Äitisi tapa, jonka olet tietoiseti jättänyt omasta elämästäsi pois?

Olen välttänyt ryhtymästä kynnysmatoksi muille ihmisille, äiti todennäköisesti jatkaa sitä koko loppuelämänsä ja on jo selvästi masentunut. Itse tunnen kammoa kaikenlaisia parisuhteita kohtaan eikä valitettavasti asialle saa järjellä yhtään mitään. Niin voimakas vaikutus äitini kohtalon seuraamisella vierestä on ollut.

Dokaaminen ja itsensä kännissä nolaaminen, muiden loputon mielistely jamegalomaanisiin mittoihin kasvava huoledtuminen,

Dokaaminen ja itsensä kännissä nolaaminen, muiden loputon mielistely jamegalomaanisiin mittoihin kasvava huoledtuminen,

Dokaaminen ja itsensä kännissä nolaaminen, muiden loputon mielistely jamegalomaanisiin mittoihin kasvava huoledtuminen,

Kehumatta jättäminen silloinkin kun muilta on kehuja tullut. Tai kehumisen vähättely. Turhaan en kehu lapsiani, mutta kun he onnistuvat jossain tai päivä on muuten ollut erityisen mukava, sanon sen heille ääneen viimeistään illalla.

Lapset ovat  10 ja 14 vuotiaita ja välillä ovet paukkuu ja kantapäät kopsuu kummallakin mutta silti koitan heille muistaa illalla kertoa rakastavani heitä. Joskus se jää sanomatta ääneen, mutta hyvin harvoin.

Päälle puhuminen, jatkuva puhe omista asioistaan.

Hän ei koskaan sanonut mulle rakastavansa , ei halannut , eikä pussanut( vauvana ehkä)

lasten epätasapuolisen kohtelun, tosin ei minulla vielä lapsia ole. lapsen välinpitämättömän kohtelun ja penseyden. älyttömän kurinpidon (mm. 13-v. lukkojen taakse jättäminen hyvin aikaisesta kotiintuloajasta lipsumisen takia...)

Puuterin värisissä sloggeissa hengailu himassa. Ei muuten mitään väliä, mutta harvemmin laittoi vaatteita päälleen kun kavereita tuli kylään. Tosin olivat todella tuttuja tyyppejä myös äidilleni, joten koki olevansa heidän seurassaan kai ihan oma itsensä. Äiti ei siis pidä mistään ahdistavasta vaatteesta ja on kuumaverinen.

Aika pieni asia, mitä tietoisesti vältän. Äidiltä paljon olen oppinut.

Ylensyönti.