Siskoni kohtelee koiraansa huonosti, mitä teen?
Tilanne on siis se että siskoni ja hänen miehensä asuvat maalla omakotitalossa koiransa kanssa. Saksanpaimenkoiran, joka viettää kaikki päivät ja yöt ulkona tarhassa. Tarhan koko noin 3x6m sisältäen koirankopin.
Koira pääsee kävelylle noin kerran viikossa joskus menee kaksikin viikkoa. Ruokaa saa ja vettä mutta siihen se huolenpito jää. Eläinlääkärissä ei ole käynyt koskaan. Mitä tekisit tässä tilanteessa? Onko ok?
Oma kääpiövillakoirani pääsee metsään lenkille kolmesti päivässä ja nukkuu vieressäni joten hurjalta tuntuu ero näiden koirien elämänlaadussa.
Kommentit (14)
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:33"]Pohjoisessa suurinta osaa koirista kohdellaan noin. Jos hyvä tuuri käy, niin pääsevät syksyllä metsästävän isännän kanssa ajamaan muutaman kerran. Tosin jos koira on huono ajamaan, niin ei pääse silloinkaan häkistä pois.
[/quote] Tässä ei ole kyse metsästyskoirasta.
Ensin otat asian puheeksi siskon kanssa. Jos asia ei muutu, tekisin ilmoituksen.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:41"]Ensin otat asian puheeksi siskon kanssa. Jos asia ei muutu, tekisin ilmoituksen.
[/quote] Mitä sanoisin hänelle?
En mä nyt sanoisi että on paljon eroa seisooko häkissä sakemanni tai lapinkoira. Kumpikaan ei saa huomiota, makaa omassa paskassa, turkki tönkössä harjaamattomuuden takia. Raukka parat juoksevat vuosi toisensa jälkeen uraa pitkin eivätkä pääse nauttimaan mistään.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:33"]
Pohjoisessa suurinta osaa koirista kohdellaan noin. Jos hyvä tuuri käy, niin pääsevät syksyllä metsästävän isännän kanssa ajamaan muutaman kerran. Tosin jos koira on huono ajamaan, niin ei pääse silloinkaan häkistä pois.
[/quote]
Huono ajokoira saa napin otsaansa, ei siinä paljon sääliä tunneta. Joilekin koirat ovat edelleen vain hyötyeläimiä.
Eläinsuojelulaki määrää sen tarhan koon, ja koiran tapauksessa vaatii myös kiinnittämään huomiota lajityypillisten käyttäytymistarpeiden ja liikunnantarpeen tyydyttämiseen. Eläinsuojelutarkastajaa voi pyytää käymään juttelemassa ja neuvomassa, voihan olla että ottavat onkeensa tai luopuvat koirasta.
Sanot siskollesi ensin, että tarvisiko se apua koiransa kanssa, tai jos rohkeutta riittää niin sanot suoraa, että mielestäsi koira tarvitsee enemmän huomiota ja lenkitystä. Jos tilanne ei muutu tai parane, olet velvollinen ilmoittamaan paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen tilanteesta, tai syyllistyt yhtälailla kyseisen koiran kaltoinkohteluun. Ei todellakaan ole oikein kääntää selkäänsä ja olla vaan hiljaa ihmettelen jos näkee ettei koiran elämä ole mitä sen pitäisi olla!
Yhdistyksissä on osaavia ihmisiä, sinne ilmoittaminen ei paljasta henkilöllisyyttäsi jos et niin tahdo ja he kyllä ovat valmiita auttamaan siskoasi joko opastamalla oikeaan koiranhoitomalliin tai ottamalla koiran uutta kotia etsimään jos siskosi ei halua oloja parantaa.
Mä käräyttäisin eläinsuojeluun ja valvontaan tai eläinlääkärille kokemuksesta voin kertoa että ei se puhumalla parane ja jos sakemanni on kouluttamatta ja hoitamatta niin se on vaarallinen ja vaatii ammattilaisen apua saada siitä kelvollinen jos sittenkään.
Miksi on edes koira otettu, jos pistetään häkkiin kyyhöttämään. Olet oikeassa, siskosi ei kohtele eläintä asianmukaisesti ja hyvin, en voi nähdä eläinrakkautta koiranpidossaan. Menee eläimen laiminlyönniksi. Itselläni on saksanpaimenkoira ja nämä koirat ovat hyvin aktiivisia, älykkäitä ja erityisesti laumaansa eli perheensä kiintyneitä - laiska ihminen EI voi ottaa sakemannia, sillä se tosiaan vaatii päivittäin n. 2-3 tuntia liikuntaa/aktiviteettia/treeniä/jtk yhdessä pitäjänsä kanssa. Jos ei saa aktiivisen koiran elämään kuuluvaa aktiviteettia, sakemanni muuttuu hankalaksi ja tietenkin yhteistyö pitäjän kanssa on huonolla tolalla. Kuulostaa myös siltä että aktiviteettien puutteen, perushuolenpidon yms lisäksi koiraa ei ole lainkaan sosiaalistettu. Tällainen koira voi sitten ollakin aikalainen huh huh..... Ota selvää miksei siskosi ulkoiluta koiraa päivittäin (jos vetää ja hankala lenkillä, sano että vedonestovaljaita on esim. Mustissa ja Mirrissä) ja kysypä miksi koira edes hankittu, jonkungan tässä on eläimen puolta pidettävä ja sinun se on tehtävä, jos ei kenenkään muun. Kyse on välittämisestä.
Koiraa ei tosiaan ole sosiaalistettu, ei ihmisten eikä muiden koirien kanssa. Vaikuttaa kiltiltä kun tuttu ihminen menee lähelle mutta vieraille näyttää hampaita ja haukkuu. Koira on vasta 2,5 vuotias joten uskoisin että asiantuntevissa käsissä pojasta saisi vielä kunnon koiran. Otan asian puheeksi siskoni kanssa mutta pelkään että hän "ei ymmärrä" miksi olen huolestunut. Aion myös kysyä miksi heillä edes on koira. Miten voisin vedota eläinsuojelulakiin? Linkkejä jossa asia olisi kiistatta esillä? ap
Pohjoisessa suurinta osaa koirista kohdellaan noin. Jos hyvä tuuri käy, niin pääsevät syksyllä metsästävän isännän kanssa ajamaan muutaman kerran. Tosin jos koira on huono ajamaan, niin ei pääse silloinkaan häkistä pois.