Kristinuskosta ei saa puhua, kummallinen kokemus parin kaverin kohdalla

Vierailija kirjoitti:

Länsimaisuus on vaan nykyäään niin last season.

Uskonnosta puhumisessa on hirveästi kyse siitä, miten puhuu. Pyrkiiko evankelisoimaan, vaiko vain objektiivisesti spekuloi. Toki monelle uskonto on nykyään punainen vaate, puhui miten vain.

Itse olen sitä kaikista pahinta lajia, eli kristinuskon merkityksen sekä tarpeen kulttuurisesti myöntävä agnostikko. Minua vihaavat sekä uskovat että ateistit.

Sinun kanssasi olisi varmaan mielenkiintoista keskustella. Itse olen käynyt hyviä keskusteluja mm. erään ateistin kanssa, on harvinaislaatuinen ihminen, kykenee kuuntelemaan(!) vaikkei ole samaa mieltä, ja perustelemaan oman kantansa minua solvaamatta. Toki itse myös kuuntelen hänen kantansa enkä solvaa. Meillä on myös mielenkiintoisia kysymyksiä toisillemme, joihin usein kumoikaan ei osaa edes vastata. Mutta molemmille mielenkiintoista pohtia kahdesta eri näkökulmasta.

Itse en yeitä käännyttää ketään, eikä se oikein ole edes mahdollista, usko tulee Jumalalta. Toki puhuisin mielelläni nykyistä useammin omista kokemuksistani uskoon liittyen. Harmikseni se ei useinkaan vaan tunnu ihmisille käyvän, eivät kestä kuulla, käy kuten aloituksessa mainitsin.

Ap

Heh, taidat olla samanlainen kuin entinen työkaverini. Halusi kovasti keskustella kanssani uskosta (=käännyttää), mutta kun esitin eriäviä mielipiteitä tai kritiikkiä ja pyysin todistamaan väitteensä, niin suuttui joka kerta.

Vierailija kirjoitti:

"Jokainen tulee uskollaan autuaaksi."

Sarjassamme "usein siteeratut raamatunpaikat, joita ei todellisuudessa löydy raamatusta."

Lähes kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia uskovaisista. Monet ovat olleet vuosikaudet pääsemättömissä mormoneista, jehovantodistajista, helluntailaisista ja vastaavista, jos ovat edes kerran erehtyneet päästämään heidät kotiinsa.  Ystäväsi halusivat säilyttää hyvät välit sinuun ja siksi katkaisivat ystävällisesti tuhoisan kierteen heti alkuunsa.

Leila Koo kirjoitti:

Lähes kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia uskovaisista. Monet ovat olleet vuosikaudet pääsemättömissä mormoneista, jehovantodistajista, helluntailaisista ja vastaavista, jos ovat edes kerran erehtyneet päästämään heidät kotiinsa.  Ystäväsi halusivat säilyttää hyvät välit sinuun ja siksi katkaisivat ystävällisesti tuhoisan kierteen heti alkuunsa.

Näistä ovelta ovelle kiertävistä käännyttäjistä pääsee eroon helposti, kun vaan sanoo (normaalisti, kohteliaasti), että toivoo että he eivät tulisi. Ei siis mitään typerää "ei nyt ole aikaa" -mussutusta, vaan ihan "Ettehän tule enää uudestaan, kiitos". 

Leila Koo kirjoitti:

Lähes kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia uskovaisista. Monet ovat olleet vuosikaudet pääsemättömissä mormoneista, jehovantodistajista, helluntailaisista ja vastaavista, jos ovat edes kerran erehtyneet päästämään heidät kotiinsa.  Ystäväsi halusivat säilyttää hyvät välit sinuun ja siksi katkaisivat ystävällisesti tuhoisan kierteen heti alkuunsa.

Eikö silloin olisi kuitenkin loogisempaa (jos itse tiedostavat etteivät halua kuulla toisten uskomisia, ja pitävät niistä puhumista riskinä mm. ystävyyssuhteille) että pidättäytyisivät sitten visusti myös itse kertomasta omista uskomuksistaan?

Vastavuoroisuus, samat säännöt itselle kuin muille, you know?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Lähes kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia uskovaisista. Monet ovat olleet vuosikaudet pääsemättömissä mormoneista, jehovantodistajista, helluntailaisista ja vastaavista, jos ovat edes kerran erehtyneet päästämään heidät kotiinsa.  Ystäväsi halusivat säilyttää hyvät välit sinuun ja siksi katkaisivat ystävällisesti tuhoisan kierteen heti alkuunsa.

Näistä ovelta ovelle kiertävistä käännyttäjistä pääsee eroon helposti, kun vaan sanoo (normaalisti, kohteliaasti), että toivoo että he eivät tulisi. Ei siis mitään typerää "ei nyt ole aikaa" -mussutusta, vaan ihan "Ettehän tule enää uudestaan, kiitos". 

Ei pidä paikkaansa omalla kohdallani. Erosin mormonikirkosta 18-vuotiaana ja vielä 49 vuotta sen jälkeenkin mormonit ovat ahdistelleet minua. Milloin on tullut "lahjana" heidän lehtensä kotiini tilattuna, milloin vain soiteltu ja kutsuttu kirkon tilaisuuksiin. Tutummat mormonit haluavat perusteellisesti puida puhelimessa, mikä mahtoi olla "palautetusta evankeliumista luopumiseni" todellinen syy.

Minulla on taas sellainen kokemus, että kun kerron olevani kirkosta aikuisiällä uskonnottomuuden takia eronnut, niin uskikset vetää herneen nenään. Normaali keskustelu ei ole mahdollista sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Lähes kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia uskovaisista. Monet ovat olleet vuosikaudet pääsemättömissä mormoneista, jehovantodistajista, helluntailaisista ja vastaavista, jos ovat edes kerran erehtyneet päästämään heidät kotiinsa.  Ystäväsi halusivat säilyttää hyvät välit sinuun ja siksi katkaisivat ystävällisesti tuhoisan kierteen heti alkuunsa.

Eikö silloin olisi kuitenkin loogisempaa (jos itse tiedostavat etteivät halua kuulla toisten uskomisia, ja pitävät niistä puhumista riskinä mm. ystävyyssuhteille) että pidättäytyisivät sitten visusti myös itse kertomasta omista uskomuksistaan?

Vastavuoroisuus, samat säännöt itselle kuin muille, you know?

Ap

Oletko kertonut ystävillesi selvästi, että pidät heidän juttujaan uskonnollisina ja niistä kertomista johonkin uskontoon käännyttämisenä? Eivät varmaan tajua, että ne ovat sinun mielestäsi uskontoja?

Ei se minusta ole kovin kummallista että järkiajatteluun kykenemättömät (kaikki kolme ihmistä avauksessa) suhtautuvat asioihin ei-järkevästi. Siksi en ole esim. yllättynyt kun AP kertoo että ei tuo uskoaan julki, mutta että hän on saanut negatiivisia reaktioita kun on tuonut uskoaan julki.

Vierailija kirjoitti:

Ei se minusta ole kovin kummallista että järkiajatteluun kykenemättömät (kaikki kolme ihmistä avauksessa) suhtautuvat asioihin ei-järkevästi. Siksi en ole esim. yllättynyt kun AP kertoo että ei tuo uskoaan julki, mutta että hän on saanut negatiivisia reaktioita kun on tuonut uskoaan julki.

Jos saivartelultasi ehdit, niin lue avaus uudestaan, niin huomaat että tämän toisen ystävän kanssa (joka ei edes tiedä minun olevan uskossa) puhuin _yleisesti kristinuskosta_, en edes maininnut edelleenkään olevani itse uskovainen.

Eli mitä oman uskon julkituomista se mielestäsi on?

Logiikkaasi käyttäen mun lienee oletettava, että toit itse nyt julki oman uskosi, osallistumalla yleisellä tasolla tähän keskusteluun? High five, sister! 🙏

Ap

Mä en usko aiotustasi. Yleensä henkimaailmaan uskovat uskovat myös Jumalaan ja nimenomaan pyrkijät kasvamaan paremmiksi ihmisiksi ja palaamaan 134Jumalan yhteyteen josta ovat lähteneetkin.

Vierailija kirjoitti:

Mä en usko aiotustasi. Yleensä henkimaailmaan uskovat uskovat myös Jumalaan ja nimenomaan pyrkijät kasvamaan paremmiksi ihmisiksi ja palaamaan 134Jumalan yhteyteen josta ovat lähteneetkin.

Kyllä, mutta Jeesuksesta eivät taatusti halua kuulla mitään. Yleinen jumalaan uskominen on monille ihan OK, ja niinhän Jaakobin kirjeessäkin sanotaan että: "Pahat hengetkin uskovat Jumalaan - ja vapisevat".

Vierailija kirjoitti:

Mä en usko aiotustasi. Yleensä henkimaailmaan uskovat uskovat myös Jumalaan ja nimenomaan pyrkijät kasvamaan paremmiksi ihmisiksi ja palaamaan 134Jumalan yhteyteen josta ovat lähteneetkin.

No, jos et usko niin ole uskomatta, aloitukseni on kuitenkin täysin totta. Toki ihmetyttää minuakin, sehän se oli kirjoitukseni pääpointtikin. Oli niin epäloogista käytöstä ettei meinaa todeksi uskoa.

Ap

Harhainen kipuilee kun toisen tyypin harhaisille ei kelpaa omat harhat. Popkornia kuluu ny.

Aika monella on uskontoon liittyviä syviä lapsuustraumoja. Lapset on kasvatettu ankarasti ja helvetillä uhkaillen. Muun muassa seksuaalisuus on kielletty ja Jeesus itkee jos kiroilet, vedät käteen tai maistat tupakkaa. Koko suku hylkää kun ihminen ei haluakaan elää tiiviin uskonyhteisön sääntöjen mukaisesti. Vastaavia haavoja ei juuri ole new age -tyyppisiin hörhöilyihin liittyen.

Vierailija kirjoitti:

Onko se ihme jos sinua hihhulina pidetään

, suomalaiset ei ole mitään hihhulikansaa ja olemme edelleen sydämeltämme pakania, meidän jumalat on luonnossa, ei kirkossa.

 

Puhu vain omasta puolestasi. Minä olen suomalainen siinä missä sinäkin. Jumalia minulla on vain yksi ja luonto on osa Hänen luomakuntaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se minusta ole kovin kummallista että järkiajatteluun kykenemättömät (kaikki kolme ihmistä avauksessa) suhtautuvat asioihin ei-järkevästi. Siksi en ole esim. yllättynyt kun AP kertoo että ei tuo uskoaan julki, mutta että hän on saanut negatiivisia reaktioita kun on tuonut uskoaan julki.

Jos saivartelultasi ehdit, niin lue avaus uudestaan, niin huomaat että tämän toisen ystävän kanssa (joka ei edes tiedä minun olevan uskossa) puhuin _yleisesti kristinuskosta_, en edes maininnut edelleenkään olevani itse uskovainen.

Eli mitä oman uskon julkituomista se mielestäsi on?

Logiikkaasi käyttäen mun lienee oletettava, että toit itse nyt julki oman uskosi, osallistumalla yleisellä tasolla tähän keskusteluun? High five, sister! 🙏

Ap

Niinhän sinä väität, puhuneesi yleisesti kristinuskosta. Pidän ihan realistisena mahdollisuutena että tämä kaverisi näki savuverhosi läpi. Usein se menee uskovilla niin, luulevat puhuvansa ihan vaan yleisellä tasolla järkevää asiaa mutta totuus paistaa läpi. Toki sama koskee monia muitakin jotka muodostavat mielipiteensä muuten kuin tosiasioiden ja järkiargumenttien pohjalta, ei vain uskovia.

Minulla ei ole uskoa jota tuoda esiin. Mutta se on aivan totta että rivien välistä ei fiksun ihmisen ole kovin vaikeaa arvata että mikä suhtautumiseni uskoon on, jo pelkästään aiemman kommenttini perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Harhainen kipuilee kun toisen tyypin harhaisille ei kelpaa omat harhat. Popkornia kuluu ny.

Huomasin jo siitäkin miten paljon olet röpötellyt tuolillesi ja ympärillesi lattialle. Etkö tosiaan osu suuhusi syödessäsi?

Miten uskonnostaan voi keskustella loukkaantumatta?

Kokeillaan

Ap missä it.semurhan tehnyt ateisti isäni MIELESTÄSI on?