Pienet lapset ja äidin univelka

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tosi omituinen juttu tai provo. Ap, tiesitkö, että ihan Suomen lakiin on kirjattu puolison elatusvelvollisuus? Avopuoliso rinnastettaneen aviopuolisoon. Vai tavoitellaanko tässä jotain kirkkainta marttyyrikruunua? Tulee mieleen toisen ketjun äiti, jonka ihokin oli vihreä, mutta apua ei oteta vastaan. Pr..le. Sen isäkin on vastuussa perheestään, niin henkisestä, fyysisestä kuin taloudellisesta puolesta.

Höpöhöpö

Ap, sua hyväksikäytetään ja rankasti. Te alatte tasata ne vuokrat ja lasten kulut, perheenä! Jos mies on yhteisymmärryksessä spermat sisääsi laskenut, hänen on myös elätettävä lapsensa päivähoitokulut mukaanlukien. En tunne enää mitään empatiaa ja sääliä tällaisia tapauksia varten jotka ovat itse (taloudellisen) soppansa keittäneet. Sen sijaan vihastuttaa. Hiton lapaset.

Tuliko tähän keskusteluun nyt joku provoamaan ja esittämään ap:tä? Meni sen verran sekavaksi ja älyttömäksi tarinointi.

Keskustelkaa miehen kanssa taloudellisista järjestelyistä uudelleen. Jos joskus on jotain sovittu, ei tarkoita, ettei sopimusta voisi päivittää.

Rahasta, kotitöistä ja seksistä riidellään perheissä yleisesti eniten, tilanteesi ei ole epätavallinen sinänsä.

Perheen pitäisi olla tiimityön tulosta, siis sinun ja miehesi. Istukaa alas ja kerro, miltä sinusta tuntuu ja mikä on ongelma, ja etsikää yhdessä ratkaisu. Vastaus ei voi kummaltakaan olla "ne on sun lapsia, ne on sun ongelmia".

Raha-asioista on suomalaisille hankalaa puhua, eikä sitä ole helppo tehdä heikommassa rahatilanteessa olevan asemasta, koska olo voi tuntua heti itsekkäältä tai ruikuttajalta, ja toinen voi heti leimata ahneeksi. Mutta tähän auttaa, kun laitatte yhdessä lukuja pöytään (asumiskulut, ruoka, lasten kulut, päivähoito/kotiapu, omat kulut ja laskut vs. tulot, tuet ja palkat), jolloin yhdessä myös näette todellisen tilanteen laidan. Joko mietitte, mistä rahat lastenhoitoon saadaan tai miten muuten tilanteen voitte organisoida (säästämällä muista menoista, vanhempainvapaan järjestäminen vai kulujen jakaminen keskenänne toisin).

Oma äitini väsyi meidän hoitamiseen 12 vuoden jälkeen, koska isä ei osallistunut mihinkään muuhun kuin töissäkäyntiin, ja lopulta masentuneena ja uupuneena erosi ja lähti ja jätti meidät isälle. Perheen vanhempien pitäisi olla tiimi päivästä 1 lähtien.

Ihanko oikeasti olet lasten kanssa erakoitut täysin? Kirjoitit että sinä ja lapset olette vain kolmisin kotona ja lapsille täysin vieras ihminen käy sielä vain kerran kuussa käymässä. Ymmärräthän että lapsista ei tule normaaleita niin.

Ongelma on epäterve perhekuvio, mikäli tämä on totta. Mielenterveytesi ja lasten hyvinvointi on nyt pahasti vaakalaudalla.

Suosittelen eroa. Alkaa tulemaan tukea yhteiskunnalta (mm. ilmainen päivähoito, asumistuki, korotettu lapsilisä ja tietysti mieheltä asianmukainen laskurilla tarkastatettu elatusmaksu). Miehesi taitaa olla aika sika.

Ja vinkkejä siihen, miten voi jaksaa kolmen tunnin unilla, ei ole tarjolla. Koska ei sellaista vaan voi jaksaa. Ymmärrätkö, että tällä hetkellä lapset ovat laiminlyötyjä, kun pyörivät vain kaiken päivää kotona umpiväsyneen äidin kanssa? Jaksatko ulkoilla heidän kanssaan? Tarjota vanhemmalle mitään virikkeitä?

Kukaan ei ole kieltänyt menemästä yhtään mihinkään, nuo lasten kerhotkin pyörii ihan normaalisti😊

Ota asiat puheeksi miehesi kanssa rehellisesti. Älä lopeta keskustelua ennen kuin olette sopineet sellaiset käytännöt että sinä saat nukuttua edes joka toinen yö. Tilanne on nyt paha ja pahemmaksi se menee jos siihen ei puututa. Teidän täytyy tehdä ehkä radikaalejakin ratkaisuja, miehen vaihtaa työpaikkaa tai jäädä kotiin. Vaikka tuo kuulostaisikin mahdottomalta ajatukselta, on se pieni uhraus sinun mielenterveydestä ja lasten ja teidän koko perheenkin hyvinvoinnista. Edes puoleksi vuodeksi sinulle pitäisi saada taattua yöunet. Jos sinä olet joutunut venymään lastenne takia tähän asti, nyt on miehen vuoro!!

Miettisin myös tulevaisuuden kannalta sitä, onko miehen nykyinen työ perheen kannalta hyvä vaihtoehto? Oma parisuhteeni ei olisi tuollaista kestänyt. 

Ole itsellesi armollinen. Uni on ihmisen perustarve ja ilman sitä ei ihminen pysty kovin järkevästi ajattelemaan ja toimimaan, sitä on jotenkin näköalaton ja yrittää vain selvitä päivästä toiseen.

Nyt sinun täytyy saada ja ottaa vastaan apua! 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole kieltänyt menemästä yhtään mihinkään, nuo lasten kerhotkin pyörii ihan normaalisti😊

Meilläpäin lasten kerhot kestää max. 3h. Kävellen lähin on puolen tunnin päässä. Saadakseen 1,5 tunnin tauon kotona vanhemman lapsen hoitamisesta, loppuunasti uupuneen univelkaisen äidin pitäisi siis kävellä 2h.

En nyt näe tätä vaihtoehtona ap:lle.

Vierailija kirjoitti:

Jumalauta nyt näitä jotka rääkyy että valtio elättää äidin. Äiti saa 250e NETTO KUUSSA. Mun eläkeläisisäni saa 3000e kuussa ja naapurin työtön 2400e kuussa, opiskelijat saa 1600e kuussa. Äidin kotihoidontuki pitäisi viisinkertaistaa!

Pitäisi olla kuin opiskelijoilla eli ota edullinen valtiontakaama kotivanhempilaina, rahat riittää, maksa takaisin, kun menet töihin.

Vierailija kirjoitti:

Ota asiat puheeksi miehesi kanssa rehellisesti. Älä lopeta keskustelua ennen kuin olette sopineet sellaiset käytännöt että sinä saat nukuttua edes joka toinen yö. Tilanne on nyt paha ja pahemmaksi se menee jos siihen ei puututa. Teidän täytyy tehdä ehkä radikaalejakin ratkaisuja, miehen vaihtaa työpaikkaa tai jäädä kotiin. Vaikka tuo kuulostaisikin mahdottomalta ajatukselta, on se pieni uhraus sinun mielenterveydestä ja lasten ja teidän koko perheenkin hyvinvoinnista. Edes puoleksi vuodeksi sinulle pitäisi saada taattua yöunet. Jos sinä olet joutunut venymään lastenne takia tähän asti, nyt on miehen vuoro!!

Miettisin myös tulevaisuuden kannalta sitä, onko miehen nykyinen työ perheen kannalta hyvä vaihtoehto? Oma parisuhteeni ei olisi tuollaista kestänyt. 

Ole itsellesi armollinen. Uni on ihmisen perustarve ja ilman sitä ei ihminen pysty kovin järkevästi ajattelemaan ja toimimaan, sitä on jotenkin näköalaton ja yrittää vain selvitä päivästä toiseen.

Nyt sinun täytyy saada ja ottaa vastaan apua! 

Ap:n pitää saada apua, tämä selvä. En kuitenkaan paljoa ap:n miehen auttamishaluun luottaisi, eikä ap pysty miestään pakottamaan.

Mistä ap siis mielestäsi oikeasti voisi saada apua? Onko muita vaihtoehtoja kuin lastensuojeluilmoitus?

Neuvolan kotiapu? Lapset hetkeksi ulos ja itse nukut sen aikaa. Kun kuopus täyttää 9kk, viet hänet ajoittain muutamaksi tunniksi päiväkotiin ja otat univelkaa takaisin. Noita ehdottaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi isä ei auta?

On sellaisessa työssä, että käy kotona vain kerran kuussa ja silloin hänen on saatava nukkua

”Mitä sää peuhaat siinä. Älä pysty pyörittää. Jonkun täällä on pakko nukkua. Mun on pakko saada nukkua.”

- suomalainen mies

Ap:n pitää saada apua, tämä selvä. En kuitenkaan paljoa ap:n miehen auttamishaluun luottaisi, eikä ap pysty miestään pakottamaan.

Mistä ap siis mielestäsi oikeasti voisi saada apua? Onko muita vaihtoehtoja kuin lastensuojeluilmoitus?

Jos lasten isä / ap:n mies ei auta, niin kuka sitten? Eikö hänellä luulisi olevan mielenkiintoa ja  jopa velvollisuus hoitaa perhettään? Jos ei, niin kuka tuollaisen puolison tai isän lapsilleen haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyäiti ilmoittaa jo ennen synnytystä, että antakaan meille rauha perheenä tutustua vauvaan, haluamme pesimisrauhan. Sitten kun sen lapsen kanssa on 2 kk aikana tehty kaikki mahdolliset virheet, niin aletaan huhuilemaan isovanhempia apuun. Mutta he eivät saa neuvoa, heidän tulee toimia äidin antamien millintarkkojen ohjeiden mukaan, jotta lapsi ei vain mene jotenkin rikki. Joten vaikka isoisä tietää, miten lapsi pitää röyhtäyttää syönnin jälkeen, niin sitä ei saa tehdä, koska äiti luki netistä, että röyhtäytys tehdään tietyllä tavalla. Äiti ei välttämättä edes tunnista, koska lapsi röyhtäisee ja koska pulauttaa. Vanhempien kehittämiä omituisia rituaaleja tulee noudattaa, koska muuten lapsi ei nuku koskaan. Tosielämässä moni vauva nukkuisi todella hyvin, jos saisi luvan nukkua, mutta koska jokainen inahdus ja syväänhengitys tulkitaan hätähuudoksi, niin äiti tai isä on kärppänä vieressä herättelemässä melkein nukkuvaa lasta.

Mutta itse te olette osanne valinneet. Kun omien vanhempien opit on kaikki huonoja, niin kehitellään omia uskoen vakaasti, että vuonna 2020 vauvat on olennaisesti erilaisia kuin vuonna 1980 tai 1950.

En ymmärrä näitä "jokaiseen inahdukseen reagoitte, joten oma syy" kommentteja. Meillä lapsi huutaa huoneessaan useamman kertaa yössä niin kovaa, että seinä- ja yläkerran naapuritkin heräävät siihen. Elleivät he käytä korvatulppia tai ole todella sikeäunisia, niin hekään eivät ole kahteen vuoteen nukkuneet kokonaisia öitä meidän lapsen takia. Ja jos lapsen jättää reagoimatta niin se huuto kestää tunnin putkeen ja sen jälkeen ollaankin kaikki hereillä loppuyö keksimässä tekemistä.

Oletteko kokeilleet ottaa lapsen viereen tai ainakin samaan huoneeseen? Itse en ymmärrä sitä, että aivan pienet pakotetaan joka kerta herätessään huutamaan ja itkemään hädissään pitkän aikaa ja omasta huoneestaan asti, kun haluavat äidin ja isän läheisyyttä. Jos olette lapsen kanssa samassa huoneessa, hän ei ehkä edes havahdu niin usein. Yö on pitkä aika olla erossa, lapselle. 

Uniapnea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin ketjun läpi, ja heräsi muutama kysymys;

Ap kirjoitit että sinulla ei ole ketään joka lapsia hoitaisi,Tapaatteko muuten muita ihmisiä ja miten vietätte päivänne? Onko lapsilla leikkikavereita? Onko sinulla juttuseuraa?

Mies tekee töitä niin paljon että käy kotona vain kerran kuussa nukkumassa, miten ei voi olla varaa päiväkotiin?

Vietetään päivät ihan kolmistaan, ei tavata muita. Tehdään ruokaa, ulkoillaan, ennen askarreltiin ja leivottiin yms mutta enää en vain jaksa mitään muuta kuin pakolliset.

En ota mieheltä rahaa vastaan, hoidan itse omat ja lasten menot (saan lapsilisät)

Et voi olla tosissasi! Mies ei edes käy kotona kuin nukkumassa ja n.....massa eikä millään tavalla ole vastuussa jälkeläisistään, saati että huolehtisi heistä. Sen sijaan sinä horjut jaksamisen äärisrajoilla. Mikä on se naisellinen logiikka, johon tämä toimintatapa perustuu?

Tosiaan toivon, että hän tämä olisi provo, mutta olen tavannut kovin monta sinun kaltaistasi. Muista ainakin se, että mies on elatusvelvollinen paitsi lapsiaan myös sinua kohtaan, olittepa avioliitossa tai ette. Kerrot, että ei ole varaa päivähoitomaksuihin, mutta huomaa, että ne määräytyvät miehen tulojen mukaan = mies maksaa ne.

Tää on provo. "En ota mieheltä rahaa vastaan." Eli lapsesi elävät alle satasella per lapsi, jos lapsilisä riittää muka? Ja sinä vain vähän isommalla kotihoidontuella. Miten sait lasten tahdon kysyttyä tuossa asiassa, että eivät halua isän rahoja ja elatusta? Onko mies lukinnut teidät kellariinsa työreissujen ajaksi? Kun vähintään elarit saisitte sitten erossa.