Pienet lapset ja äidin univelka
Minulla on kaksi pientä lasta (2v ja 8kk) ja unta vuorokaudessa tulee keskimäärin n.4-5 tuntia, pienissä (max tunnin) pätkissä. Päätäni on nyt särkenyt 3 viikkoa putkeen, sekä tullut rytmihäiriöitä tms (sydän pomppii aivan täysiä hetken ja sen jälkeen menen veteläksi. Autolla en uskalla enää liikkua.
Mitä ihmettä teen? Pelkään että saan sydänkohtauksen tai aiheutan lapsille jonkin vaaratilanteen kävelevänä zombina.
Miten muut ovat tästä selvinneet?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko ap tämä ajatus. Jokin valveillaoloajan sisällä sakkaa jos ei uni tule. Eli ei kannata panikoida sitä unta vaan miettiä mikä päivittäisessä elämässä on pielessä. Onko vauva ja vanhempi lapsi terveitä? Onko sinulla yhtään aikaa viikossa kun heitä ei tarvi hoitaa vaan joku muu auttaa?
Uniongelmat on aina valveajan ongelmia väitän minä. Pitää vain jaksaa tutkia oma tilanne ja puuttua asioihin. Helppoahan se ei ole, mutta se ongelma ei ole mitään niin epämääräistä että en vain nuku. Ihmiset nukkuu jos asiat on muuten hyvin.
Toivottavasti ratkaisu löytyy, tsemppiä ap!
Siis uni kyllä tulisi, mutta lapset valvottavat. Toinen ei nuku yöllä ja toinen ei nuku päivällä. Terveitä ovat kyllä. Olen aina lasten kanssa, eli ei yhtään hetkeä etten heitä hoitaisi.
ApHe ei ole ikuisesti noin pieniä. Onko teillä lasten kanssa jotain iltarutiineja, joilla rauhoitetaan nukkumaan? Iltasatu, iltalaulu, jotain millä merkataan sitä että nyt oikeasti nukutaan?
Tämä on oikeasti tärkeää myös vanhemmille (ja kaikille). Viime aikoina on ollut puhetta "unihygieniasta" eli miten kannattaisi toimia, että saa hyvin unta ja unen laatu on hyvää. Siihen kuuluu juurikin nukkumaanmenorutiinit ja kännykän/tabletin jättäminen makuuhuoneen ulkopuolelle. Eikä niitä kannattaisi käyttää muutenkaan juuri ennen nukkumaanmenoa.
Ei auta mikään, jos päättää tehdä lapset pienellä ikäerolla. Minäkin nukuin 3h/vrk todella pitkään yhden vaikean vauvan kanssa. En tee toista putkeen. Itse on soppansa keittänyt tuossa tilanteessa. Tiesit kyllä, että vauvat valvottaa. Sinun väsymyksesi ei ole lasten syy vaan omasi. Sun täytyy varmaan palkata siivooja ja viedä vanhempi päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei auta mikään, jos päättää tehdä lapset pienellä ikäerolla. Minäkin nukuin 3h/vrk todella pitkään yhden vaikean vauvan kanssa. En tee toista putkeen. Itse on soppansa keittänyt tuossa tilanteessa. Tiesit kyllä, että vauvat valvottaa. Sinun väsymyksesi ei ole lasten syy vaan omasi. Sun täytyy varmaan palkata siivooja ja viedä vanhempi päiväkotiin.
Kiitos muistutuksesta, en muistanutkaan että olen itse lapseni tehnyt. Jos lapsen teko on sinusta sopan keittämistä, niin sinun olisi ehkä kannattanut jättää se ensimmäinenkin tekemättä.
Lapsia en olekaan väsymyksestäni syyttänyt, vaan itseäni tästä että kroppa ei pysy tahdissa mukana ja tähän pyysin vinkkejä ja vertaistukea.
Ja jos yhtään luit mitä olen kirjoittanut, niin minulla ei ole varaa viedä lasta päiväkotiin, saati palkata apua.
Joten kiitos nokkelasta vastauksesta, työnnä pää p*rseeseen ja hyvää joulua!
Aina se ei ole oma päätös. Sain kaksoset. Toinen nukkui alusta asti todella huonosti sekä päivällä että yöllä. Kun helpotti, päiväkodin pakkopäikkärit sotki taas kaiken. Eskarissa sitren helpotti. Ihania silti ovat ja nyt superhelppoja teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on oikeasti vakava asia. Juuri oli iso tutkimus miten suomessa ollaan kärjessä vanhempien uupumuksessa. Aasiassa ollan vähiten uupuneita.
Miksi? No aasiassa synnyttänyttä naista tullaan auttamaan kuukausiksi kotiin, mummot ja muut sukulaiset. Apua saa aina ja suku kasvattaa yhdessä. Myöhemminkin aina on apua ja tukea.No suomessa; ei mitään apua koskaan mistään. Joillain on toki hyvät isovanhemmat mutta suurella osalla huonot.
Mulla on ollut yli 10v ajan lapsia ja nyt pienin on taapero. Kertaakaan näiden vuosien aikana en ole saanut suvulta tai isovanhemmilta mitään apua, tukea, välittämistä tai henkistäkään tukea. Aina on vaan jaksettava. Nytkin, pahasti unettomana, tilanteissa missä molemmat meistä vanhemmista sairastui pahasti, tilanteissa joissa ollut järkyttävä kuormitus, äkillinen kriisi, hirveä hätä. Ei mitään apua mistään. Ei edes yhteiskunnalta, kotiapua ei saa omassa kunnassa vaikka olisi mikä hätä.Ei mikään ihme ettei lapsia tehdä.
Toki joillain on luulo että perheet saa vaikka mitä apua. Niin, ne avut on vain lasu-asiakkille. Normaali perhe joka ei kuulu lasun piiriin jää ihan kaikesta avusta ulos. Ei ole kotiapua, tukiperheitä, leirejä, lomia, EI MITÄÄN.
Jos lapsia halutaan suomeen varmaan pitäisi tehdä jotain tälle asialle. Tai sit päätetään että ei haluta niitä lapsia.
.
Otetaan meille aasialainen tapa eli isovanhemmat muuttavat vauvaperheeseen ja määräävät tahdin. Vauva tuodaan äidille syömään, muuten siitä huolehtivat muut.
Moniko suomalainen äiti suostuu siihen, että anoppi päättää niin lapsen vaatetuksen, ulkoilut kuin syömisenkin? Aasiassa tuo on arkea ja maan tapa, siellä ei äiti pääse päsmäröimään lapsensa hoidossa. Vastapuolena on sitten se, että äiti ei ahdistu, koska joku osaavampi huolehtii kaikesta. Hän saa toimia apulaisena lapsensa hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta mikään, jos päättää tehdä lapset pienellä ikäerolla. Minäkin nukuin 3h/vrk todella pitkään yhden vaikean vauvan kanssa. En tee toista putkeen. Itse on soppansa keittänyt tuossa tilanteessa. Tiesit kyllä, että vauvat valvottaa. Sinun väsymyksesi ei ole lasten syy vaan omasi. Sun täytyy varmaan palkata siivooja ja viedä vanhempi päiväkotiin.
Kiitos muistutuksesta, en muistanutkaan että olen itse lapseni tehnyt. Jos lapsen teko on sinusta sopan keittämistä, niin sinun olisi ehkä kannattanut jättää se ensimmäinenkin tekemättä.
Lapsia en olekaan väsymyksestäni syyttänyt, vaan itseäni tästä että kroppa ei pysy tahdissa mukana ja tähän pyysin vinkkejä ja vertaistukea.
Ja jos yhtään luit mitä olen kirjoittanut, niin minulla ei ole varaa viedä lasta päiväkotiin, saati palkata apua.
Joten kiitos nokkelasta vastauksesta, työnnä pää p*rseeseen ja hyvää joulua!
En minä huomaa aloituksesta, että päiväkoti ei ole vaihtoehto, joten taitaa jäädä minulle sitten pahoittelu siitä, että en lukenut koko ketjua. Sori. Palkattu apu olisi minusta ollut ainakin osa ratkaisua. Anteeksi, että en ratkaissut sinun ongelmaasi.
En tajua ollenkaan kommenttiasi siitä, että minun olisi pitänyt jättää oma lapseni tekemättä, joten en osaa siihen vastata mitään.
Ja kirjoitin viestin muillekin lukijoille. Ehkä viestini saa joskus realiteetit sisäistymään jollekin, joka harkitsee toista lasta, vaikka esikoinen olisi vasta vuotias. Näitä ketjuja lukevat aika monet vauvojen äidit. Tiedän perheen, joka unikoulutti rankasti pieniä lapsiaan, jotta saisi itse nukkua. Silloin vanhempien keittämä soppa tosiaan koitui lasten vahingoksi, vaikka syyttömiä olivat.
Ollaan näköjään molemmat varsin nokkelia sutkauttelijoita, kun sain tuollaiset jouluntoivotuksetkin...
Vierailija kirjoitti:
Nykyäiti ilmoittaa jo ennen synnytystä, että antakaan meille rauha perheenä tutustua vauvaan, haluamme pesimisrauhan. Sitten kun sen lapsen kanssa on 2 kk aikana tehty kaikki mahdolliset virheet, niin aletaan huhuilemaan isovanhempia apuun. Mutta he eivät saa neuvoa, heidän tulee toimia äidin antamien millintarkkojen ohjeiden mukaan, jotta lapsi ei vain mene jotenkin rikki. Joten vaikka isoisä tietää, miten lapsi pitää röyhtäyttää syönnin jälkeen, niin sitä ei saa tehdä, koska äiti luki netistä, että röyhtäytys tehdään tietyllä tavalla. Äiti ei välttämättä edes tunnista, koska lapsi röyhtäisee ja koska pulauttaa. Vanhempien kehittämiä omituisia rituaaleja tulee noudattaa, koska muuten lapsi ei nuku koskaan. Tosielämässä moni vauva nukkuisi todella hyvin, jos saisi luvan nukkua, mutta koska jokainen inahdus ja syväänhengitys tulkitaan hätähuudoksi, niin äiti tai isä on kärppänä vieressä herättelemässä melkein nukkuvaa lasta.
Mutta itse te olette osanne valinneet. Kun omien vanhempien opit on kaikki huonoja, niin kehitellään omia uskoen vakaasti, että vuonna 2020 vauvat on olennaisesti erilaisia kuin vuonna 1980 tai 1950.
En ymmärrä näitä "jokaiseen inahdukseen reagoitte, joten oma syy" kommentteja. Meillä lapsi huutaa huoneessaan useamman kertaa yössä niin kovaa, että seinä- ja yläkerran naapuritkin heräävät siihen. Elleivät he käytä korvatulppia tai ole todella sikeäunisia, niin hekään eivät ole kahteen vuoteen nukkuneet kokonaisia öitä meidän lapsen takia. Ja jos lapsen jättää reagoimatta niin se huuto kestää tunnin putkeen ja sen jälkeen ollaankin kaikki hereillä loppuyö keksimässä tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lääkäri sanoi saikkulappua kirjoittaessaan että tohon auttaa se että kolmeen viikkoon et hoida ollenkaan lapsia vaan lepäät ja keskityt itseesi. Menee vähintään se 3 viikkoa että elimistö oppii taas nukkumaan ja vähän riippuu stressistä (kokonaan toipuminen kestää kuukausia jos pitkään jatkunut paha stressi).
No sitten vaan saikkulappu roskiin ja kotiin takas lapsia hoitamaan. Kotona olevalle äidille sairasloma ei merkkaa yhtään mitään kun sitä ei voi pitää. Ei ole ketään, siis ketään kuka tuuraisi äitiä sen ajan (paitsi niillä joilla on hyvät välittävät isovanhemmat).
Jos äitiysrahajaksolla saa pitkän saikun voi isä alkaa hoitaa lapsia ja saada sen päivärahan. Mutta lyhyt saikku ei oikeuta siihen eikä työnantajallakaan ole velvoitetta antaa palkatonta. (Poissaolo hätätapauksessa on palkatonta mutta sairasloma ei ole lain mukainen hätätapaus).Tämä on mielestäni syy miksi lapsia ei enää kukaan tee. Koska ei ole mitään ihmisoikeuksia äidillä. Ei saa sairastaa eikä voi pitää sairaslomaa.
Js ps. kunnan kotiapua ei saa tähän, kysytty on.
Siis hetkinen. Jos olet pois työpaikalta, työnantajasi hankkii sijaisen, joten mistä keksit, että sinun ei tarvitse hankkia sairauslomasi ajaksi sijaista? Se maksaa, mutta ei pidä luulla, että yhteiskunta kaiken kustantaa. Maksullisia kotiapupalveluja löytyy pilvin pimein!
Et tajunnut mistä puhun. Se lapsen ISÄ ei saa palkatonta töistä. Minä olen kotona vauvan ja taaperon kanssa ja kun lääkäri kirjoittaa saikkua niin en pysty pitämään sitä.
Kotipalvelu maksaa ostettuna 45h joten jos olisin ottanut kolmen viikon sairasloman (jota en siis nyt voinut pitää) ajaksi kotipalvelun päivien ajaksi se olisi maksanut 3viikko x 40tuntia x 45e/h yhteensä 5400e.
Sulla ehkä on tollaseen rahaa, meillä ei ole vaikka ihan työssäkäyviä ollaan.Mietitkö koskaan, miten paljon työnantajasi on maksanut sinulle työstä, jota et ole tehnyt? Ja onko työnantajalla oikeasti ollut siihen varaa ilman, että jossain on kiristetty tahtia?
Olet nyt itsesi työnantaja ja jos ajat itsesi tilanteeseen, jossa on univelkaa, niin vika ei ole yhteiskunnan, miksi sen siis pitäisi hankkia sinulle kotiapulainen, jotta voit tuijottaa puhelinta? Kotipalvelu maksaa, koska työ maksaa. isovanhempien tekemänä tuo työ olisi jotenkin kummallisella tavalla maksutonta? Sinäkin saat siitä korvauksen, miksi ei siis myös se henkilö, joka sinua sijaistaa?
Olet tyhmä. Olen talousjohtaja ja tiedän taatusti sua enemmän asioista. Kun työntekijä sairastuu niin sen palkasta iso osa korvautui kelan sairaspäivärahalla jonka työnantaja saa ja sen msksaa VERONMAKSAJAT. Senkin pösilö kun naurettavasti kohkaat av-mamman tietotasolla....
Talousjohtaja nyt taitaa unohtaa esim. sellaisen asian, että Kela ei korvaa sivukuluja lainkaan ja maksaa vain sen summan, jonka maksaisi työntekijälle. Jos työntekijä tienaa vuodessa 24000 e eli kuukaudessa 2000 e (keskimäärin, tässä mukana lomarahat jne.), niin työnantajan kokonaiskulut ovat 2640 e/kk ja Kela korvaa 1266 e/kk. Minusta kyseessä ei ole iso osa etenkin, kun Kelan korvaus alkaa vasta 1+9 sairastamispäivän jälkeen.
Naurettavasti kohkaan näiden faktatietojen kanssa, jotka talousjohtaja unohti omassa vastauksessaan muillekin kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyäiti ilmoittaa jo ennen synnytystä, että antakaan meille rauha perheenä tutustua vauvaan, haluamme pesimisrauhan. Sitten kun sen lapsen kanssa on 2 kk aikana tehty kaikki mahdolliset virheet, niin aletaan huhuilemaan isovanhempia apuun. Mutta he eivät saa neuvoa, heidän tulee toimia äidin antamien millintarkkojen ohjeiden mukaan, jotta lapsi ei vain mene jotenkin rikki. Joten vaikka isoisä tietää, miten lapsi pitää röyhtäyttää syönnin jälkeen, niin sitä ei saa tehdä, koska äiti luki netistä, että röyhtäytys tehdään tietyllä tavalla. Äiti ei välttämättä edes tunnista, koska lapsi röyhtäisee ja koska pulauttaa. Vanhempien kehittämiä omituisia rituaaleja tulee noudattaa, koska muuten lapsi ei nuku koskaan. Tosielämässä moni vauva nukkuisi todella hyvin, jos saisi luvan nukkua, mutta koska jokainen inahdus ja syväänhengitys tulkitaan hätähuudoksi, niin äiti tai isä on kärppänä vieressä herättelemässä melkein nukkuvaa lasta.
Mutta itse te olette osanne valinneet. Kun omien vanhempien opit on kaikki huonoja, niin kehitellään omia uskoen vakaasti, että vuonna 2020 vauvat on olennaisesti erilaisia kuin vuonna 1980 tai 1950.En ymmärrä näitä "jokaiseen inahdukseen reagoitte, joten oma syy" kommentteja. Meillä lapsi huutaa huoneessaan useamman kertaa yössä niin kovaa, että seinä- ja yläkerran naapuritkin heräävät siihen. Elleivät he käytä korvatulppia tai ole todella sikeäunisia, niin hekään eivät ole kahteen vuoteen nukkuneet kokonaisia öitä meidän lapsen takia. Ja jos lapsen jättää reagoimatta niin se huuto kestää tunnin putkeen ja sen jälkeen ollaankin kaikki hereillä loppuyö keksimässä tekemistä.
Lasten neurologiset sairaudet jätetään liian usein tutkimatta. Kaksi vuotta tuollaista huutoa kertoo vain siitä, että lapsi on sairas.
Meillä vauva nukkui päiväunia max 15 min. Monilla vauvat nukkuvat suurimman osan päivästä ja 2-4h kerrallaan. Ei ole aina reilut lähtökohdat jaksamiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyäiti ilmoittaa jo ennen synnytystä, että antakaan meille rauha perheenä tutustua vauvaan, haluamme pesimisrauhan. Sitten kun sen lapsen kanssa on 2 kk aikana tehty kaikki mahdolliset virheet, niin aletaan huhuilemaan isovanhempia apuun. Mutta he eivät saa neuvoa, heidän tulee toimia äidin antamien millintarkkojen ohjeiden mukaan, jotta lapsi ei vain mene jotenkin rikki. Joten vaikka isoisä tietää, miten lapsi pitää röyhtäyttää syönnin jälkeen, niin sitä ei saa tehdä, koska äiti luki netistä, että röyhtäytys tehdään tietyllä tavalla. Äiti ei välttämättä edes tunnista, koska lapsi röyhtäisee ja koska pulauttaa. Vanhempien kehittämiä omituisia rituaaleja tulee noudattaa, koska muuten lapsi ei nuku koskaan. Tosielämässä moni vauva nukkuisi todella hyvin, jos saisi luvan nukkua, mutta koska jokainen inahdus ja syväänhengitys tulkitaan hätähuudoksi, niin äiti tai isä on kärppänä vieressä herättelemässä melkein nukkuvaa lasta.
Mutta itse te olette osanne valinneet. Kun omien vanhempien opit on kaikki huonoja, niin kehitellään omia uskoen vakaasti, että vuonna 2020 vauvat on olennaisesti erilaisia kuin vuonna 1980 tai 1950.En ymmärrä näitä "jokaiseen inahdukseen reagoitte, joten oma syy" kommentteja. Meillä lapsi huutaa huoneessaan useamman kertaa yössä niin kovaa, että seinä- ja yläkerran naapuritkin heräävät siihen. Elleivät he käytä korvatulppia tai ole todella sikeäunisia, niin hekään eivät ole kahteen vuoteen nukkuneet kokonaisia öitä meidän lapsen takia. Ja jos lapsen jättää reagoimatta niin se huuto kestää tunnin putkeen ja sen jälkeen ollaankin kaikki hereillä loppuyö keksimässä tekemistä.
Lasten neurologiset sairaudet jätetään liian usein tutkimatta. Kaksi vuotta tuollaista huutoa kertoo vain siitä, että lapsi on sairas.
No sanopa se neuvolalle tai lääkärille. Mitään apua ei mistään saa, koska "kyllä se siitä helpottaa ajan kanssa".
Vierailija kirjoitti:
Työttömilläkin on oikeus sairastaa (veronmaksajat maksaa), työssäkäyvillä on oikeis (veronmaksajat maksaa), mutta pienten lasten äidillä ei ole oikeutta. Reilukerho.
Nykyään yli 20% isovanhemmista on sellaisia mitkä mitenkään ei ole lapsiperheen elämässä. Yhteiskunnan pitäisi äkkiä luoda järjestelmiä tällaiseen tukiverkon tapaiseen systeemiin. Juuri tilanteissa missä äiti sairastuu.
Oon aika varma, että jos äiti sairastuu sillä tavalla kunnolla että on vaikka sairaalassa pitempään, niin ei niitä lapsia keskenään kotiinsa jätetä, vaikka omasta takaa ei tukiverkkoja olisikaan. Eli sinänsä systeemit kyllä on. Mutta jotain pitäisi keksiä siihen vaiheeseen, jossa tilanne ei ole vielä noin paha. Jotta se ei pahenisikaan.
Lasten neurologiset sairaudet jätetään liian usein tutkimatta. Kaksi vuotta tuollaista huutoa kertoo vain siitä, että lapsi on sairas.[/quote]
No sanopa se neuvolalle tai lääkärille. Mitään apua ei mistään saa, koska "kyllä se siitä helpottaa ajan kanssa".[/quote]
Juurikin näin. "Koita pärjäillä, kyllä se joskus loppuu"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömilläkin on oikeus sairastaa (veronmaksajat maksaa), työssäkäyvillä on oikeis (veronmaksajat maksaa), mutta pienten lasten äidillä ei ole oikeutta. Reilukerho.
Nykyään yli 20% isovanhemmista on sellaisia mitkä mitenkään ei ole lapsiperheen elämässä. Yhteiskunnan pitäisi äkkiä luoda järjestelmiä tällaiseen tukiverkon tapaiseen systeemiin. Juuri tilanteissa missä äiti sairastuu.
Oon aika varma, että jos äiti sairastuu sillä tavalla kunnolla että on vaikka sairaalassa pitempään, niin ei niitä lapsia keskenään kotiinsa jätetä, vaikka omasta takaa ei tukiverkkoja olisikaan. Eli sinänsä systeemit kyllä on. Mutta jotain pitäisi keksiä siihen vaiheeseen, jossa tilanne ei ole vielä noin paha. Jotta se ei pahenisikaan.
Mulla oli tuollainen ”pahaksi mennyt tilanne” jolloin apua OLISI saanut. Tiedättekö mikä se on? Päivähuostaanotto. Eli tilanteessa jossa olin liikuntakyvytön enkä voinut kävellä/nostella/kantaa vauvaa ja taaperoa, anoin kotiapua. En saanut. Sen sijaan myönnettiin päiväaikaan isän työssäolon ajaksi viedä lapset lastensuojelun laitosyksikköön. Siis vauva ja taapero lasu-laitokseen oireilevien ja häiriköivien isompien lasten sekaan (ja en nyt syytä niitä lapsia, ne ovat yhtä tärkeitä kuin muidenkin lapset).
En ottanut apua vaan neljä viikkoa hoidin ryömien lattialla itse. Kakkapyllyt jäi pesemättä (pyyhin kostesliinalla) ja isä pesi kun tulin töistä. Ruokaa en voinut laittaa, eineksillä mentiin.
En siis sinällään valita, lapset olisi ilman muuta jäänyt henkiin, mutta kun se kotiapu - jos sitä olisi - olisi tähän tarpeeseen ollut hyvä, esim 2,5h päivässä ja kotiapu olisi ulkoiluttanut lapset ja syöttänyt ne. Mutta ei! Kotiapu on tässä kunnassa ohjattu vanhuksille. Joo, tiedän, sen pitäisi olla lakisääteistä. Mutta kunnan valtuusto on päättänyt että se lapsiperheen kotiapuresurssi annetaankin vanhuksille.
Joku vähän kevyempi tukimuoto olisi paikallaan kuin päivä-huosta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lääkäri sanoi saikkulappua kirjoittaessaan että tohon auttaa se että kolmeen viikkoon et hoida ollenkaan lapsia vaan lepäät ja keskityt itseesi. Menee vähintään se 3 viikkoa että elimistö oppii taas nukkumaan ja vähän riippuu stressistä (kokonaan toipuminen kestää kuukausia jos pitkään jatkunut paha stressi).
No sitten vaan saikkulappu roskiin ja kotiin takas lapsia hoitamaan. Kotona olevalle äidille sairasloma ei merkkaa yhtään mitään kun sitä ei voi pitää. Ei ole ketään, siis ketään kuka tuuraisi äitiä sen ajan (paitsi niillä joilla on hyvät välittävät isovanhemmat).
Jos äitiysrahajaksolla saa pitkän saikun voi isä alkaa hoitaa lapsia ja saada sen päivärahan. Mutta lyhyt saikku ei oikeuta siihen eikä työnantajallakaan ole velvoitetta antaa palkatonta. (Poissaolo hätätapauksessa on palkatonta mutta sairasloma ei ole lain mukainen hätätapaus).Tämä on mielestäni syy miksi lapsia ei enää kukaan tee. Koska ei ole mitään ihmisoikeuksia äidillä. Ei saa sairastaa eikä voi pitää sairaslomaa.
Js ps. kunnan kotiapua ei saa tähän, kysytty on.
Siis hetkinen. Jos olet pois työpaikalta, työnantajasi hankkii sijaisen, joten mistä keksit, että sinun ei tarvitse hankkia sairauslomasi ajaksi sijaista? Se maksaa, mutta ei pidä luulla, että yhteiskunta kaiken kustantaa. Maksullisia kotiapupalveluja löytyy pilvin pimein!
Et tajunnut mistä puhun. Se lapsen ISÄ ei saa palkatonta töistä. Minä olen kotona vauvan ja taaperon kanssa ja kun lääkäri kirjoittaa saikkua niin en pysty pitämään sitä.
Kotipalvelu maksaa ostettuna 45h joten jos olisin ottanut kolmen viikon sairasloman (jota en siis nyt voinut pitää) ajaksi kotipalvelun päivien ajaksi se olisi maksanut 3viikko x 40tuntia x 45e/h yhteensä 5400e.
Sulla ehkä on tollaseen rahaa, meillä ei ole vaikka ihan työssäkäyviä ollaan.Mietitkö koskaan, miten paljon työnantajasi on maksanut sinulle työstä, jota et ole tehnyt? Ja onko työnantajalla oikeasti ollut siihen varaa ilman, että jossain on kiristetty tahtia?
Olet nyt itsesi työnantaja ja jos ajat itsesi tilanteeseen, jossa on univelkaa, niin vika ei ole yhteiskunnan, miksi sen siis pitäisi hankkia sinulle kotiapulainen, jotta voit tuijottaa puhelinta? Kotipalvelu maksaa, koska työ maksaa. isovanhempien tekemänä tuo työ olisi jotenkin kummallisella tavalla maksutonta? Sinäkin saat siitä korvauksen, miksi ei siis myös se henkilö, joka sinua sijaistaa?
Olet tyhmä. Olen talousjohtaja ja tiedän taatusti sua enemmän asioista. Kun työntekijä sairastuu niin sen palkasta iso osa korvautui kelan sairaspäivärahalla jonka työnantaja saa ja sen msksaa VERONMAKSAJAT. Senkin pösilö kun naurettavasti kohkaat av-mamman tietotasolla....
Talousjohtaja nyt taitaa unohtaa esim. sellaisen asian, että Kela ei korvaa sivukuluja lainkaan ja maksaa vain sen summan, jonka maksaisi työntekijälle. Jos työntekijä tienaa vuodessa 24000 e eli kuukaudessa 2000 e (keskimäärin, tässä mukana lomarahat jne.), niin työnantajan kokonaiskulut ovat 2640 e/kk ja Kela korvaa 1266 e/kk. Minusta kyseessä ei ole iso osa etenkin, kun Kelan korvaus alkaa vasta 1+9 sairastamispäivän jälkeen.
Naurettavasti kohkaan näiden faktatietojen kanssa, jotka talousjohtaja unohti omassa vastauksessaan muillekin kertoa.
Älä jankuta. Tuo vastine oli sille joka väitti että työnantaja maksaa saikut. Ei maksa vaan veronmaksajat maksaa ja totta helvetissä pitäisi kotona olevalla vanhemmalla olla samanlainen oikeus sairaslomaan JONKA VOI PITÄÄ. Muillakin on. Työttömillä, opiskelijoilla, työssäkäyvillä, eläkeläisillä. Vain äideillä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lääkäri sanoi saikkulappua kirjoittaessaan että tohon auttaa se että kolmeen viikkoon et hoida ollenkaan lapsia vaan lepäät ja keskityt itseesi. Menee vähintään se 3 viikkoa että elimistö oppii taas nukkumaan ja vähän riippuu stressistä (kokonaan toipuminen kestää kuukausia jos pitkään jatkunut paha stressi).
No sitten vaan saikkulappu roskiin ja kotiin takas lapsia hoitamaan. Kotona olevalle äidille sairasloma ei merkkaa yhtään mitään kun sitä ei voi pitää. Ei ole ketään, siis ketään kuka tuuraisi äitiä sen ajan (paitsi niillä joilla on hyvät välittävät isovanhemmat).
Jos äitiysrahajaksolla saa pitkän saikun voi isä alkaa hoitaa lapsia ja saada sen päivärahan. Mutta lyhyt saikku ei oikeuta siihen eikä työnantajallakaan ole velvoitetta antaa palkatonta. (Poissaolo hätätapauksessa on palkatonta mutta sairasloma ei ole lain mukainen hätätapaus).Tämä on mielestäni syy miksi lapsia ei enää kukaan tee. Koska ei ole mitään ihmisoikeuksia äidillä. Ei saa sairastaa eikä voi pitää sairaslomaa.
Js ps. kunnan kotiapua ei saa tähän, kysytty on.
Siis hetkinen. Jos olet pois työpaikalta, työnantajasi hankkii sijaisen, joten mistä keksit, että sinun ei tarvitse hankkia sairauslomasi ajaksi sijaista? Se maksaa, mutta ei pidä luulla, että yhteiskunta kaiken kustantaa. Maksullisia kotiapupalveluja löytyy pilvin pimein!
Et tajunnut mistä puhun. Se lapsen ISÄ ei saa palkatonta töistä. Minä olen kotona vauvan ja taaperon kanssa ja kun lääkäri kirjoittaa saikkua niin en pysty pitämään sitä.
Kotipalvelu maksaa ostettuna 45h joten jos olisin ottanut kolmen viikon sairasloman (jota en siis nyt voinut pitää) ajaksi kotipalvelun päivien ajaksi se olisi maksanut 3viikko x 40tuntia x 45e/h yhteensä 5400e.
Sulla ehkä on tollaseen rahaa, meillä ei ole vaikka ihan työssäkäyviä ollaan.Mietitkö koskaan, miten paljon työnantajasi on maksanut sinulle työstä, jota et ole tehnyt? Ja onko työnantajalla oikeasti ollut siihen varaa ilman, että jossain on kiristetty tahtia?
Olet nyt itsesi työnantaja ja jos ajat itsesi tilanteeseen, jossa on univelkaa, niin vika ei ole yhteiskunnan, miksi sen siis pitäisi hankkia sinulle kotiapulainen, jotta voit tuijottaa puhelinta? Kotipalvelu maksaa, koska työ maksaa. isovanhempien tekemänä tuo työ olisi jotenkin kummallisella tavalla maksutonta? Sinäkin saat siitä korvauksen, miksi ei siis myös se henkilö, joka sinua sijaistaa?
Olet tyhmä. Olen talousjohtaja ja tiedän taatusti sua enemmän asioista. Kun työntekijä sairastuu niin sen palkasta iso osa korvautui kelan sairaspäivärahalla jonka työnantaja saa ja sen msksaa VERONMAKSAJAT. Senkin pösilö kun naurettavasti kohkaat av-mamman tietotasolla....
Talousjohtaja nyt taitaa unohtaa esim. sellaisen asian, että Kela ei korvaa sivukuluja lainkaan ja maksaa vain sen summan, jonka maksaisi työntekijälle. Jos työntekijä tienaa vuodessa 24000 e eli kuukaudessa 2000 e (keskimäärin, tässä mukana lomarahat jne.), niin työnantajan kokonaiskulut ovat 2640 e/kk ja Kela korvaa 1266 e/kk. Minusta kyseessä ei ole iso osa etenkin, kun Kelan korvaus alkaa vasta 1+9 sairastamispäivän jälkeen.
Naurettavasti kohkaan näiden faktatietojen kanssa, jotka talousjohtaja unohti omassa vastauksessaan muillekin kertoa.
Älä jankuta. Tuo vastine oli sille joka väitti että työnantaja maksaa saikut. Ei maksa vaan veronmaksajat maksaa ja totta helvetissä pitäisi kotona olevalla vanhemmalla olla samanlainen oikeus sairaslomaan JONKA VOI PITÄÄ. Muillakin on. Työttömillä, opiskelijoilla, työssäkäyvillä, eläkeläisillä. Vain äideillä ei.
Kotona oleskelevalle (valtion maksamaa lomailua) vielä oikeus sairaslomaan?? Huhhuh
Luin ketjun läpi, ja heräsi muutama kysymys;
Ap kirjoitit että sinulla ei ole ketään joka lapsia hoitaisi,Tapaatteko muuten muita ihmisiä ja miten vietätte päivänne? Onko lapsilla leikkikavereita? Onko sinulla juttuseuraa?
Mies tekee töitä niin paljon että käy kotona vain kerran kuussa nukkumassa, miten ei voi olla varaa päiväkotiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae lapsille päivähoitopaikkaa nyt heti. Se on alku. Sinusta voi väsyneenä tuntua nyt että asiassa on liikaa ongelmia mutta menet vain kunnan sivulle ja laitat hakemuksen etkä mieti asiaa sen enempää. Kun päivähoitopaikan saat, viet lapset sinne ja pidät aluksi vaikka neljänä päivänä viikossa kuusi tuntia kerrallaan. Sinulla voi mennä pitkään ennen kuin sopeudut tähän ylimääräiseen vapaaseen ja osaat hyödyntää sen koska kehosi on täysin stressitilassa. Sinun pitää saada nyt helpotettua elämääsi ja levättyä ja tämä on ainoa keino saada jatkuva apu arkeen.
Ja aiemman päivähoidon kritisoijalle: Ap on jo niin poikki että tuollaisesta tilasta ei toivuta välttämättä edes vuosissa, ellei elämään saa stressivapaita hetkiä. Äidin hyvinvoinnista on huolehdittava, se on perheessä aivan ensisijainen asia.
Nimimerkillä Tämän kaiken kantapään kautta oppinut
Päiväkotiin vieminen on tosi kallista, minulla ei valitettavasti ole siihen varaa ja tosissani tarvitsen kotihoidontuen että tulen toimeen.
Toiseksi tämä korona asia on ihan totta, en halua ottaa pienintäkään riskiä että sairastaisin, sitten lasten hoito olisi vielä vaikeampaa
Ap
Ap
Jos olette pienituloisia, päiväkoti on ilmainen. Meillä miehen palkka 3500 euroa kuussa bruttona, itselläni työmarkkinatuki ja emme maksa päivähoitomaksua ollenkaan. Jäät työttömäksi tai haet toimeentulotukea tai lääkäriltä todistuksen sairauspäivärahaa varten.
Jos mies hyvätuloinen ja sinä et, hänen tulisi kustantaa päivähoito jotta saisit levähtää.
Tässä kieltämättä miehen kohdalla vähän haiskahtaa... liekö juttu epätosi tai sitten mies on vaan narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lääkäri sanoi saikkulappua kirjoittaessaan että tohon auttaa se että kolmeen viikkoon et hoida ollenkaan lapsia vaan lepäät ja keskityt itseesi. Menee vähintään se 3 viikkoa että elimistö oppii taas nukkumaan ja vähän riippuu stressistä (kokonaan toipuminen kestää kuukausia jos pitkään jatkunut paha stressi).
No sitten vaan saikkulappu roskiin ja kotiin takas lapsia hoitamaan. Kotona olevalle äidille sairasloma ei merkkaa yhtään mitään kun sitä ei voi pitää. Ei ole ketään, siis ketään kuka tuuraisi äitiä sen ajan (paitsi niillä joilla on hyvät välittävät isovanhemmat).
Jos äitiysrahajaksolla saa pitkän saikun voi isä alkaa hoitaa lapsia ja saada sen päivärahan. Mutta lyhyt saikku ei oikeuta siihen eikä työnantajallakaan ole velvoitetta antaa palkatonta. (Poissaolo hätätapauksessa on palkatonta mutta sairasloma ei ole lain mukainen hätätapaus).Tämä on mielestäni syy miksi lapsia ei enää kukaan tee. Koska ei ole mitään ihmisoikeuksia äidillä. Ei saa sairastaa eikä voi pitää sairaslomaa.
Js ps. kunnan kotiapua ei saa tähän, kysytty on.
Siis hetkinen. Jos olet pois työpaikalta, työnantajasi hankkii sijaisen, joten mistä keksit, että sinun ei tarvitse hankkia sairauslomasi ajaksi sijaista? Se maksaa, mutta ei pidä luulla, että yhteiskunta kaiken kustantaa. Maksullisia kotiapupalveluja löytyy pilvin pimein!
Et tajunnut mistä puhun. Se lapsen ISÄ ei saa palkatonta töistä. Minä olen kotona vauvan ja taaperon kanssa ja kun lääkäri kirjoittaa saikkua niin en pysty pitämään sitä.
Kotipalvelu maksaa ostettuna 45h joten jos olisin ottanut kolmen viikon sairasloman (jota en siis nyt voinut pitää) ajaksi kotipalvelun päivien ajaksi se olisi maksanut 3viikko x 40tuntia x 45e/h yhteensä 5400e.
Sulla ehkä on tollaseen rahaa, meillä ei ole vaikka ihan työssäkäyviä ollaan.Mietitkö koskaan, miten paljon työnantajasi on maksanut sinulle työstä, jota et ole tehnyt? Ja onko työnantajalla oikeasti ollut siihen varaa ilman, että jossain on kiristetty tahtia?
Olet nyt itsesi työnantaja ja jos ajat itsesi tilanteeseen, jossa on univelkaa, niin vika ei ole yhteiskunnan, miksi sen siis pitäisi hankkia sinulle kotiapulainen, jotta voit tuijottaa puhelinta? Kotipalvelu maksaa, koska työ maksaa. isovanhempien tekemänä tuo työ olisi jotenkin kummallisella tavalla maksutonta? Sinäkin saat siitä korvauksen, miksi ei siis myös se henkilö, joka sinua sijaistaa?
Olet tyhmä. Olen talousjohtaja ja tiedän taatusti sua enemmän asioista. Kun työntekijä sairastuu niin sen palkasta iso osa korvautui kelan sairaspäivärahalla jonka työnantaja saa ja sen msksaa VERONMAKSAJAT. Senkin pösilö kun naurettavasti kohkaat av-mamman tietotasolla....
Talousjohtaja nyt taitaa unohtaa esim. sellaisen asian, että Kela ei korvaa sivukuluja lainkaan ja maksaa vain sen summan, jonka maksaisi työntekijälle. Jos työntekijä tienaa vuodessa 24000 e eli kuukaudessa 2000 e (keskimäärin, tässä mukana lomarahat jne.), niin työnantajan kokonaiskulut ovat 2640 e/kk ja Kela korvaa 1266 e/kk. Minusta kyseessä ei ole iso osa etenkin, kun Kelan korvaus alkaa vasta 1+9 sairastamispäivän jälkeen.
Naurettavasti kohkaan näiden faktatietojen kanssa, jotka talousjohtaja unohti omassa vastauksessaan muillekin kertoa.
Älä jankuta. Tuo vastine oli sille joka väitti että työnantaja maksaa saikut. Ei maksa vaan veronmaksajat maksaa ja totta helvetissä pitäisi kotona olevalla vanhemmalla olla samanlainen oikeus sairaslomaan JONKA VOI PITÄÄ. Muillakin on. Työttömillä, opiskelijoilla, työssäkäyvillä, eläkeläisillä. Vain äideillä ei.
Joo, onhan se työnantajakin veronmaksaja, mutta työnantajan rahoista ne saikut maksetaan, yhteiskunta antaa noin 30% verran tukeaan.
Äiti voi olla saikulla, jos haluaa. Hänet rinnastetaan työnantajaan eli hän maksaa sairausloman ajalta sijaiselle samalla tavalla kuin työnantaja ja hakee ihan itse Kelasta sairauspäivärahan 1+9 päivän sairastamisen jälkeen. Jos sinun logiikallasi veronmaksajat maksvat saikut eikä työnantaja, niin se pätee myös silloin, kun äiti sairastaa ja palkkaa itselleen sijaisen!