sinä väität, puhuneesi yleisesti kristinuskosta. Pidän ihan realistisena mahdollisuutena että tämä kaverisi näki savuverhosi läpi. Usein se menee uskovilla niin, luulevat puhuvansa ihan vaan yleisellä tasolla järkevää asiaa mutta totuus paistaa läpi. Toki sama koskee monia muitakin jotka muodostavat mielipiteensä muuten kuin tosiasioiden ja järkiargumenttien pohjalta, ei vain uskovia.

Minulla ei ole uskoa jota tuoda esiin. Mutta se on aivan totta että rivien välistä ei fiksun ihmisen ole kovin vaikeaa arvata että mikä suhtautumiseni uskoon on, jo pelkästään aiemman kommenttini perusteella.

Voit pitää savuverhosi itselläsi, et ollut kysessä olleessa keskustelussa läsnä, joten aikamoista uskomista omiin kykyihisi(vai mihin perustat oman luulosi tässä asiassa, selvänäköön?) olettaa että mystisesti tietäisit paremmin keskustelun kulun, kuin minä joka olin keskustelussa se toinen osapuoli.

Mutta hyvää joulun aikaa/vapaata loppuviikkoa vai mitä sinä nyt tahollasi vietätkin!

Jouluvalmistelut odottavat minua, joten poistun keskustelusta ja palaan tuonnempana.

Ap

MIssä niihin uskovaisiin voisi tutustua?

Yksikään ystäväni ei ole uskossa.

Vapaalla tykkään bilettää ja käydä keikoilla.

Arki iltaisin luen mielelläni kirjoja.

Olen lukenut myös raamatun ja kalevalan.

Vierailija kirjoitti:

Miten uskonnostaan voi keskustella loukkaantumatta?

Kokeillaan

Ap missä it.semurhan tehnyt ateisti isäni MIELESTÄSI on?

jaa a en odota henkeä pidätellen ..ap vastaa vain helppoihin kysymyksiin.

Ehkä sinun täytyy etsiä uusia ystäviä. Uskovia tai muuten sellaisia, jotka eivät ahdistu kristinuskosta.

Huomaahan sen täällä palstallakin, että täällä ei uskosta juurikaan saa puhua.  Ja että uskon haukkumisviestit kyllä pysyvät. Niitä ei moderoida.

Lopun aika on tullut lähemmäksi, valvokaa, ettette joutuisi eksytetyiksi.

Vierailija kirjoitti:

MIssä niihin uskovaisiin voisi tutustua?

Yksikään ystäväni ei ole uskossa.

Vapaalla tykkään bilettää ja käydä keikoilla.

Arki iltaisin luen mielelläni kirjoja.

Olen lukenut myös raamatun ja kalevalan.

Sitten kun taas pääsee vapaammin kokoontumaan, niin mene kirkkoon ja seurakunnan tilaisuuksiin mukaan.

Tarotit ja muut vastaavat ei ole mitään uskontoa, vaan uskomuksia. Kristinusko taas niin kuin joku jo sanoikin täällä, niin vaikuttaa niin moneen ja sen avulla yritetään hallita ja määräillä muita ihmisiä. Minäkin uskon joihinkin ennustuksiin ja avaruusolioihin, mutta en ole kuitenkaan mikään uskovainen enkä yritä tuomita muita ihmisiä uskomuksieni taksia.

Uskon korkeimpaan, mutta en katso tietäväni Hänestä tarpeeksi tuputtaakseni näkemystäni muille.

Jokaisella meistä on kokemusta näistä oman elämänsä saarnaajista, niitä on jokaisella pikku kirkkolla ja kaikki ovat alleviivanneet koirankorville selatun Raamattunsa vähän eri kohdista. Jokaisella on varma tieto siitä että vain antamalla elämänsä kokonaan Jeesukselle voi ihminen pelastua, mutta jokaisen mielestä se voi tapahtua vain heidän opillaan.

Minkäänlaista keskustelua ei synny. Nämä paahtavat menemään kirkassilmäisellä lapsenuskolla mutta mainostoimittajan varmuudella. Tulee epämukava olo siitä että jos kuuntelee niin oma sieluparka päätyy samanlaiseen kiirastuleen jossa nämä paasaajat jo kiehuvat. Julistamisen riemu on siitä kaukana.

Usein kuultu väite siitä että kristinusko olisi Suomessa jotenkin uhattuna on kyllä aika ennenaikainen. Joka kaupunginosassa iso mutta onttouttaan kumiseva palatsi kumistaa kellojaan sunnuntaisin, turhaan. Joku oman elämänsä jeesus huutaa megafonilla Helsingin asema-lähes aina kun siitä menee ohi. Syyttävää, syyllistävää huutoa veriruskeista synneistä ja pelastautumisen pakosta. Jumala ei päästä näitä julistajia helpolla.

Onneksi meillä on keskuudessamme niitä maan hiljaisia jotka eivät huuda julki uskoaan eivätkä esiinnyt toisten sielujen asiantuntijoina, pohtivatpa ehkä valintojaan vähän tarkemmin ja sujauttavat joskus muutaman kympin maailman köyhille, näiden uskontoa kyselemättä ja kyseenalaistamatta.

Vierailija kirjoitti:

Tarotit ja muut vastaavat ei ole mitään uskontoa, vaan uskomuksia. Kristinusko taas niin kuin joku jo sanoikin täällä, niin vaikuttaa niin moneen ja sen avulla yritetään hallita ja määräillä muita ihmisiä. Minäkin uskon joihinkin ennustuksiin ja avaruusolioihin, mutta en ole kuitenkaan mikään uskovainen enkä yritä tuomita muita ihmisiä uskomuksieni taksia.

Minulla on Tarot-pakka. Se on kokoelma kauniisti piirrettyjä pahvilappuja. Pahvilappu ei tiedä eikä osaa ennustaa tulevaisuutta. Niissä on symboleita, monet taroteille ominaisia mutta osa aukeaa tavallisellekin ihmiselle. Ne auttavat joskus kysymmän oikeita asioita tai kohdistamaan katseen oikeaan paikkaan. .Joskus naurattaa miten hyvin tarotit osuvat oikeaan, joskus nei eivät auvaudu mitenkään. Tarotit eivät ole uskonto eivätkä ennustaja, ne ovat koristeellisesti piirretty satunnaistettu symbolikokoelma. Ymmärrän kyllä että uskossaan heikko ja pelokas ihminen näkee niissäkin pirun.

Vierailija kirjoitti:

Uskon korkeimpaan, mutta en katso tietäväni Hänestä tarpeeksi tuputtaakseni näkemystäni muille.

Jokaisella meistä on kokemusta näistä oman elämänsä saarnaajista, niitä on jokaisella pikku kirkkolla ja kaikki ovat alleviivanneet koirankorville selatun Raamattunsa vähän eri kohdista. Jokaisella on varma tieto siitä että vain antamalla elämänsä kokonaan Jeesukselle voi ihminen pelastua, mutta jokaisen mielestä se voi tapahtua vain heidän opillaan.

Minkäänlaista keskustelua ei synny. Nämä paahtavat menemään kirkassilmäisellä lapsenuskolla mutta mainostoimittajan varmuudella. Tulee epämukava olo siitä että jos kuuntelee niin oma sieluparka päätyy samanlaiseen kiirastuleen jossa nämä paasaajat jo kiehuvat. Julistamisen riemu on siitä kaukana.

Usein kuultu väite siitä että kristinusko olisi Suomessa jotenkin uhattuna on kyllä aika ennenaikainen. Joka kaupunginosassa iso mutta onttouttaan kumiseva palatsi kumistaa kellojaan sunnuntaisin, turhaan. Joku oman elämänsä jeesus huutaa megafonilla Helsingin asema-lähes aina kun siitä menee ohi. Syyttävää, syyllistävää huutoa veriruskeista synneistä ja pelastautumisen pakosta. Jumala ei päästä näitä julistajia helpolla.

Onneksi meillä on keskuudessamme niitä maan hiljaisia jotka eivät huuda julki uskoaan eivätkä esiinnyt toisten sielujen asiantuntijoina, pohtivatpa ehkä valintojaan vähän tarkemmin ja sujauttavat joskus muutaman kympin maailman köyhille, näiden uskontoa kyselemättä ja kyseenalaistamatta.

Meille kristityille on nimenomaan annettu lähetyskäsky.

Meidän kuuluu mennä ja julistaa evankeliumia Jeesuksesta sopivalla ja sopimattomalla ajalla, ihan kaikille ja kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon korkeimpaan, mutta en katso tietäväni Hänestä tarpeeksi tuputtaakseni näkemystäni muille.

Jokaisella meistä on kokemusta näistä oman elämänsä saarnaajista, niitä on jokaisella pikku kirkkolla ja kaikki ovat alleviivanneet koirankorville selatun Raamattunsa vähän eri kohdista. Jokaisella on varma tieto siitä että vain antamalla elämänsä kokonaan Jeesukselle voi ihminen pelastua, mutta jokaisen mielestä se voi tapahtua vain heidän opillaan.

Minkäänlaista keskustelua ei synny. Nämä paahtavat menemään kirkassilmäisellä lapsenuskolla mutta mainostoimittajan varmuudella. Tulee epämukava olo siitä että jos kuuntelee niin oma sieluparka päätyy samanlaiseen kiirastuleen jossa nämä paasaajat jo kiehuvat. Julistamisen riemu on siitä kaukana.

Usein kuultu väite siitä että kristinusko olisi Suomessa jotenkin uhattuna on kyllä aika ennenaikainen. Joka kaupunginosassa iso mutta onttouttaan kumiseva palatsi kumistaa kellojaan sunnuntaisin, turhaan. Joku oman elämänsä jeesus huutaa megafonilla Helsingin asema-lähes aina kun siitä menee ohi. Syyttävää, syyllistävää huutoa veriruskeista synneistä ja pelastautumisen pakosta. Jumala ei päästä näitä julistajia helpolla.

Onneksi meillä on keskuudessamme niitä maan hiljaisia jotka eivät huuda julki uskoaan eivätkä esiinnyt toisten sielujen asiantuntijoina, pohtivatpa ehkä valintojaan vähän tarkemmin ja sujauttavat joskus muutaman kympin maailman köyhille, näiden uskontoa kyselemättä ja kyseenalaistamatta.

Meille kristityille on nimenomaan annettu lähetyskäsky.

Meidän kuuluu mennä ja julistaa evankeliumia Jeesuksesta sopivalla ja sopimattomalla ajalla, ihan kaikille ja kaikkialla.

Sen takia teitä ei kukaan kestäkään.

Vierailija kirjoitti:

Miten uskonnostaan voi keskustella loukkaantumatta?

Kokeillaan

Ap missä it.semurhan tehnyt ateisti isäni MIELESTÄSI on?

Ei kai se niin mene että muslimi menee muslimien taivaaseen ja kristitty menee kristittyjen taivaaseen?

Mikäli taivas ja helvetti olisivat olemassa, niin eikö olisi loogisinta olettaa, että ne ovat kaikille samat, mutta erilaisten uskontojen edustajat vain uskovat niihin eri tavoilla? Eli samoista jumalista ja elämänjälkeisistä ilmiöistä on puhe, mutta maantieteellisistä ja kulttuurillisista eroista johtuen eri tavoilla?

Pidän itseäni kohtalaisen fiksuna ja rationaalisena, olen mensalainen luonnontieteilijä, joka erosi itse kirkosta täytettyään 18 vuotta, ja minun on hyvin, hyvin vaikea asettua uskonnollisiin näkökulmiin tai tietynlaisiin hengellisiin asenteisiin.

( En tarkoita kehua, vaan kertoa ilmoitusluontoisesti, koska kontekstin kannalta relevanttia tietoa! )

Mietin että miksi tarvitsee seurata niin tarkasti samoja rituaaleja muiden ihmisten kanssa, puhua samoilla sanoilla ja totella joitakin ihmisjohtajia jotka kertovat sinulle millaisella tavalla sinun pitäisi uskoa?

Miksi ei riitä itse tiedostaa ja tunnustaa uskonsa, ja luottaa siihen?

Miksi jumala rakastaisi minua vähemmän jos en kuulu seurakuntaan enkä osallistu kirkollisiin menoihin, jos rakastan kanssaihmisiäni, haluan heille hyvää, ja rakastan jeesusta ja jumalaa?

Minusta on hieman erikoista, että jumalan silmissä olisi merkittävää kuuluuko ihminen johonkin tiettyyn ihmisryhmään vaiko ei. Varmasti hänen sielunsa ja mielensä tila on jumalalle huomattavasti tärkeämpää?

Minähän en siis mihinkään edellämainitun kaltaisiin asioihin itse usko, mutta ei minulle tuota ongelmaa niistä puhua asiallisesti, enkä lähde niiden perusteella minulle tuntematonta ihmistä pintapuolisesti julmasti arvostelemaan.

Tehköön kukin mitä haluaa sillä ehdolla, että ei rajoita muiden vastaavaa oikeutta, tai satuta tai vahingoita heitä, tai heidän omaisuuttaan.

Rauhaa.

Matteus 10:14 ” Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.”

Mitä sitä turhaa opaskarttaa tyrkyttää niille, jotka haluavat olla eksyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon korkeimpaan, mutta en katso tietäväni Hänestä tarpeeksi tuputtaakseni näkemystäni muille.

Jokaisella meistä on kokemusta näistä oman elämänsä saarnaajista, niitä on jokaisella pikku kirkkolla ja kaikki ovat alleviivanneet koirankorville selatun Raamattunsa vähän eri kohdista. Jokaisella on varma tieto siitä että vain antamalla elämänsä kokonaan Jeesukselle voi ihminen pelastua, mutta jokaisen mielestä se voi tapahtua vain heidän opillaan.

Minkäänlaista keskustelua ei synny. Nämä paahtavat menemään kirkassilmäisellä lapsenuskolla mutta mainostoimittajan varmuudella. Tulee epämukava olo siitä että jos kuuntelee niin oma sieluparka päätyy samanlaiseen kiirastuleen jossa nämä paasaajat jo kiehuvat. Julistamisen riemu on siitä kaukana.

Usein kuultu väite siitä että kristinusko olisi Suomessa jotenkin uhattuna on kyllä aika ennenaikainen. Joka kaupunginosassa iso mutta onttouttaan kumiseva palatsi kumistaa kellojaan sunnuntaisin, turhaan. Joku oman elämänsä jeesus huutaa megafonilla Helsingin asema-lähes aina kun siitä menee ohi. Syyttävää, syyllistävää huutoa veriruskeista synneistä ja pelastautumisen pakosta. Jumala ei päästä näitä julistajia helpolla.

Onneksi meillä on keskuudessamme niitä maan hiljaisia jotka eivät huuda julki uskoaan eivätkä esiinnyt toisten sielujen asiantuntijoina, pohtivatpa ehkä valintojaan vähän tarkemmin ja sujauttavat joskus muutaman kympin maailman köyhille, näiden uskontoa kyselemättä ja kyseenalaistamatta.

Meille kristityille on nimenomaan annettu lähetyskäsky.

Meidän kuuluu mennä ja julistaa evankeliumia Jeesuksesta sopivalla ja sopimattomalla ajalla, ihan kaikille ja kaikkialla.

Sen takia teitä ei kukaan kestäkään.

Puhu vain omasta puolestasi. Kyllä minä kestän.

Matteus 7:6

Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

Eräs hlö uskoo henkimaailmaan ja enkeleihin, mutta silloinhan on myös Jumala.

Mua ei kiinnosta, jos mun ystävät uskoo johonkin, siinähän uskoo, mutta ei mua kiinnosta kuulla uskonnollisia näkemyksiä. Mun mielestä vakaumusta ja ystävyyttä ei tule sotkea keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Matteus 10:14 ” Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.”

Mitä sitä turhaa opaskarttaa tyrkyttää niille, jotka haluavat olla eksyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Matteus 7:6

Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

Miksi te kopioitte ja liitätte lainauksia jostakin esihistoriallisen vanhasta kokoelmateoksesta verkkokeskustelulankaan? Miksi ette voisi vain ilmaista noita klassisia ja kliseisiä elämänviisauksia omin sanoin? Eihän se tee sanomastanne yhtään sen validimpaa, että se on suora sitaatti raamatusta, tai muusta uskonnollisesta teoksesta?

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Lähes kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia uskovaisista. Monet ovat olleet vuosikaudet pääsemättömissä mormoneista, jehovantodistajista, helluntailaisista ja vastaavista, jos ovat edes kerran erehtyneet päästämään heidät kotiinsa.  Ystäväsi halusivat säilyttää hyvät välit sinuun ja siksi katkaisivat ystävällisesti tuhoisan kierteen heti alkuunsa.

Näistä ovelta ovelle kiertävistä käännyttäjistä pääsee eroon helposti, kun vaan sanoo (normaalisti, kohteliaasti), että toivoo että he eivät tulisi. Ei siis mitään typerää "ei nyt ole aikaa" -mussutusta, vaan ihan "Ettehän tule enää uudestaan, kiitos". 

Ei pidä paikkaansa omalla kohdallani. Erosin mormonikirkosta 18-vuotiaana ja vielä 49 vuotta sen jälkeenkin mormonit ovat ahdistelleet minua. Milloin on tullut "lahjana" heidän lehtensä kotiini tilattuna, milloin vain soiteltu ja kutsuttu kirkon tilaisuuksiin. Tutummat mormonit haluavat perusteellisesti puida puhelimessa, mikä mahtoi olla "palautetusta evankeliumista luopumiseni" todellinen syy.

Älä valehtele. Et ole kieltänyt heitä olemasta yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Eräs hlö uskoo henkimaailmaan ja enkeleihin, mutta silloinhan on myös Jumala.

Emmehän me voi tietää, että näin on?

On mahdollista, että on olemassa henkimaailma ja enkeleitä, mutta ei jumalaa.

On mahdollista, että on olemassa henkimaailma, mutta ei enkeleitä tai jumalaa.

On mahdollista, että ei ole olemassa henkimaailmaa, enkeleitä eikä jumalaa.

On mahdollista, että ne kaikki ovat olemassa.

Näitä yhdistelmiä voi olla vaikka kuinka monta, emmekä voi mitenkään osoittaa tai todistaa niiden välisiä riippuvaisuuksia, korrelaatioita tai kausaliteetteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matteus 10:14 ” Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.”

Mitä sitä turhaa opaskarttaa tyrkyttää niille, jotka haluavat olla eksyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Matteus 7:6

Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

Miksi te kopioitte ja liitätte lainauksia jostakin esihistoriallisen vanhasta kokoelmateoksesta verkkokeskustelulankaan? Miksi ette voisi vain ilmaista noita klassisia ja kliseisiä elämänviisauksia omin sanoin? Eihän se tee sanomastanne yhtään sen validimpaa, että se on suora sitaatti raamatusta, tai muusta uskonnollisesta teoksesta?

On juurikin oikein ja hyvin sopivaa, että otamme Raamatusta sanat keskusteluun, sillä silloin asia tulee ilmaistua oikein.