Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äitisi tapa, jonka olet tietoiseti jättänyt omasta elämästäsi pois?
10.05.2014 |
Äitienpäivän kunniaksi gallup, niistä oman äidin tavoista, joista on itse pyrkinyt oikein tietoisesti pois. (ovat siis mielestäsi turhia tai ahdistavia)
Äitini tavat, joita siis meillä ei noudateta
- tietty siivouspäivä
- saunassa vain lauantaina
- pullaa leivotaan launataina
- yllätysvieraita ei voi tulla
- vain sukulaisia ruokavieraiksi
- kaikkialla ollaan puoli tuntia etuajassa (tässä on itselläni vielä vähäään petrattavaa, kun olen joka paikassa 15 min. etuajassa)
Kommentit (70)
Ja mihinköhän tuon isän rahat menivät, jos kerran "huono äiti" tuhlasi palkkaansa, josta ruokki koko perheen..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapa, että joka juhliin, johon kutsutaan, on aivan pakko mennä.
En pidä ruokia välttämättä syömäkelpoisina vaikkeivat olisikaan homeessa. Viime viikkoinen kakku saa mennä roskiin.
Kysyn lasteni kuulumisia, niin lapsena kuin aikuisena.
Herkkujen panttaaminen ja säästely. Tyyliin jotain hyvää otetaan vain ihan pikkuisen ja loput säästöön -> säästö löytyy sitten joskus jos löytyy.. Ymmärrän, että monilapsisessa perheessä herkkuja pitää jotenkin kontrolloida, mutta kun tätä periaatetta äitini noudattaa edelleen vaikka me lapset olemme jo aikuisia kaikki. Isääkin äiti vähän vahtii ettei söisi liikaa esim. leipomuksia. Minulla ei ole lapsia, mutta jos vaikka leivon jotain hyvää syököön mies siitä minkä haluaa, syötäväksihän herkut on tehty!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin yleisin lause: Oos hiljaa! Oos hiljaa! Varsinkin jos oli tv:n katselua tai jotain muuta tärkeetä menossa.
Itse olen yrittänyt keskittyä kuuntelemaan jos lapsella on jotain sanottavaa.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 15:22"]
Suorittaa ja toivoo siitä kiitosta ja kun ei kukaan jaksa ylistää ahkeruuttaan, on marttyyri.
[/quote]
Tämä myös mulla!!
Samoin kykenemättömyys säilyttää salaisuuksia, on rikkonut työnsä puolesta vaitiolovelvollisuuttaankin ihan törkeästi, vaikka olen suoraan sanonut ( ja huutanut) että en tahdo tietää toisten ihmisten asioita.
"maalaisuus" ja nöyryys, eli sellainen että ei tietoisesti pyritä parempaan, vaan ollaan kuin lastu lainehilla ja esim. puolison valinnan katsotaan olevan tuuripeliä sen sijaan että siinä käyttäisi järkeäkin.
Jäykkyys ja ulkokultaisuus, kykenemättömyys heittäytymiseen...
Lienee aika selvää, että äitini ja minä olemme täysin eri kartoilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaihda kesä-, talvi- ja jouluverhoja.
En ole yhtä ura- tai tekemisorientoitunut. Äiti tekee hullun pitkiä päiviä ja lisäksi harrastaa varmaan sataa asiaa ja järkkäilee isoja juhlia ja matkustelee koko ajan. Itse olen laiska ja aikaansaamaton ja suurin iloni on nyhjöttää yksin kotona tekemättä mitään. Mietin just, mitenköhän paha juttu olis jättää kokonaan järjestämättä esikoisen nimiäiset. Jos vaan lavastaisi pari valokuvaa ja alkaisi järkätä lapselle noita juhlia vasta kun se muistaa niistä jotain ja alkaa vaatia.
Mykkäkoulun pitäminen, mykkäkoulun aikana kotitöiden korostetun äänekäs tekeminen ja kanta-astuminen. Mykkäkoulun syitten arvuuttaminen muilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-hysteerinen siivoaminen
-raivohulluus
-lupausten jatkuva pettäminen
-lasten jatkuva uhkaileminen sillä, että äiti jättää kohta koko paskan, kun ei kestä enää
-täysi sokeus omille virheilleen
Olen pyrkinyt parhaani mukaan tekemään asiat ihan toisella tavalla kuin äitini. Omia traumojani olenkin käsitellyt terapiassa monen monta vuotta. En halua, että omat lapseni joutuvat kasvattamaan itse itsensä jatkuvassa epävarmuuden ilmapiirissä, jossa joutuu koko ajan pelkäämään, että äiti vaan lähtee ja jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Dokaaminen vaikka lapset kotona
-Lasten lyöminen
-Lasten mollaaminen ja vähättely
-Käsittämätön itsekeskeisyys
Jne. Listaa voisi jatkaa aika pitkälle. Esikoista odottaessani päätin ettei minusta koskaan tule äitini kaltaista äitiä. Miltään osin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:33"]
täydellinen alistuminen aviomiehen määräysvallan ja tossun alle.
[/quote]
Minullakin tämä! Koko perheen passaaminen ja palveleminen, ylimpänä miehen passaus. Äitini teki kaikki ruuat, pesi pyykit, siivosi kodin, hoiti lapset yksin, isäni ei tehnyt mitään, ei edes niitä miesten töitä (auton siivous, renkaiden vaihto, pihatöitä nurmikonleikkuuneen jne). Isä vain harrasti omia juttujaan, päätti koko perheen rahankäytöstä yksinvaltaisesti, anasti äitini palkkarahat tililleen ja päätti mihin rahat käytetään ja kuinka paljon. Äidilläni ei ollut varaa käydä edes ostamassa vaatteita itselleen ellei pyytänyt ensin isältäni rahaa... Ja arvaa, saiko ostaa itselleen niitä vaatteita; noup! Kerran vuodessa korkeintaan sai ostaa hameen ja puseron, alusvaatteet olivatkin sitten mallia rikkinäiset...
Ja kun isäni jäi työttömäksi josta ei koskaan työllistynyt, jolloin äitini elätti pääsääntöisesti koko perheen, niin arvatkaako muuttuiko tuo rahankäyttömalli, no ei tietenkään.
T itsevaltiaan, tyranni-isän kasvattama feministinainen
just näin! ja meillä kans hoiti kodin lapset ja firman(vanhemmilla oma yritys) siis aivan kaiken. arvaappa saiko koskaan kiitosta, jep ei saanut ei. isä vaan dokas ja haukkui alisti ja väheksyi äitiä sekä meitä lapsia. pelottavaa mut nyt vanhempana tuntenut jopa katkeruutta äitiä kohtaan, miksi antoi isän kohdella lapsia ja itseään siten ero olisi ollut parempi ratkaisu ainakin lapsia ajatellen. se 52
Viinanjuonti ja liiallinen kiltteys. Eikä tulisi mieleenkään antaa mieheni hakata minua, äiti taasen oikein kerjää sitä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:22"]
Mykkäkoulun pitäminen, mykkäkoulun aikana kotitöiden korostetun äänekäs tekeminen ja kanta-astuminen. Mykkäkoulun syitten arvuuttaminen muilla.
[/quote]
Huh, nousi iho kanalihalle ja alkoi oksettamaan kun luin tämän, tuntui niin tutulta... Vielä 30-vuotiaana muistan sen tunteen, kun äiti pyyhki pölyjä mykkäkoulua pitäen ja kukaan ei tiennyt mistä on kyse. Lapset hiiviskeli nurkkia pitkin ja yritti keventää tilannetta ja olla kaikkien välissä miellyttämässä ja selvittämässä tilannetta...
Jännää, että mykkäkoulu tulee näin monella esiin.
Meillä oli maailman paras ja ihanin äiti, kunnes joskus harvakseltaan joku asia suututti äidin. Tällöin saattoi alkaa juuri muidenkin kuvaama hirmu ahdistava mykkäkoulu (saattoi jatkua toista päivää) tai riita, jossa äiti uhkasi lähteä. Olen luvannut itselleni, etten ikinä uhkaa lapsiani hylkäämisellä. Äitini tuli niin vaikeista oloista, että ihmeen hyvä äiti hän sen huomioiden jaksoi olla.
Jännää, että mykkäkoulu tulee näin monella esiin.
Meillä oli maailman paras ja ihanin äiti, kunnes joskus harvakseltaan joku asia suututti äidin. Tällöin saattoi alkaa juuri muidenkin kuvaama hirmu ahdistava mykkäkoulu (saattoi jatkua toista päivää) tai riita, jossa äiti uhkasi lähteä. Olen luvannut itselleni, etten ikinä uhkaa lapsiani hylkäämisellä. Äitini tuli niin vaikeista oloista, että ihmeen hyvä äiti hän sen huomioiden jaksoi olla.
Alue: Aihe vapaa
Pyrin välttämään ylenmääräistä pessimismiä, enkä halua ikinä päätyä sanomaan "mitä minä sanoin!"...