Kehitysyhteistyön määrärahat
Vuonna 2020 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 082 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 725 miljoonaa euroa.
Kysymykseni viisaille kuuluu:
Mihin perustuu tuollainen rahankäyttö, että rahat eivät riitä edes perustarpeiden kunnolliseen ylläpitämiseen (terveydenhuolto, vanhukset, jne jne)
Silti samaan aikaan n. Miljardi jaetaan ulkomaille?
Mitä järkeä tässä toiminnassa on?
Kommentit (7)
Ei tuossa olekkaan yhtään mitään järkeä! Monessa asiassa ei tässä maassa ole nykyään ole mitään järkeä. Olen tullut usean muun kanssa samaan tulokseen, Suomi ei päätä enää itse omista asiostaan, ne päätetään Brysselissä ja Bildenberg-kokouksissa.... Miettikää esim. seuraavia asioita, mitä järkeä näissä on Suomen kannalta?
- Kaivostoiminnan myyminen isoille ulkomaalaisille yrityksille täysin pilkkahintaan, 1/10 siitä, mitä analyytikot arvioivathinnaksi.
- Miksi Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, emme varmasti hyödy siitä , muutakuin verot nousevat
- EU:n tukipaketti . Annetaan 6 miljardia ja saadaan takaisin 3 miljardia, nekin menee ilmastohuuhaahan. Suomi saisi markkinoilta nollakorolla vaikka 10 miljardia lainaa jolla voisi elvyttää omaa taloutta.
Ulkoministeriön suojatyöpaikkoja voitaisiin vähentää.
Esim edustajiston lakkauttamisella ulkomailla.
Pitäisi vaikka olla joku EU:n yhteinen sähköinen väylä jonka avulla voisi hakea tarvittaessa apua ulkomailla ollessa. Tai ihan poliisiyhteistyö maiden välillä.
Muut edustajiston työt on kyllä ihan tarpeeton jäänne.
Tuo Venezuelan tuli oli kyllä yllätys. Tuntuu että jaellaan almuja jotta tuli hyvä mieli vaikka konkreettinen apu nolla.
Suurin osa tuista häviää korruptioon kuten tässä esim.
Kannattaa avata tämä linkki ja lukea myös kommentit. Sekä ihmetellä hintaa ...
https://www.kenyans.co.ke/news/34751-gov-mutua-speaks-contentious-kshs6…
Sambialaisen maataloustuottajajärjestö ZNFU:n toiminnanjohtaja eleli leveästi Suomen kehitysapurahoilla. Hän muun muassa nosti 29 000 dollarin kuukausipalkkaa. Ulkomaiset rahoittajat olivat suostuneet vain 15 000 dollarin kuukausipalkkaan, joka sekin on valtava summa maassa, jonka bruttokansantuote on vain 1300 dollaria henkeä kohti vuodessa.
Tämän lisäksi toiminnanjohtaja Ndambo Ndambo ohjasi ainakin miljoonan verran kehitysapurahoja omalle firmalleen ja oman maatilansa ehostamiseen. Rahoilla rakennettiin tenniskenttä, klubitalo, kalalammikko ja muuta mukavaa.
Eikä siinäkään vielä kaikki: erään lähteen mukaan johtaja pisti 5000 dollaria käyttörahaa povitaskuunsa lähes joka viikonloppu.
Viikonloppurahat, kalalammikot ja ökypalkka maksettiin Suomen ja Ruotsin rahoittaman kehitysyhteistyöprojektin budjetista. Nelivuotisen projektin kokonaisbudjetti oli 24,5 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli 7,8 miljoonaa. Suomi ehti antaa projektiin viitisen miljoonaa, ennen kuin väärinkäytökset havaittiin.
Up