Voi jee, punkinpuremien hoito on Suomessa ihan onnetonta :(
Törmäsin tällaiseen kirjoitukseen näin punkkikauden aluksi, ei tullut hyvä mieli.
Kaksi punkin puremaa
Päätin kirjoittaa tämän päiväisessä blogissani eroista Suomen ja Saksan hoitokäytäntöjen välillä. Erot ovat niin räikeitä, että sitä on tavallisen ihmisen vaikea ymmärtää ja ennen kaikkea tietää kenen ohjeisiin luottaa. Toivottavasti tästä on mahdollisimman monelle apua:
Kahden tuttavani saatua punkin pureman ja pyytäessä neuvoa minulta (olenhan muiden silmissä jo asiantuntija!) päätin kysyä Augsburgin lääkäreiden toimintasuositusta ja yllätys oli melkoinen!
Suomessa suositellaan toimimaan siten, että punkki irrotetaan ja odotellaan punaisen rinkulan kehittymistä puremakohdan ympärille. Jos sellainen ilmestyy, niin on mentävä lääkäriin ja sieltä saa parin viikon doxycycliinikuurin, jolla borrelioositartunta saadaan kuriin.
Täällä Augsburgin borrelioosiklinikalla moista toimintaa pidettiin lähinnä venäläisenä rulettina ja ohjeistus on suurin piirtein seuraavanlainen: Irroita punkki ja ota se talteen elävänä. Huom: punkkiin ei saa edes koskea paljain käsin! Toimita punkki laboratorioon ja jos kyseisestä yksilöstä löytyy laboratoriotesteissä borrelioosia tai sivuinfektiota, niin lääkäri määrää kuurin sen mukaisesti. Saksasta laboratorioita tähän tarkoitukseen löytyy lukuisia, Suomesta luonnollisesti ei ensimmäistäkään. Huomionarvoinen kommentti oli, että merkittävälle osalle borrelioosin tartunnan saaneille ei kehity punaista rinkulaa lainkaan. Näissä tapauksissa ei Suomen ohjeita noudattamalla saa mitään hoitoa!
Suositeltu kuuri on ensisijaisesti azithromycin 500-600mg päivässä. Ensimmäisen kuuden päivän ajan yksi tabletti vuorokaudessa ja siitä eteenpäin harvennetaan kolmeen tablettiin viikossa välipäivin. Yhteensä lääkettä suositellaan syötäväksi 4 viikkoa. Suomessa käytettävää doxycycliiniä ei suositella ensisijaisena antibioottivaihtoehtona lainkaan, koska monet ihmiset eivät saa sen avulla koko borrelioosibakteerikantaa tuhottua. Azithromycin –kuurin lisäksi suositellaan käymään testeissä (western blot) aikaisintaan 3 viikon kuluttua puremasta. Sitä varhaisemmat testit eivät ole vielä kovin luotettavia. Huom! Punainen rinkula on kummankin maan ohjeistuksen mukaan 100% selvä merkki borrelioosin tartunnasta, jolloin ei tarvita lisävahvistusta vasta-ainetesteistä.
Augsburgissa korostettiin myös, että punkin nymfimuodot kantavat tauteja useammin ja ovat siten vaarallisempia. Perusteellisen punkkitarkastuksen tärkeyttä korostettiin, sillä nymfit ovat pienen kokonsa vuoksi erittäin vaikeita havaita. Nymfeistä puuttuu myös punkeille tyypillinen kova ulkokuori, jolloin punkki rikkoontuu herkästi esim. raavittaessa ja sen sisukset pääsevät helposti puremakohtaan. Tämä on käytännössä varma tapa saada tartunta jos punkki on taudinkantaja!
Mielenkiintoista on myös se, ettei Suomessa testata tai käsitellä sivuinfektioita lainkaan. Itseltäni HYKSin infektiosairaalassa kieltäydyttiin testaamasta sivuinfektioita – omasta pyynnöstäni huolimatta! Perusteluna oli, ettei näitä Suomessa ole esiintynyt vuosikymmeniin. Myöhemmin minulta löytyi testeissä monta eri sivuinfektiota! Täällä Saksassa niiden saamista pidetään miltei itsestäänselvyytenä jos borrelioositartuntakin on saatu. Suurin osa saa Augsburgin lääkäreiden mukaan yhden tai useamman sivuinfektion borrelioositartunnan lisäksi! Yleisimmät sivuinfektiot ovat Bartonella, Babesia, Ehrlicha/Anaplasma, Coxsackie -virus ja muutama muu harvinaisempi tauti.
Toivon vilpittömästi, että tämä herättää keskustelua omien lääkäreidenne kanssa. Tämä postaus ei ole hoito-ohje punkin puremille, ainoastaan kertomus toimintamallien ja käytäntöjen eroavaisuuksista Suomen ja Saksan välillä.
Kommentit (35)
Ihan tosissaanko pitäisi alkaa tutkituottamaan kymmeniä punkkeja vuosittain labroissa borrelioosin varalta. Minulla on pahimmillaan ollut mökkiviikonlopun aikana 4 punkkia kiinni + lasten ja miehen punkit. Kuka tällaisen lystin maksaa? Luotan itse perusteelliseen joka iltaiseen punkkitarkastukseen. Borrelioosi harvoin tarttuu heti toisin kuin puutiaisaivokuume.
http://www.efsa.europa.eu/en/search/doc/290e.pdf
Kooste punkkien levittämistä bakteereista ja viruksista euroopassa. Ilmaston lämpeneminen lisää borreliaa kantavien punkkien määrää. Valitettavasti lääkärit esim. Turussa ovat vielä sitä mieltä että borrelia on harvinainen. Heidän tietonsa ovat vanhentuneita. Maailma muuttuu, ihmiset matkustavat ja sen myötä taudit leviävät aivan eri mittakaavassa kuin mitä 70-luvulla.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 22:49"]
Törmäsin tällaiseen kirjoitukseen näin punkkikauden aluksi, ei tullut hyvä mieli.
Kaksi punkin puremaa
Päätin kirjoittaa tämän päiväisessä blogissani eroista Suomen ja Saksan hoitokäytäntöjen välillä. Erot ovat niin räikeitä, että sitä on tavallisen ihmisen vaikea ymmärtää ja ennen kaikkea tietää kenen ohjeisiin luottaa. Toivottavasti tästä on mahdollisimman monelle apua:
Kahden tuttavani saatua punkin pureman ja pyytäessä neuvoa minulta (olenhan muiden silmissä jo asiantuntija!) päätin kysyä Augsburgin lääkäreiden toimintasuositusta ja yllätys oli melkoinen!
Suomessa suositellaan toimimaan siten, että punkki irrotetaan ja odotellaan punaisen rinkulan kehittymistä puremakohdan ympärille. Jos sellainen ilmestyy, niin on mentävä lääkäriin ja sieltä saa parin viikon doxycycliinikuurin, jolla borrelioositartunta saadaan kuriin.
Täällä Augsburgin borrelioosiklinikalla moista toimintaa pidettiin lähinnä venäläisenä rulettina ja ohjeistus on suurin piirtein seuraavanlainen: Irroita punkki ja ota se talteen elävänä. Huom: punkkiin ei saa edes koskea paljain käsin! Toimita punkki laboratorioon ja jos kyseisestä yksilöstä löytyy laboratoriotesteissä borrelioosia tai sivuinfektiota, niin lääkäri määrää kuurin sen mukaisesti. Saksasta laboratorioita tähän tarkoitukseen löytyy lukuisia, Suomesta luonnollisesti ei ensimmäistäkään. Huomionarvoinen kommentti oli, että merkittävälle osalle borrelioosin tartunnan saaneille ei kehity punaista rinkulaa lainkaan. Näissä tapauksissa ei Suomen ohjeita noudattamalla saa mitään hoitoa!
Suositeltu kuuri on ensisijaisesti azithromycin 500-600mg päivässä. Ensimmäisen kuuden päivän ajan yksi tabletti vuorokaudessa ja siitä eteenpäin harvennetaan kolmeen tablettiin viikossa välipäivin. Yhteensä lääkettä suositellaan syötäväksi 4 viikkoa. Suomessa käytettävää doxycycliiniä ei suositella ensisijaisena antibioottivaihtoehtona lainkaan, koska monet ihmiset eivät saa sen avulla koko borrelioosibakteerikantaa tuhottua. Azithromycin –kuurin lisäksi suositellaan käymään testeissä (western blot) aikaisintaan 3 viikon kuluttua puremasta. Sitä varhaisemmat testit eivät ole vielä kovin luotettavia. Huom! Punainen rinkula on kummankin maan ohjeistuksen mukaan 100% selvä merkki borrelioosin tartunnasta, jolloin ei tarvita lisävahvistusta vasta-ainetesteistä.
Augsburgissa korostettiin myös, että punkin nymfimuodot kantavat tauteja useammin ja ovat siten vaarallisempia. Perusteellisen punkkitarkastuksen tärkeyttä korostettiin, sillä nymfit ovat pienen kokonsa vuoksi erittäin vaikeita havaita. Nymfeistä puuttuu myös punkeille tyypillinen kova ulkokuori, jolloin punkki rikkoontuu herkästi esim. raavittaessa ja sen sisukset pääsevät helposti puremakohtaan. Tämä on käytännössä varma tapa saada tartunta jos punkki on taudinkantaja!
Mielenkiintoista on myös se, ettei Suomessa testata tai käsitellä sivuinfektioita lainkaan. Itseltäni HYKSin infektiosairaalassa kieltäydyttiin testaamasta sivuinfektioita – omasta pyynnöstäni huolimatta! Perusteluna oli, ettei näitä Suomessa ole esiintynyt vuosikymmeniin. Myöhemmin minulta löytyi testeissä monta eri sivuinfektiota! Täällä Saksassa niiden saamista pidetään miltei itsestäänselvyytenä jos borrelioositartuntakin on saatu. Suurin osa saa Augsburgin lääkäreiden mukaan yhden tai useamman sivuinfektion borrelioositartunnan lisäksi! Yleisimmät sivuinfektiot ovat Bartonella, Babesia, Ehrlicha/Anaplasma, Coxsackie -virus ja muutama muu harvinaisempi tauti.
Toivon vilpittömästi, että tämä herättää keskustelua omien lääkäreidenne kanssa. Tämä postaus ei ole hoito-ohje punkin puremille, ainoastaan kertomus toimintamallien ja käytäntöjen eroavaisuuksista Suomen ja Saksan välillä.
[/quote]
Hyvä esimerkki surkeasta terveydenhoidosta Suomessa. Kuitenkin ihmiset elävät siinä uskossa että täällä on hyvä terveydenhuolto. Idiotismia!
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:29"]
Eli borrelioosi voi siis tulla ilman sitä rinkulaakin?
[/quote]
Kyllä voi
Tyypillistä Suomessa.
Kaiken ydin on asenne. Terveydenhoitohenkilökuntaa ei todellakaan kiinnosta tutkia mitään eikä paneutua mihinkään. Kaikki hoidetaan Neukku-tyyliin ylimielisesti ja asenteella että päästään tuostakin valittajasta eroon. Itse en huomaisi mitään vaikka koko terveydenhoitojärjestelmä romutettaisiin. Sama meno yksityisellä, ei ketään kiinnosta. Työ tehdään huonosti ja rimaa hipoen kun todellista kilpailua ei ole. Yritäpä sanoa mitään noille lääkäreille niin sinua ei tutkita koskaan vaikka olisit kuolemaisillasi.
28, tarvit antibiootin tai verikokeen. Eihän punkin puremaa läheskään aina nähdä. Soita uudestaan tai nebe yksityiselle.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 10:56"]
Pitäiskö tässä nyt vaatia hoitoa itselleen, vai uskoa puhelinneuvonnan hoitajaa? En oikein ymmärrä, miksi lääkettä ei määrätä tilanteessa, jossa selvä EM on olemassa..? T:24
[/quote]
Kyllä yrittäisin tuossa tilanteessa saada vasta-ainetestin tai antibiootit. Lapsellani todettiin tänä kesänä borrelioosi verikokeella, ainoa oire oli tuo em. Onneksi lääkäri (yksityinen, kylläkin) osasi ehdottaa testiä! Itselle ei tullut mieleenkään, ja punkkia tai puremaa emme ole nähneet.
Tuntuu hullulta, että hoitoa pitää vaatia ja etä hoitohenkilökunnan asiantuntemukseen ei voi luottaa... Ihan nopealla googletuksella jo selvisi, että borrelioosin toteaminen on Suomessa ihan lääkäristä/tuurista kiinni, eikä tautia osata diagnosoida tai hoitaa oikein.
Törmäsin ketjuun tietoa etsiessäni. Olin saaristossa 2 viikkoa sitten, viikko sitten ilmaantui selvä EM (jonka kanssa en tajunnut heti mennä lääkäriin, kun en ole koskaan mistään borrelioosin oireista lukenut). Rinkula on edelleen, ja nyt särkee tauotta päätä ja huimaa. Soitin terveysasemalle, jossa sanottiin, että lääkäri ei määrää edes antibioottikuuria, jos punkin puremaa ei voida varmistaa. Ihmettelen tätä nyt huuli pyöreänä, jos borrelioosi on tarttunut, niin eikö sen hoito varhaisessa vaiheessa olisi kaikkien etu???
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 10:37"]
Törmäsin ketjuun tietoa etsiessäni. Olin saaristossa 2 viikkoa sitten, viikko sitten ilmaantui selvä EM (jonka kanssa en tajunnut heti mennä lääkäriin, kun en ole koskaan mistään borrelioosin oireista lukenut). Rinkula on edelleen, ja nyt särkee tauotta päätä ja huimaa. Soitin terveysasemalle, jossa sanottiin, että lääkäri ei määrää edes antibioottikuuria, jos punkin puremaa ei voida varmistaa. Ihmettelen tätä nyt huuli pyöreänä, jos borrelioosi on tarttunut, niin eikö sen hoito varhaisessa vaiheessa olisi kaikkien etu???
[/quote]
Mun lapselle määrätiiin juuri antibioottikuuri, punkkia ei olla nähty mutta joku puremajälki oli jonka ympärille tuli n. viikon päästä punainen ihottuma.
Joissain tapauksissa borrelioosi on tarttunut paarmankin puremasta, jopa hyttysetkin voivat sitä kantaa.
Muuttakaamme kaikki Saksaan, tuohon eurooppalaiseen onnelaan.
Eihän borreliabakteeri yksinään itse tautia aiheuta. Monilla saattaa olla latenttina infektiona joko protozooalainen loinen joka on lähes oireettomasti lisääntynyt suolistossa, ja sieltäpäin levinnyt eteenpäin. Tällöin borreliabakteeri katkaisee ns. kamelin selän, ja homma kaatuu siihen. Ei borreliabakteeri itsekseen kaikkia oireita mitä kuvataan pysty tuottamaan, sehän lisääntyykin niin hitaasti. Moniin tauteihin auttaa esim. pitkä malarialääkitys tämän vuoksi, vaikka itse taudinaiheuttaja ei liity malariaan sitten mitenkään, tai protozooalaisiin loisiin. Esim. reumataudeissa (myös SLE) malarialääkkeet vähentävät kuolleisuutta huomattavasti tutkimusten mukaan.
Pitäiskö tässä nyt vaatia hoitoa itselleen, vai uskoa puhelinneuvonnan hoitajaa? En oikein ymmärrä, miksi lääkettä ei määrätä tilanteessa, jossa selvä EM on olemassa..? T:24
Kyllähän se rinkula pitäisi katsoa. Näkyykö siinä vielä puremajälkeä keskellä, pieni nyppylä tms?
Olethan ottanut kuvan?
aivan, Saksassa määrätään abtibiootti sen mukaan onko purreessa punkissa borrelioosia vai ei.
Borrelioosi voi tarttua vaikka puremaan ei tule sitä punaista rengasta.
Ja antibioottihoito käytännöt ovat todella kirjavia riippuen maasta, alueesta ja lääkäristäkin.
Parasta on tarkistaa joka ilta punkit. Ja pyrkiä suojautumaan parhaansa mukaan.
Taiga-punkin levittämään aivokuumeeseen on rokotus ja näyttäisi siltä että luonnossaliikkujan kannattaa se otttaa. Borrelioosin ei ole rokotetta.
Ja se miten toimia Suomessa punkin ollessa kiinnittyneenä iholle... on merkittävää mikä alueen punkkikanta on? Näistäkin on jo tutkittua tietoa. Kuinka kauan punkki on ollut kiinni. Miten sen osaa irroittaa niin ettei se oksentaisi verenkieroon punkin syljessä olevaa borreliaa...