Lue keskustelun säännöt.
"Ennen vanhaan ei ollut aikaa masennukselle ja oli vahvat naiset"
21.12.2020 |
Taas on boomerit kunnostautuneet iltapäivälehden synnytyksen jälkeistä masennusta koskevan jutun kommenteissa:
"kun lapset tekee parikymppisenä, ne menee ihan luonnostaan! Samaan aikaan synnyttämässä ollut kolmekymppinen ei osannut edes imettää!"
"50-60 vuotta sitten ei auttanut masentua ja möksähtää. Synnyttämässä käytiin saunassa ja tuskin oli puudutusta."
"laiskuutta jos ei jaksa lasta hoitaa"
"minunkin äiti synnytti kaikkiaan 16 lasta ja aamulla navettatöihin"
".... eikä äiti ikinä valittanut"
Voi että nämä marketat, sirkat ja ritvat sukupolvensa kanssa ovatkin erinomaisia ihmisiä kerta kaikkiaan.
Kommentit (183)
Kyllä tuohon aikaankin naiset uupui ja sairastui mielenterveysongelmiin, osa päätyi sairaalaan asti. Ne jotka oireili kotona ilman hoitoa purkivat pahan olonsa perheeseensä. Lapsia kaltoinkohdeltiin paljon enemmän kuin nykyään ja se oli osittain ihan yleisesti hyväksyttyä esim. selkäsaunat, lasten jättäminen keskenään, työn teettäminen jo varsin pienillä lapsilla yms. Aika oli täysin eri, turha verrata nykypäivään.
Silloin maataloissa asui myös isovanhemmat joista oli apua lastenhoidossa. Nykyään osa perheistä on täysin tukiverkottomia ja se näkyy vanhempien jaksamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykynaisille on tärkeämpää irtoripset, kynnet, oma ulkonäkö ja instagram. Täyttä pullamössöä verrattuna kunnon vanhan ajan naisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuohon aikaankin naiset uupui ja sairastui mielenterveysongelmiin, osa päätyi sairaalaan asti. Ne jotka oireili kotona ilman hoitoa purkivat pahan olonsa perheeseensä. Lapsia kaltoinkohdeltiin paljon enemmän kuin nykyään ja se oli osittain ihan yleisesti hyväksyttyä esim. selkäsaunat, lasten jättäminen keskenään, työn teettäminen jo varsin pienillä lapsilla yms. Aika oli täysin eri, turha verrata nykypäivään.
Silloin maataloissa asui myös isovanhemmat joista oli apua lastenhoidossa. Nykyään osa perheistä on täysin tukiverkottomia ja se näkyy vanhempien jaksamisessa.
Kyllä. Tuolla samaisen jutun kommenttiosiossa joku kertoi, miten mummonsa muisteli katuen purkaneensa kaiken pahan olonsa koiraan.
Kannattaa lukea kirja Jouppilan nelosista. Siellä on aika karua tekstiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nykynaisille on tärkeämpää irtoripset, kynnet, oma ulkonäkö ja instagram. Täyttä pullamössöä verrattuna kunnon vanhan ajan naisiin.
Tukkikämpillä ei ole nettiyhteyksiä. Olet tainnut karata kylille, kun et kestä miesten töitä.
No meidän lapsuus oli semmonen, että äiti hissutti hiljaa nurkassa ja isi veti kaikkia tasapuolisesti tur paan. Ai miten kultaisia muistoja nousee mieleen, wanhat hyvät ajat. Sota-ajan mies, nähkääs. Ei paljon valitettu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisia juttuja siitä syntyy, kun ei tunneta historiaa.
Tiedän tapauksen 50v. takaa jolloin äiti sairastui synnytyksen jälkeen psyykkisesti ja isovanhemmat hoitivat vauvaa niin kauan että äiti rauhassa toipui. Toinen tapaus oli sellainen jossa äiti joutui suoraan synnäriltä psykiatriseen sairaalaan.
Eräs boomeri kertoi miettineensä itsemurhaa vauvan ollessa pieni mutta painotti ettei hänellä mitään synnytyksenjälkeistä masennusta ollut. Eipä juu. Käsitys mielenterveysongelmista on tuolla sukupolvella vähintäänkin omituinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"minunkin äiti synnytti kaikkiaan 16 lasta ja aamulla navettatöihin"
Siinäpä sitä oli vasta helvetillinen yö kun peräti 16 lasta, mutta onneksi tokeni aamuksi navettaan. Lehmä arvatenkin poiki päivän aikana 16 vasikkaa?
Onhan tuossa totuudensiemen. Ei ihmisillä oikeasti ollut aikaa jäädä masennukseen, vaikka olisi mieli maassa ollutkin. Äitini ainakin muistelee, että itku oli herkässä aina synnytyksen jälkeen, eikä olisi tehnyt mieli tehdä mitään. Mutta kun ei ollut vaihtoehtoja, naapurin emäntä kävi omien töittensä ohella lypsämässä lehmät parin viikon ajan ja sitten oli mentävä itse navettaan. Oli myös hoidettava muut lapset, 50- ja 60-luvulla perheet olivat vielä isoja, laitettava ruoka 2 kertaa päivässä, ei ollut mikroa, eineksiä, pakastinta tai edes jääkaappia tai sähköhellaa. VEsi oli kannettava kaivosta ja puut liiteristä ja uunit lämmitettävä. Pyykit pestiin käsin, meillekin ostettiin pulsaattorikone kun 3. lapsi syntyi. Äidistä se oli valtava helpotus elämään. Lehmiä oli 7 lypsettävänä käsin. Leivät piti leipoa, kaupassa käydä parin kilometrin päässä. Ei ollut tiskikonetta tai pölynimuria. Piti ommella ja neuloa vaatteet, kutoa matot, parsia sukat, hoitaa kasvimaa, marjastaa, sienestää...
Isyyslomalle olisi varmaan naurettu. Isäni kävi aamulla luomassa lannat navetasta ja lähti sitten töihin. Illat ja viikonloput meni pelto- ja metsätöissä, puita pilkkoen, eläimille aitauksia tehden. Elämä oli täynnä työtä kaikilla, ainakin maaseudulla. Ei ollut aikaa myöskään riidellä puolison kanssa ja miettiä, pitäisikö jostain asiasta suutahtaa. Kyllä siinä olisi tekemstä meillä nykyajan ihmisillä, että pärjättäisiin. Äitini kuitenkin sanoo, että siinä ajassa oli silti jotain parempaa kuin nykyajassa, pienetkin ilonaiheet tuntuivat suurilta. Joulu oli suuri juhla ilman valtavaa lahjahässäkkää. Vieraita varten ei tarvinnut siivota ja kokata, pistäydyttiin naapurissa vaihtamassa kuulumiset ilman erillistä kutsua. Naapureita ja sukulaisia autettiin talkoissa. Yhdessä surtiin ja iloittiin. Ja aina kun aikaa jäi, piti tehdä jotain nättiä kotiin, kirjoa pyyheliinapeittoa tai virkata liinaa. Vaikka oltiin vähävaraisia, kotona oli nättiä. Kuitenkin äitini sanoo, että nykyään moni asia on paremmin, yksi on äitiysloma ja toinen on se, että saa sanoa, jos on väsynyt, masentunut tai on paha olla. Ja apuakin yleensä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on. Omat mummot ja heidän äitinsä olivat rautaa, eivät pienistä hätkähtäneet. Lapsuuden tuki ja turva. ❤️
Mitä nyt osa joi lipeää tai hukuttautu.
Tuollaiset "synnytyksen jälkeen mentiin heti töihin" on täyttä paskapuhetta. Yleensä synnyttäjä kyllä ns. makasi lapsivuodetta ainakin muutaman päivän ja isovanhemmat tai äidin naimaton sisar tai joku kylän naisista oli lapsenvahtina ja hoitamassa navettatyöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten niitä lapsia vain katosi. Susi söi koulumatkalla, tippui kaivoon tai vain kuoli nukkuessaan. Miksiköhän...
Ei sinne Seilin saarellekaan kaikki naiset joutuneet ilman syytä, kyllä sinne vietiin paljon sellaisia joiden lanttu leikkasi kiinni synnytyksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuohon aikaankin naiset uupui ja sairastui mielenterveysongelmiin, osa päätyi sairaalaan asti. Ne jotka oireili kotona ilman hoitoa purkivat pahan olonsa perheeseensä. Lapsia kaltoinkohdeltiin paljon enemmän kuin nykyään ja se oli osittain ihan yleisesti hyväksyttyä esim. selkäsaunat, lasten jättäminen keskenään, työn teettäminen jo varsin pienillä lapsilla yms. Aika oli täysin eri, turha verrata nykypäivään.
Silloin maataloissa asui myös isovanhemmat joista oli apua lastenhoidossa. Nykyään osa perheistä on täysin tukiverkottomia ja se näkyy vanhempien jaksamisessa.
Tässä onkin sanottu kaikki tarpeellinen asiasta. Siis lapsethan päästettiin esim. uimareissuun keskenään - jos siis eka työt oli toki tehty ja tuon kummempaa huvitustahan ei tarvittu - niin että isot vahti toivottavasti pieniä, 1-2 -vuotiaitakin mukana. Aina välillä joku hukkui tai loukkaantui mutta ei se ole mikään syy, että aikuisen pitäisi vahtia. Vanhin kakara porukasta sai sitten syyt niskoilleen.
Äitini kehui minulle kuinka ennen vanhaan (70-luvun lopulla) ei ollut mitään puudutusaineita synnytykseen, piti vain kestää. Mummoni oli onneksi kuulolla ja sanoi, että puudutuksen sai jo hänen aikanaan (40-luvun lopulla). :D
Siihen aikaan syntyi myös paljon aviottomia lapsia erityisesti piioille kun isännät oli salasuhteessa heihin. Erota ei voinut, asiat hoidettiin salassa ts. piika sai lähteä.
Ennen ei paapottu lapsia, eikä kyselty mitä ruokaa tänään laitetaan. Syötiin mukisematta äidin laittamaa ruokaa ja hyvin kelpasi aina. Lastenhoito oli jopa helppoa. Virikkeet tukivat luonnosta ja ulkoleikit olivat yleisiä. Lapsetkin olivat kuuliaisia ja tottelivat. Koulussa ei ollut koskaan kurinpidossa ongelmia. Voi niitä aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset "synnytyksen jälkeen mentiin heti töihin" on täyttä paskapuhetta. Yleensä synnyttäjä kyllä ns. makasi lapsivuodetta ainakin muutaman päivän ja isovanhemmat tai äidin naimaton sisar tai joku kylän naisista oli lapsenvahtina ja hoitamassa navettatyöt.
Tämä on totta ja monissa taloissa oli myös piikoja hoitamassa navetta- ja kotitöitä. Työvoima oli siihen aikaan maaseudulla halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka luulee että 50v sitten synnytettiin vielä saunassa?
Samaa ihmettelen, mieheni on 54v ja syntynyt sairaalassa. Vanhempansa olivat kyllä siien aikaan maanviljelijöitä ja heillä oli karjaa mutta silti lapset syntyivät sairaalassa. Anoppi kertoi myös ettei yhtäkään lasta imettänyt koska se ei ollut silloin muodikasta tehdä niin, ei ainakaan hänen mielestään.
Mitä vatvominen kenellekin tarkoittaa. Jos vaan puskee eteenpäin pitämättä itsestään huolta, ei selviä vaurioitta. 70-luvulla syntyneiden äidit -ketjusta voi lukea paljon kokemuksia tällaisista "vahvoista" naisista.