Juttutoiveita toimittajille

Paljon juttuja jok'ikiseen mediaan siitä miten kehittää kansalaisperustaitoihin kuuluvaa medialukutaitoa!!!

Mun ei tartte enää keksiä, mä olen osani tehnyt. Oon melko varma että yhden mun av-kirjoitukseni perusteella on kerran tehty artikkeli iltikseen. Siinä sanottiinkin että se perustuu "netissä pyörineeseen juttuun". Toki on mahdollista että joku muukin on saanut saman ajatuksen, mutta mun mieskin myönsi että vaikuttaa ihan mun aivoitukseltani.

Tästä on vuosia, olin aktiivinen täällä 15-18 vuotta sitten kun lapset olivat pieniä ja tää artikkeli julkaistiin pari vuotta sen jälkeen kun olin lopettanut täällä töihin palattuani.

Vierailija kirjoitti:

Joku voisi kerrankin tehdä laajan reportaasin kílttiksistä.

Annoin tälle yläpeukun, koska kilttiksillähän tarkoitetaan tietysti kilttejä tyttöjä ja naisia, vai mitä?

Kilttejä aikuisiksi kasvaneita tyttöjä on maailma täynnä. Eikä heistä sen takia voi koskaan olla liikaa juttuja. Kilttejä naisia on tutkimusten mukaan paljon enemmän kuin kilttejä miehiä, sillä yhteiskunta odottaa tytöiltä ja naisilta kiltteyttä, lempeyttä, hoivaavuutta, pehmeyttä.

Miten lapsuudesta asti kilteiksi kasvatetut ja sosiaalistetut naiset voisivat oppia pois liiallisesta kiltteydestä aikuisiässä? Miten he voisivat kouluttaa itsensä pitämään huolta omista rajoista? Miten he voisivat valmentautua etukäteen niihin tilanteisiin, joissa tarvitaan tiukkaa rajojen asettamista? Miten he voisivat oppia näkemään sen, että kyse ei ole pelkästään heidän omasta sisäsyntyisestä kiltteydestä, josta ei voi oppia millään pois, vaan että kyse on hyvin pitkälti yhteiskunnan arvoista ja asenteista?

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiin yhdessä sopia, että kukaan toimittaja ei enää ikinä käytä ilmaisua 'jäätävä kuitti'.

.....tai " karmea", varsinkin jos kyse on pienestä vahingosta.

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiin yhdessä sopia, että kukaan toimittaja ei enää ikinä käytä ilmaisua 'jäätävä kuitti'.

Ja näin somekeskustelija heitti jäätävän kuitin toimittajille!

Löysät sidekudokset. Ei ole sairaus vaan ominaisuus. Riippurinnat, jalan koko kasvaa vanhetessa kun nivelsiteet on löyhät, lantionpohjalihakset sitten.

No, vihdoin todenmukainen sevitys suomenruotsalaisen bettre folk-porukan osuudesta 1917-sodan syttymiseen (etukäteinen sotilaskoulutus Saksassa, suora sotilaallinen apu, yms.) ja osallisuus julmuuksiin. Vankilistinnät, ym.

googlaa:  suom : webs: "1918 etninen puhdistus"

http://suom.webs.com/

Olisin kiinnostunut lukemaan jutun, jossa tunnetut suomalaiset menisivät älykkyystestiin, ja sitten kertoisivat julkisesti älykkyysosamääränsä. Sitten toimittaja kyselisi, että mitä ajatuksia tämä lukema herättää ko. henkilössä.

Nestori k kirjoitti:

No, vihdoin todenmukainen sevitys suomenruotsalaisen bettre folk-porukan osuudesta 1917-sodan syttymiseen (etukäteinen sotilaskoulutus Saksassa, suora sotilaallinen apu, yms.) ja osallisuus julmuuksiin. Vankilistinnät, ym.

googlaa:  suom : webs: "1918 etninen puhdistus"

http://suom.webs.com/

Tässä vähän luotettavia tilastoja:

http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main

http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2

Vierailija kirjoitti:

Olisin kiinnostunut lukemaan jutun, jossa tunnetut suomalaiset menisivät älykkyystestiin, ja sitten kertoisivat julkisesti älykkyysosamääränsä. Sitten toimittaja kyselisi, että mitä ajatuksia tämä lukema herättää ko. henkilössä.

Mahtava idea! Ja siitä voisi kehitellä sitten tv-formaatin (Vain elämää, tyhmänäkin!), jossa syväluodataan tämän älykkyystestatun julkun tunnereaktiota testin tulokseen. Tietty joku psykoterapeutti siihen mukaan kommentoimaan ja hönkimään henkeviä, koska joku julkimo voisi ottaa kovinkin raskaasti huonon tuloksen..

Sitten kun on tarpeeksi testattu julkkiksia, ne jaetaan kahteen ryhmään tulosten mukaan -> tyhmikset ja fiksulaiset. Ja nämä ryhmät lähetetään johonkin korpeen kilvoittelemaan keskenään. Ja koko Suomen kansa tsemppaa ja toivoo tyhmis-porukan voittoa!

Aiheena ulkonäköä koskevat toisistaan poikkeavat mieltymykset. Paljon on aihetta liippaavia sanontojakin olemassa, makuasioista ei voi kiistellä, kauneus on katsojan silmässä, ja mitä näitä nyt on. Foorumilta löytyy paljon herkullista materiaalia juttua varten, vaikkapa tuo keskustelu Kuka julkkis on poikkeuksellisen söötti ikäisekseen. Joku siellä jo kommentoi, ettei varmasti löydy yhtäkään julkisuuden henkilöä, joka olisi kaikkien mielestä söötti, ei varsinkaan anonyymillä keskustelupalstalla. Söötin tilalla voisi olla myös kaunis tai hyvännäköinen. Mielenkiintoista olisi myös lukea joku sellainen juttu, että onko ok kehua muiden ulkonäköä, vai tekevätkö myönteiset ulkonäkökommentit maailmasta huonomman, tuleeko kaikesta liian ulkonäkökeskeistä kehujen takia, pitäisikö pitää suu kiinni, vaikka haluaisi ihailla ääneen jonkun ulkoista kauneutta.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3988042/kuka-julkkis-poikkeuksellisen-s…

Mitä kuuluu vakavasti ympäristöahdistuneille? He olivat esillä mediassa enemmän silloin, kun ympäristöahdistus-termi tuli laajasti käyttöön vuosina 2017 ja 2018. Silloin perustettiin vertaistukiryhmiä ympäristöahdistuneille, vieläköhän ne pyörivät? Vai ovatko olleet tauolla koronan takia? Millaisia ympäristötunteita nyt koetaan, mihin suuntaan tuntemukset ovat muuttuneet, yhäkö vain pahempaan, vai onko ollut edelleen aaltoilevaa, välillä parempaa välillä huonompaa?

Naapureista kuuluvien äänien tai suoranaisen melun vaikutus terveyteen. Tästä luulisi olevan tutkimustietoakin. Netti on täynnä valitusta naapureista kerrostaloissa, joten tämä on iso ongelma. Ja onhan se nyt päivänselvää, ettei jatkuvan stressin alaisena kotona oleilu voi olla kenellekään hyväksi. Kodin pitäisi olla paikka, jossa voi rentotutua ja latautua.

Ei juttuja urbaanin vihervasemmiston näkökulmasta. Tätä on jo ihan tarpeeksi. En ole kiinnostunut kasvissyönnistä. Monipuolisesta ruokavaliosta ja eettisestä, paikallisesta kuluttamisesta sen sijaan olen. Paikallisen, tavallisen väen näkökulma esiin. Ei mitään joogaretriittejä kehitysmaissa!

Ruotsin onneton kehitys hyvinvointivaltion mallimaasta jengisotien ja koronakuolemien huippumaaksi! Noita juttuja voisin lukea joka päivä.

Järkevän köyhän haastattelu. ihminen joka on vähävarainen ja elää varojensa mukaisesti, ei valita ja vaadi itselleen koko ajan lisää vaan realistisesti arvioi elämän valintojaan ja kohtaloitaan ja on tyytyväinen, että saa elää Suomessa. Vaihtoehtoisesti ekohenkinen viherpiipertäjä joka oikeasti elää ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavasti ja on tyytyväinen vaatimattomaan elämäänsä.

Tärkeä olisi kuulla mediasta juttuja siitä, että aina ei tarvitse olla rahaa ja kuluttaa, ollakseen onnellinen. Tällaisiakin ihmisiä on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku voisi kerrankin tehdä laajan reportaasin kílttiksistä.

Annoin tälle yläpeukun, koska kilttiksillähän tarkoitetaan tietysti kilttejä tyttöjä ja naisia, vai mitä?

Kilttejä aikuisiksi kasvaneita tyttöjä on maailma täynnä. Eikä heistä sen takia voi koskaan olla liikaa juttuja. Kilttejä naisia on tutkimusten mukaan paljon enemmän kuin kilttejä miehiä, sillä yhteiskunta odottaa tytöiltä ja naisilta kiltteyttä, lempeyttä, hoivaavuutta, pehmeyttä.

Miten lapsuudesta asti kilteiksi kasvatetut ja sosiaalistetut naiset voisivat oppia pois liiallisesta kiltteydestä aikuisiässä? Miten he voisivat kouluttaa itsensä pitämään huolta omista rajoista? Miten he voisivat valmentautua etukäteen niihin tilanteisiin, joissa tarvitaan tiukkaa rajojen asettamista? Miten he voisivat oppia näkemään sen, että kyse ei ole pelkästään heidän omasta sisäsyntyisestä kiltteydestä, josta ei voi oppia millään pois, vaan että kyse on hyvin pitkälti yhteiskunnan arvoista ja asenteista?

Hesarissa oli joskus artikkeli, jossa käsitteli "kilttejä tyttöjä". Eli naisia, jotka ovat koulutettuja, mutta jääneet sellaiseen kiltin tytön uomaan, eivät ole kovin menestyneitä. Vaan enemmän tyyppiä maisteri, josta tulee kirjastonhoitaja.

Helsingin Sanomissa juttu pk.seudun asuinalueiden melutasoista ja melun vahingollisista vaikutuksista: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006598389.html

Mutta harmillisesti vain tilaajille :(

Vähävaraisena toivoisin, että joku muukin lehti kirjoittaisi tästä tärkeästä aiheesta, niin että kaikki pääsisivät tasapuolisesti lukemaan. Jotta ei taas kerran kävisi niin, että pelkästään tarpeeksi varakkaat saavat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeän tiedon ja köyhät jäävät ilman.

Vierailija kirjoitti:

Naapureista kuuluvien äänien tai suoranaisen melun vaikutus terveyteen. Tästä luulisi olevan tutkimustietoakin. Netti on täynnä valitusta naapureista kerrostaloissa, joten tämä on iso ongelma. Ja onhan se nyt päivänselvää, ettei jatkuvan stressin alaisena kotona oleilu voi olla kenellekään hyväksi. Kodin pitäisi olla paikka, jossa voi rentotutua ja latautua.

Kun joutuu kärsimään omassa kodissa naapureiden äänistä tai ulkoa tulevasta melusta, eikä saa edes hetken lepoa, voivat väsymyksen ja stressin vaikutukset levitä muuallekin kuin ihmisen omaan elämään. Stressi voi näkyä ihmissuhteissa, työssä, harrastuksissa, asiointitilanteissa, kaikilla elämän osa-alueilla.

Täältä vauva.fi:stä voi lukea kertomuksia, joissa ihmiset kertovat asuntojen seinien olevan niin ohuita, että he eivät uskalla elää normaalia elämää. Jotkut ovat huomanneet eron elämistavoissa vasta muutettuaan toiseen asuntoon, tai omakotitaloon. Nämä kiltit ihmiset hiippailevat kotona varpasillaan, he pysyttelevät kaikin puolin mahdollisimman hiljaa, jotta eivät vahingossakaan häiritsisi naapureita. He käyttävät kuulokkeita tietokoneella, musiikkia kuunnellessa, tv:tä katsellessa, jotta äänet eivät kuuluisi muihin asuntoihin. Jotkut eivät puhu edes puheluita kotona, jos kaikki puhe kuuluu sanasta sanaan naapuriin seinien läpi. Jos äänieristys olisi parempi, ehkä hekin osaisivat rentoutua kotona, eivätkä olisi 24/7 jännitystilassa.

Kysyvätköhän muuten lääkärit potilaiden stressin taustoja selvitellessä koskaan asumisolosuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Äänieristys olikin jo mainittu, mutta kiinnostaisi myös sen huomioiminen nykyrakentamisessa. Kun vanhemmissa kadunvarren kerrostaloissa aina suositellaan valitsemaan asunto ylemmistä kerroksista, mikäli haluaa olla suojassa liikenteen melulta, niin eikö uusissa kerrostaloissa olisi mahdollista tehdä alempien kerrosten äänieristyksestä kadun puolella muita talon osia parempaa. Teknisestihän se kyllä on täysin mahdollista, mutta tehdäänköhän näin nykyään, vai eikö rakennuttajia kiinnosta ollenkaan ihmisten hyvinvointi. Joku voisi selvittää tätä asiaa.

Ja olisiko syytä alkaa mittaamaan ja parantamaan systemaattisesti olemassa olevan rakennuskannan äänieristystä? Tämä siis laajassa mittakaavassa, ehkä jopa lainvoimalla ohjaamalla, eikä vain sillä periaatteella, että parantakoot ne kenellä siihen on kiinnostusta ja rahaa.

Tämä tuntuu kuitenkin olevan iso ongelma. Nyt kuluneena vuonna varsinkin on ollut yksi jos toinenkin juttu liian äänekkäistä naapureista. Ongelmiahan oli paljon jo aiemminkin, ero nykyiseen on vain siinä, että nyt niistä on kirjoitettu näkyvämmin.

”Kännistä älämölöä pitkin viikkoa” – Suomalaiset kertovat kodeistaan, joissa asumisen naapuri on pilannut koronavuonna

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006666711.html