Kun synnytysvauriot estää tapailemasta miehiä
Erosin entisestä puolisostani kolme vuotta sitten enkä ole sittemin pystynyt tapailemaan ketään koska sain niin pahat repeämät synnytyksestä 6 vuotta sitten. Ulkonäkö on kauhistuttava ja repeämät ulottuvat niin emättimen sisälle kuin ulkopuolelle. :( lääkärit sanoo voivoita.. Kokemusta kenelläkään vastaavasta ja miten tämän voisi ilmaista uudessa suhteessa kumppanille?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
No mut on kursittu myös kasaan aika karun näköisesti.
On olemassa miehiä jotka on kiinnostunut normi määrän siitä seksistä ja joille se ei ole esitys. Tapaillaan niitä.
Siis "normimäärä" ja "normaali seksi"
Eli tarkoitat kerran kuussa lauantaina, pimeässä ja peiton alla?
Joo-o
Korjattu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä37185 kirjoitti:
Siis onko ap alapääsi muuten soiva peli, mutta ulkonäkö hieman karu?
Ei toimi täysillä. Kipeä usein.
Kipu on syy saada apua. Multa on korjattu mm. madaltunut väliliha julkisella. En tiedä, miten nyt korona-aikana apua saa, mutta suosittelen selvittelemään asiaa. Itse koen saaneeni elämäni takaisin.
Mitä tarkoittaa madaltunut väliliha? Itse repesin juuri välilihasta, ei tikkejä kun paranee kuulemma nopeammin ilman. Välilihaa on suht vähän jäljellä, väliliha on kuin sitä olis leikattu ja annettu vaan sitten parantua, nyt siinä on ikään kuin parantunut vekki. Oon miettinyt et meniköhän ihan niinku piti.
Ei se mitään, eihän minullakaan ole kuin hädin tuskin kymmensenttinen ja siihenkin pitää olla mielikuvitusta ja hyvä päivä. Me vikaantuneet sovitaan hyvin yhteen vai mitä.
Nykyisellä vaimolla on kohdunlaskeuma synnytyksen seurauksena. Ja kuulemma ei ole sieltä kovin nätti muutenkaan. Voin sanoa että en ole kovin tarkkaan syynännyt paikkoja edes suuseksiä antaessani eikä tuo ole hidastanut varsinaista aktia.
On meitä miehiä joita ei löysä vagina kiinnosta. Kakkoseen laitan sua!
En minäkään ole paritellut kolmeen vuoteen enkä ikinä synnyttänyt. Aikaisemmissa suhteissa halusin 5-10 krt päivässä ja sain 1-2 krt vuodessa.
N29
En saisi varmaan kommentoida kun synnytyksistäni ei ole jäänyt vaurioita, mutta jos erosta on 3 vuotta ja lapsen syntymästä kenties useampi ja koet asian vieläkin näin (minäkin varmasti kokisin) niin etkö voisi korjauttaa vaurioita yksityisellä? Vai onko ajatuksissa synnyttää vielä joskus uudelleen? Enkä sano, ettei julkiselta pitäisi saada kaikkia korjaushoitoja, mutta jos ei kerran saa niin miksi tuollaisessa tilanteessa sitä ei itse maksaisi? Jos elämänlaatuun vaikuttaa niin, että tuomitsee itsensä yksinäisyyteen ja seksittömyyteen.
Mutta mieti nyt sinulla on ihana lapsi!
Minäkin sain jotain vaurioo neljännen synnytyksestä. Epäilen ainakin laskeumaa. Alapää meni jotenkin tunnottomaksi.
Sitten tapasin uuden nykyisen aviomieheni kun erosimme lasten isän kanssa.
En enää nauttinut seksistä, koska en tuntenut mitään. Mutta nyt nykyään, huomaan, että tuntoa on ainakin vähän palautunut.
Ei seksi kuitenkaan ole samanlaista kuin ennen näitä vaurioita. Meni kolme vuotta siitä, kun mentiin naimisiin ja pystyin nykyiselle kertomaan että epäilen laskeumaa. Mies ei oo kertaakaan valittanut seksistä ja tuntuu pitävän mun alapäästäni. Siksi olen minäkin alkanut hyväksymään itseni tälläisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella.. Ilen sairastanut vaginasyövän ja tästä aiheutui pahat arvet alueelle.. Onneksi mies ymmärtää
Miksiköhän tätä alapeukutetaan? En ole kommentin kirjoittaja.
Olisko syövän takia, onhan se iso alapeukku.
Tuskin sentään ymmärtäväistä miestä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen yhdyntänautintoakin toivottavasti voi korvata esim. klitorista muulla tavoin hyväilemällä. Eihän kaikki naiset edes saa yhdyntäorgasmia, vaan tarvii erikseen klitoriksen tai klitorisalueen stimulointia. Onko repeämiä saaneille naisille klitorisnautinto jäänyt kuitenkin mahdolliseksi?
HUOH. Ei yhdynnän tuottamaa nautintoa voi korvata klitoriksen ulkoisen osan hyväilyllä. Osalla naisilla klitoriksen herkimmät kohdat ovat emättimessä, esim emättimen pohjassa. Eikä kyse ole orgasmista, vaan siitä, että se sisään-ulos liike itsessään on nautinnollinen ja tarve yhdyntään, siihen että penis työnnetään sisään voi olla aivan mieletön. Esim itselläni ei ole muita seksuaalisia tarpeita kuin yhdynnän tarve, eikä asia liity orgasmiin mitenkään. Saan orgasmin muutenkin, mutta jos en saa yhdyntää, seksuaalinen tarve ei tyydyty vaan panetus vain jatkuu, jatkuu, jatkuu,
Vanha ketju, mutta vastaan silti...
Mulla synnytyksen jälkeen katosi nimenomaan tuo emättimen tuntoherkkyys. Emättimen sisäpinnoilla ei siis ole tuntoa ja jos en purista niin väljää on. Lihastyöllä saan toki paikat tiukaksi miestä varten, mutta ei se auta omiin tuntemuksiin mitenkään. Pelkkä yhdyntä ei siis nykyään tunnu oikeastaan miltään. Jos siihen yhdistetään klitoriksen hyväilyä niin tietysti voin saada hyviäkin orgasmeja, mutta perjaatteesta v***ttaa, että varsinainen yhdyntätuntuma on mennyttä.
Synnytyksestä aikaa jo vuosia, eikä näitä kukaan missään kartoita, että olis hoidettu ajallaan. Nyt sen on jo myöhäistä, sillä tunnottomuudenhan aiheuttaa osittainen hermovaurio (pudendal tms hermo).
Ja vaikka olisin ymmärtänyt vaatimalla vaatia tutkimuksia, että jotain on nyt kyllä pielessä, niin tuskin mitään tutkimuksia saati hoitoa olis silti saanut. Ainaisia jumppaohjeita vaan.
Tuskin tuo miestä haittaa. Ei naisen elin oikeasti ole se suhteen pääasia.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mieti nyt sinulla on ihana lapsi!
Samalla logiikalla voidaan jättää onnettomuudessa vaurioitunut polvi hoitamatta: "mutta onneksi lapsi selvisi elossa ja terveenä!"
Vierailija kirjoitti:
Tuskin tuo miestä haittaa. Ei naisen elin oikeasti ole se suhteen pääasia.
Niimpä niin. Kun ei miestä haittaa niin kaikki kunnossa.
Minäpä kerron pienen salaisuuden, nyt tarkkana kun kuiskaan sen sinulle: MUTTA NAISTA HAITTAA!
Eli onko näkymä kuin Fatima kusirännistä eli NS pommi räjähtänyt
No jos pillupuoli Prahaan niin voihan nainen niellä tai pyrkiä ottamaan kakkoseen kuten naapurin moniosaaja insinöörin muijakin
Olen synnyttänyt yli 5-kiloisen lapsen ja repeämiä oli riittävästi, mutta hyvin korjattiin leikkaussaliolosuhteissa nukutuksessa ja eipä ole tahtia haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Siis sä ap olet sitä mieltä että tapailu= seksi?
Jos on tota mieltä ni en voi auttaa.*hakkaa päätä seinää*
Suosittelen hakeutumaan psykologille, enemmän toi on henkisen puolen ongelma.
Ja sinä vissiin sitä mieltä ettei tuolla AP:n ongelmalla olisi vaikutusta mm parisuhteen muodostamiseen? Meinaat ettei AP itsekin toivoisi voivansa nauttia seksistä joka tod näk helkkarin haastavaa tuon tason repeämillä? Seksi ei ole kaikki kaikessa, mutta sillä on isolle osalle ihmisistä aika paljonkin merkitystä.
En oikein usko. Jokin väärinkäsitys nyt.
Jatkan vielä että sanoin gynelle että hankin jumppakuulat niin hän sanoi ettei ne varmaan pysy siellä! En kehdannut jäädä enää kyselemään kun olin jo ovensuussa tekemässä lähtöä ja huoneessa oli gynen lisäksi joku sihteeri.
Eikö tuo kommentti jo kerro aika paljon?
Kuulia en sitten hankkinut.
Varmaan silti voisin. Vai onko niistäkään sitten hyötyä enää kun ei jumpatkaan auta?