Onko teille koskaan tapahtunut mitään niin absurdia, ettei kukaan edes usko, kun kerrotte?
Kommentit (23)
Av:lla kuulen koko ajan olevani provo. Niitä absurdeja asioita on näköjään hyvin paljon. Aloitetaan vaikka palkasta.
Varmaan se, että poliisi pysäytti mut puhallutusratsiassa. Puhalsin nollat. Mulla oli 12 vuotias lapseni kyydissä ja viikon päästä tuli lasusta soitto, että tää jeppe oli tehnyt lasun lapsestani. Syy ei koskaan selvinnyt.
Lapsena istuttiin ruokapäydässä. Tiskipöytä oli tyhjä pientä ysknlääkemittaa lukuunottamatta. Istuin selin tiskipöytään, otin suustani pois kokonaisen valkopippurin ja heitin sen selkäni taakse. Pippuri lensi yskänlääkemittaan.
Isä ja äiti eivät toruneet, naureskelivat vaan että teepä sama toiseenkin kertaan.
No, ei tämä varmaan aivan uskomatonta ole, mutta hieman epätavallista ainakin. Olin siis bussipysäkillä vilkkaan tien varressa odottamassa bussia, niin siitä mun ohi ajoi formula-auto:D Siis sellainen mitä on näissä F1-kisoissa. Ihan täällä Suomessa. Käsittääkseni täällä ei ole edes niitä kilparatoja.
Olen kertonut palkan ihan rehellisesti. Se on kuulemma ihan epäuskottavan iso opettajalle.
Olin tulossa töistä ihan tavallisena päivänä, niin siinä työpaikan lähellä tavallisen liikenneympyrän sisällä missä on pieni nurmiläntti, oli kaksi kamelia laiduntamassa.
(Jostain syystä siinä lähellä olevasta kiertävästä sirkuksesta oli päästetty kamelit liikenneympyrään laiduntaman tai olivat karannet.)
Vierailija kirjoitti:
Olin tulossa töistä ihan tavallisena päivänä, niin siinä työpaikan lähellä tavallisen liikenneympyrän sisällä missä on pieni nurmiläntti, oli kaksi kamelia laiduntamassa.
(Jostain syystä siinä lähellä olevasta kiertävästä sirkuksesta oli päästetty kamelit liikenneympyrään laiduntaman tai olivat karannet.)
Minäkin näin eläimiä laiduntamassa liikenneympyrässä, paitsi että ne olivat lehmiä.
Aku Hirviniemi suuteli minua yllättäen suulle ravintolan vessan oven edessä ja sanoi, ettei kukaan usko kun kerron. Olen mies.
Tässä taannoin kadullamme oli paloauto tikkaat puuta vasten. He pelastivat... varista. Se oli mielestäni varsin absurdia.
Haalariduunarina sain muutama vuosi takaperin pildeä johtoryhmän jäseneltä pikkujouluissa. Iso kansainvälinen yritys. Ainakin ne 20-30 jotka näkivät meidät puolialasti tupakalla, uskovat.
Heräsin tänään ja uutisissa oli kuusi lasta ja aikuista on haettu Suomeen a holin leiriltä.
Eräs teatteriohjaaja halusi tehdä minun tarinastani näytelmän. Mieleni oli niin matalalla, että kieltäydyin. Nyt melkein kahdenkymmenen vuoden jälkeen harmittaa.
Molemmat olemme naispuolisia, joten mistään "anna pesää niin teen sinusta tähden" -motiivia ei ollut taustalla.
Olen, en oikein itsekään tahtonut uskoa. Myöhemmin selvisi että oli ihan todellista eikä mitään yliluonnollista. En voi kertoa mitä ettei minua tunnisteta.
Ei nyt mitään uskomatonta tai ihmeellistä mutta mieleenpainuvaa kyllä paljonkin.
25v sitten olin Tallinnan reissulla ja kun odotimme pääsyä laivasta pois eräs nuori mies toi mulle lasisen ruusun. Hän oli nähnyt mut jo menomatkalla. Kaverit naureskelivat että toisella oli ollut vissyreissu ja koko päivän oli suojellut kaupungillakin ruusua ettei se hajoaisi.
Erään kerran nuorempi mies kurkki hyllyjen välistä ja viereisellä kassalla ja lähti sitten kävellen seuraamaan mua kaupasta kotiin. Kiersin pidemmän reitin kun pelkäsin mikälie sekopää mua seuraili. Pyysi lopulta mua pysähtymään ja kysyi: Tuleeko sulle koskaan tunnetta että on vain pakko saada tutustua toiseen? Tuosta seurasi lopulta ihana laastarisuhde ja vuosien ystävyys
26v sitten juuri tänä päivänä olin hakemassa lasten kanssa joulukuusta sukulaisten metsästä. Oli pakkasta ja paljon lunta. Autoni lähti pyörimään ja juuri kun olisin osunut vastaantulevaan autoon tuntui kuin auto olisi nostettu ilmaan ja tuupattu hankeen. Käsijarru oli hirttänyt kiinni. Perässä tullut jäätelöauto auttoi meidän pulasta ja saattoi 20 km kotiin
Tuossa nyt muutama, aina sattuu ja tapahtuu jotain!
En kerro...